Oma ja taloyhtiön piha

Syyslaari

Miltä maistuukaan salaatti jonka ainekset tulevat suoraan omalta pihamaalta? Miten lähelle lähiruuan voi tuoda? Voiko omalla pihalla viljellä, vaikka asuisi kaupungissa?

Kaupungissa on monia erilaisia asumismuotoja, ja myös erilaisia pihoja. Varjoisimmat kerrostalopihat eivät sovellu kaupunkiviljelyyn, mutta avarammilla pihoilla ruokaa voi kasvattaa esimerkiksi laarissa. Omakotitalojen ja rivitalojen asukkailla on monta mahdollisuutta sisällyttää ruuantuotantoa pihasuunnitteluun. Syitä ryhtyä kaupunkiviljelyyn on monia, ja pihan mittakaava mahdollistaa jo suurempia muutoksia kuin ikkunalla tai parvekkeella viljely. Sadon määrä ei ole tärkein, kasvimaan hoito on viherterapiaa ja yhteisin ryytimaan hoito luo sosiaalisia yhteyksiä naapureihin. Elämyksellistä kesää omalla pihalla voi juhlia koko talon yhteisissä sadonkorjuujuhlissa.

Dodon kaupunkiviljelijät ovat yhdessä Marttojen kanssa julkaisseet oppaat Kasvimaita kerrostalopihoille ja Hedelmäpuita kerrostalopihoille. Kasvimaita kerrostalopihoille antaa vinkkejä pihaviljelmän perustamisesta, keneltä kysyä lupa, miten valita viljelypaikka ja mitä kasveja kannattaa kasvattaa. Hedelmäpuita kerrostalopihoille esittelee sopivia lajikkeita, neuvoo miten asiaa voi edistää taloyhtiössä ja antaa ohjeita hedelmäpuiden istutukseen.

Vinkkejä yhteispihalla viljelemiseen:

  • Kerrostalon pihalla viljelemiseen on hyvä hankkia lupa ennen aloittamista, etenkin jos haluaa pitkäaikaisen viljelyksen, joka nähdään positiivisena asiana koko talossa.
  • Kerrostaloissa on eri hallintomuotoja, voi aloittaa kysymällä huoltoyhtiöstä tai talonmieheltä kuinka suuressa määrin he saavat päättää siitä mitä pihalla kasvatetaan.
  • Hyvä tapa ajaa pihaviljelyä on kasvattaa kasveja ruukuissa ikkunalla ja parvekkeella, ja puhua harrastuksestaan muiden asukkaiden kanssa.
  • Koristekasveja ja yrttejä voi pitää suojaisassa paikassa pihaa kesäisin, esimerkiksi jos matkustelee, eikä ehdi kastella niitä kotona. Jos ruukuista tulee sanomista, ne voi helposti siirtää.
  • Marjapensaiden ja hedelmäpuiden istuttamista koristepuiden ja pensaiden sijaan kannattaa miettiä samassa yhteydessä kun pihaan tehdään suurempia muutoksia.
  • Kerrostalon pihaan sopii viljely erilaisissa astioissa tai laareissa, joissa kasvumulta tuodaan paikalle muualta, joten viljelyksen voi sijoittaa jopa asfaltille. Laareja ja ruukkuja voi käyttää pihatilaa jakavina elementteinä.
  • Yhteisen kasvimaan hoito on sosiaalinen tapahtuma, joka ilahduttaa kaiken ikäisiä asukkaita.
  • Suunnittelussa vaikuttaa samat periaatteet kuin yksityispihan viljelyssä, josta lista alla, tärkeää on taata riittävä valon saanti kasveille.

Vinkkejä yksityispihalla viljelemiseen:

  • Pihaa suunnitellessa on hyvä piirtää pihamaasta asemakuva, johon merkata ilmansuunnat, ja sen miten rakennukset ja puut varjostava pihaa.
  • Pihaan on hyvä suunnitella paikkoja kasvimaille ja kukkapenkeille, paikkoja leikkiin ja oleskeluun ja sekä aurinkoisia ja varjoisia paikkoja.
  • Kirjoita lista asioista joita haluat kasvattaa pihalla, sovita nämä kasvit pihapiirrokseen. Mieti mitkä kasvit ovat monivuotisia, mitkä yksivuotisia.
  • Ruokakasvit vaativat vähintään 6 tuntia päivänvaloa vuorokaudessa.
  • Yrttitarha on hyvä perustaa keittiösisäänkäynnin viereen, jotta yrttejä tulee käytetyksi. Yrtit voi kasvattaa korotetussa pedissä tai ruukuissa, mitä isompi ruukku, sitä paremmin se varaa kosteutta pidemmäksi aikaa.
  • Kerrostalopihallekin voi perustaa perinteisen kasvimaan kaivamalla nurmikon auki ja parantamalla maata kalkilla ja lannoitteilla
  • Pihan perällä, kompostin päällä voi hyvin kasvattaa kurpitsoja.
  • Talon eteläseinustalle sopii kasvit jotka viihtyvät suojaisassa ja aurinkoisessa paikassa. Seinustalla kannattaa käyttää ruukkuviljelyä, jotteivät talon perustukset kostuisi ja julkisivua suojatakseen köynnöskasveille tulisi virittää seinästä erotettu tukirakennelma.
  • Katolta voi kerätä sadevesiä kasteluvedeksi, tai johtaa ne pieneen lampeen jossa on vesikasveja.
  • Jos erilaiset kasvatusteoriat kiinnostavat voi tutustua permakulttuuriin, kateviljelyyn, luomuviljelyyn tai biodynamiseen viljelyyn.
  • Koko pihaa ei tarvitse toteuttaa kerralla, aloita viljelysten kanssa pienesti, jottet uuvu heti.

2 kommenttia artikkeliin ”Oma ja taloyhtiön piha”

  1. Omassakin taloyhtiössä porukka tuntuu luottavan isännöitsijän ja huoltoyhtiön harkintakykyyn. Kantsuu kuitenkin muistaa että asukkaat (ja virallisesti osakkeenomistajat / vuokrayhtiö) itse päättävät mitä pihalla kasvaa / tapahtuu. Tietty on paikallaan konsultoida edellä mainittuja, jottei hankaloita kenenkään työtä turhan päiten.

    Vastaa
  2. Hyviä ja kannatettavia asioita! Viljelypalsta omalla kerrostalopihalla on varmaan helpointa toteuttaa vuokrataloyhtiöissä kuin omistustaloissa, joissa aina löytyy vastustusta vaikkapa vain yhdenkin puun istuttamiseen.

    Taloyhtiöissä kannattaa huomioida, että maksaa se nurmikon leikkaaminenkin, kun taas marjapensaiden tai viljelypalstojen perustaminen eivät alkuinvestointien jälkeen maksa välttämättä yhtään mitään tai kuluja voi veloittaa käyttäjiltä.

    Vastaa

Jätä kommentti