Kaupunkiviljely.fi

Oikea ruoka kasvatetaan kestävin luomumenetelmin, lähellä, rakkaudella. Kaupunkiviljely on osa ruuantuotannon muutoksen trendiä, hajautettuun ja vähemmän öljyriippuvaiseen suuntaan. Tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen. Vuonna 2030 joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä. Kaupunkiviljelijä kasvattaa mangoldia parvekkeella, perunoita sisäpihalla ja lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka oikeasti tulee. Tule mukaan tekemään kaupungeista keitaita!

  • Etusivu
  • VILJELY KAUPUNGISSA
    • MIKSI
      • Mikä kaupunkiviljely?
      • Kaupunkiviljelyä maailmalla
      • Ympäristökriisi etenee!
      • Kaupungit vihreiksi!
      • Hyvää ruokaa
    • MISSÄ
      • Puistossa ja joutomaalla
      • Viljelypalstalla
      • Pihalla
      • Kumppanuuspellolla
      • Parvekkeella ja ikkunalaudalla
      • Syötävää puistoista ja kaupunkimetsistä
      • Kaupungin saasteet
    • MITEN
      • Aloittelijan ABC
      • Maata hoitava viljely
      • Maanmuokkaus
      • Kylvö ja taimikasvatus
      • Kastelu
      • Kasviravinteet
      • Kompostointi
      • Rikkakasvit, tuholaiset ja taudit
      • Sadonkorjuu
      • Mehiläiset apuun!
      • Mistä materiaaleja?
    • MITÄ
      • Vihannekset
      • Hedelmäpuut ja marjapensaat
      • Yrtit ja syötävät kukat
      • Idut ja versot
    • MISTÄ NEUVOJA?
  • Kaupunkiviljelmät
    • Viljelmiä kartalla (Helsinki)
    • Viljelmiä Suomessa
    • Dodon viljelijät
  • Dodo’s Urban Farmers

Tampereen kolmas kampusviljelykesä lähenee loppuaan

30.9.2012 Kirmo

Tampereen yliopiston kolmas kampusviljelykesä on ollut aiempaa kahta vuotta hiljaisempi. Pääsyy on varmaankin ollut sateinen ilma, jonka vuoksi ei ole pahemmin tarvinnut kasteluvuoroja sopia ja viljelyn yhteisöllinenkin puoli jäänyt melko vähiin. Mutta se on kyllä myönnettävä että tultuani mukaan kampusviljelyyn olen ollut iloinen aina kun on satanut. En osaa enää mieltää sadetta ”huonona säänä”, koska olen aina iloinnut viljelmän puolesta. Omalta osaltani aktiivisuuden väheneminen on näkynyt lähinnä valokuvaamisen vähentymisenä – laarit ovat kyllä pitäneet minut varsin hyvin salaateisssa koko kesän. Nyt kun viljelykaudesta on jäljellä lähinnä enää sadonkorjuujuhla, kirjoittelen tähän ajatuksiani tältä kesältä. Vähemmän kuvia ja enemmän tekstiä siis tällä kertaa.

Monelle meistä kampusviljelijöistä on tullut yllätyksenä, että salaatit kukkivat ja voivat kasvaa kovinkin pensasmaisiksi. Tässä havainnossa tiivistyy hyvin se mitä ainakin minulle kaupunkilaisena tämä kampusviljely on tuonut. Olen oppinut paljon ruuasta: sen, että salaatti ei ole olemassa vain ihmistä varten eikä sen kaupassa oleva muoto ole muuta kuin yksi kasvuvaihe sen omassa elämänrytmissä. Kovin suurta lisää omaan ruokaansa näin pieneltä viljelmältä ei saa, mutta itselleni tämä on ollut niin tärkeää juuri siksi että kaupungissakin on jotain kontaktia kasvavaan ravintoon.

Kukkiva salaatti.

Kukkiva salaatti.

