Pihan tai parvekkeen puute antaa kaupunkilaiselle hyvän syyn ottaa kaupungin julkisia tiloja viljelykäyttöön. Yhteisö- tai pienpalstaviljelmät tuovat yhteen viljelystä innostuneita kaupunkilaisia, tekevät puistoista ja joutomaista viihtyisämpiä ja ovat järkevästi hoidettuna askel kohti ekologisempaa ruoantuotantoa.
Mikä yhteisöviljelmä? Yhteisöviljelmällä viljellään yhteistä aluetta, jolloin voidaan suunnitella kestävä ja toimiva viljelykierto ja hoitajia on aina paikalla, vaikka joku olisikin kesälomaa viettämässä. Hoito voidaan tehdä yhteisinä talkoopäivinä tai jokaiselle voidaan jakaa hoitovuoroviikko. Sato ja kustannukset jaetaan viljelijäjoukon kesken.
Mikä pienpalstaviljelmä? Pienpalstaviljelmällä jokainen viljelijä vastaa omasta penkistään tai viljelylaatikostaan. Yhteisistä asioista, kuten viljelmän perustamisesta sovitaan yhdessä, mutta viljelmän kylvö- ja istutustöistä, hoidosta ja sadonkorjuusta jokainen vastaa itsenäisesti. Vaikka pääosa viljelmästä koostuisikin jokaisen omista penkeistä, voivat esimerkiksi paljon tilaa vievät ja paljon satoa tuottavat kasvit ja syötävät kukat (kesäkurpitsa, avomaankurkku, krassi, ruiskaunokki…) olla kaikille yhteisiä.
Seuraavassa on koottu lista yhteisö- ja pienpalstaviljelmän perustamisen vaiheista.
Viljelijäjoukon kerääminen. Ketkä osallistuvat viljelyyn perustettavalla viljelmällä?
Viljelmän paikan valinta. Hyvä viljelypaikka on tarpeeksi valoisa, helposti saavutettava, siellä on saatavilla vettä ja viljelymaa on riittävän puhdasta ja se sopii alueen henkeen.
Viljelmän organisoitumistavan valinta. Onko perusteilla yhteisöviljelmä vai pienpalsta-alue?
Vastuuorganisaation löytäminen. Maan omistaja tai sitä hallinnoiva taho (esim. kunnan rakennusvirasto) saattaa vuokrata maata vain vakiintuneille yhteisöille. Jos aloite viljelmän perustamiseen tulee yksityishenkilöltä, kannattaa tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppani voi olla esimerkiksi kaupunginosayhdistys, talonyhtiö tai muu alueellinen yhdistys tai toimija.
Vastuuhenkilö(ide)n määrittely. Eri toimijatahojen (maan omistaja, vastuuorganisaatio, viljelijät) välille tarvitaan yhteyshenkilö, joka ottaa vastuun homman pyörimisestä käytännössä. Vastuuhenkilöitä kannattaa valita 1-3. Oletko sinä yksi heistä?
Maankäyttösopimuksen teko maanomistajan tai sitä hallinnoivan tahon kanssa. Teettekö vuokrasopimuksen vai tehdäänkö alueesta hoitosopimus? Hoitosopimuksen tehnyt yhteisö ei maksaa maasta vuokraa, vaan sitoutuu hoitamaan aluetta kaikkien yhteisten etujen mukaisesti.
Viljelmän perustaminen ja hoito. Tähän monenlaisia vinkkejä löytyy tämän sivuston miten –osiosta.
Viljellään kaupungissa -opas ja viljelypaikkakartoitus. Lue lisää kaupunkivljelmän perustamisesta puistoon Helsingissä: Dodon ja rakennusviraston yhdessä julkaisemasta Viljellään kaupungissa -oppaasta ja tutustu rakennusviraston kartoittamiin sopiviin viljelypaikkoihin joihin voit perustaa oman kaupunkiviljelmäsi.