Viljelyn aloittaminen ei ole vaikeaa, mutta muutaman peukalosäännön on hyvä olla tiedossa heti alkuun. Myöhemmin taitoja voi kartuttaa kokemuksen myötä ja uusien tilanteiden tullessa eteen.
1. Eri kasveilla on eri pituinen kasvukausi
Jotkut kasvit (mm. tomaatti, kurkku, kurpitsat, kaalit) täytyy esikasvattaa kotona maalis-huhtikuusta alkaen tai ostaa alkukesästä taimina. Toiset taas kylvetään suoraan maahan (mm. salaatit, juurekset, tilli, kehäkukka). Kasvukauden pituus lukee siemenpusseissa. Aloita suunnittelu ajoissa, jotta ehdit kasvattaa itse kaiken haluamasi!
2. Kasvit tarvitsevat tilaa
Yhdestä siemenestä kasvaa yksi kasvi. Siemenpussien kylvöväliohjeistukset ovat usein turhan suuret pienimittakaavaiseen viljelyyn, mutta kylväessäsi mieti minkä kokoinen esimerkiksi iso punajuuri on ja jätä kahden siemenen väliin kasveille tarpeeksi tilaa kasvaa. Hyvin suurikokoisia kasveja ovat mm. kurpitsat, tomaatit ja lehtikaali. Niille on hyvä varata tilaa väh. 0,5 m2/ kasvi. Jos kylvit liian tiheään, kannattaa jossain vaiheessa harventaa, jotta saat parhaan mahdollisen sadon.
3. Kasvit tarvitsevat sopivan määrän vettä
Kasvi kärsii niin liiallisesta, kuin liian vähästäkin kastelusta. Heti kylvön jälkeen pintamullankin on pysyttävä kosteana jonkin aikaa, mutta kasvin juuret kasvavat samaa vauhtia kuin muukin kasvi. Kun kasvi on muutaman sentin korkuinen, riittää että multa on kosteaa muutaman senttimetrin syvyydeltä. Pintamullan jatkuva kosteus kertoo yleensä siitä, että multa on syvemmällä liian märkää. Istutettavan taimen on hyvä olla läpimärkä. Myöhemmin kastele kasvin juurelle, ei kasvustoon ja vältä kastelua päivän kuumimpana aikana. Katteen (esim. ruohosilppu, siemenetön niittojäte, olki) käyttö mullan päällä vähentää kastelun tarvetta ja samalla ravinteet saadaan kiertoon. Myös hallaharson käyttö vähentää kasteluntarvetta ja se pitää tuhohyönteiset loitolla.
4. Muista korjata satoa!
Satokausi jatkuu alkukesästä myöhään syksyyn. Monet kasvit (mm. kesäkurpitsa, kurkku, yrtit) tuottavat sitä enemmän satoa, mitä enemmän niistä korjataan satoa. Sato myös pilaantuu penkkiin jos sitä ei korjata ajoissa. Pieneltäkin viljelyalalta voi saada yllättävän suuren sadon, mikä kannattaa ottaa kodin ruokalistoja suunnitellessa huomioon. Useimpia kasveja voi myös säilöä: kuivata, pakastaa ja pikkelöidä, jos kaikkea ei ehdi syödä tuoreena.
5. Kilauta kaverille!
Viljelytaitoja oppii parhaiten kokeilemalla, mutta ongelmatilanteissa ei kannata jäädä yksin. Lähellä on aina väkeä, jolla on viljelystä kokemusta ainakin hiukan enemmän kuin sinulla. Kysy neuvoa palstanaapurilta, työkaverilta, äidiltä tai naapurin sedältä.
6. Maanhoito on kestävän puutarhanhoidon perusta
Siihen voi alkaa paneutua vaikka vasta toisena viljelykautena. Ideana on, että osan viljelymaasta on saatava levätä ajoittain, jotta se pysyy elinvoimaisena. Toisin sanoen siihen on kylvettävä viherlannossiemenseos muutaman vuoden välein 1-2 kasvukaudeksi. Tarpeellista on myös suunnitella toimiva viljelykierto, jonka osa viherlannoitus on.