Koska on ollut niin sateista, tuholaisetkin ovat olleet eri tavalla vaivana: aurinkoisen ja kuivan kesän 2011 riesat, kirpat ja kirvat, pysyttelivät lähes kokonaan poissa, mutta etanat söivät salaattien ja herneiden lehtiä sitäkin ahkerammin, kenties pinaattiakin. Paras torjuntakeino ainakin salaattien ja pinaatin osalla oli kerätä lehdet niin pienenä ettei mikään eläin ole ehtinyt syödä niitä.Etana Ylipäänsäkin yksi keskeisimmistä viljelmämme ongelmista jokaisena vuonna on ollut se että satoa ei ole kerätty niin paljon kuin voisi, minkä vuoksi osa salaateistakin pääsi kasvamaan isoiksi. Nyt syksystä salaatit ja pinaatit ovat jatkaneet uusien lehtien tekemistä ja niihin tuholaiset eivät olekaan enää koskeneet. Luultavasti vuoden sato jäi aiempaa pienemmäksi koska multa on kolme kesää vanhaa, joskin sitä kyllä lannoitettiin jonkin verran. Kevään taimetuskin aloitettiin liian myöhään ja toisaalta taimet istutettiin laareille liian aikaisin ja valtaosa niistä menetettiin.

Sadoksi ollaan kesän aikana saatu ainakin juureksia (pari retiisiä ja naurista, sekä hieman enemmän punajuuria, sipulia, valkosipulia ja porkkanaa; perunaa ei ole vielä nostettu), monenlaisia salaatteja, pinaattia, yrttejä (ainakin minttua, timjamia, persiljaa ja ruohosipulia) ja raparperia. Tomaatit on kerätty sisätiloihin kypsymään ennen sadonkorjuujuhla. Yksi useasta istutetusta chilistäkin alkoi lopulta tehdä hedelmää ja se on myös siirretty sisäkasvatukseen säiden viillennyttyä.

Lopuksi kuva josta näkee kasvun heinäkuun (5. päivä) ja syyskuun (18. päivä) välillä. Kaikki kuvat saa klikkaamalla isommiksi.

Kampuslaarit 5.7. ja 18.9.2012.

Kuvagalleriassa hieman lisää kuvia:

Etana
Kesän tuholainen.
Kampuslaarit 5.7. ja 18.9.2012.
Kampuslaarit 5.7. ja 18.9.2012.

Kukkiva salaatti.
Kukkiva salaatti.
Porkkana kurkistaa mullasta.
Porkkana kurkistaa mullasta.

Punajuuret heinäkuussa.
Punajuuria heinäkuussa.
Tomaatit kypsyvät.
Tomaatit kypsyvät.

Aina yhtä valokuvauksellinen auringonkukka.
Aina yhtä valokuvauksellinen auringonkukka.

Kategoriassa: Kaupunkiviljely Avainsanoilla: Dodon kaupunkiviljelyprojektit, kampuslaarit, Kaupunkiviljely, laariviljely, Tampere, viljelylaari

Katsaus kattopuutarhoihin ja Helsingin muihin uusiin viljelyprojekteihin

20.8.2012 Joel Kommentoi

Vietimme elokuun puolivälissä mukavan iltapäivän Helsingin ympäristökeskuksen uudella kattopuutarhalla Viikin ympäristötalossa. Pääsimme maistelemaan itsekasvatettua salaattia ja kuulemaan Suomen energiatehokkaimmasta toimistorakennuksesta.
Paikalla oli edustava joukko kaupunkiviljelyaktiiveja ja vaihdoimme viljelmien kuulumisia, joista välitän tässä tiivistelmän:
  • Ympäristökeskuksen projektisuunnittelija Mia Malin kertoi ympäristötalon katon viljelmästä. Saalaatit, tomaatit, kesäkurpitsat, pavut, kukat ym. kasvavat hienoissa lehtikuusilaatikoissa. Taloon vasta viime syksynä muuttanut henkilökunta on hoitanut viljelmää päivittäin, he olivat kuitenkin aluksi hieman arkoja sadonkorjuussa. Kasvukauden edetessä he rohkaistuivat pikkuhiljaa napsimaan salaatteja aktiivisemmin lounaita täydentämään. Katolla on muutamia kertoja myös grillailtu omia kesäkurpitsoja!
  • Kaapelitehtaan kattoviljelmästä kertoi hankkeen äiti ja aktiivisin kastelija Angela Oker-Blom. Tuuliolosuhteen katolla ovat haastavat mutta satoa on silti saatu. Viljelysäkkeihin on jätetty reunaa tuulensuojaksi ja mm. perunat ovat kasvaneet hienosti. Mansikkaakin on kuulemma tulossa ja puutarha houkuttelee korkeasta (8.krs.) sijainnistaan huolimatta runsaasti kimalaisia, joten pölytys hoituu. Viljelmää hoitavat Slow Food Helsingin aktiivit, joista useat ovat vasta vilejlyharrastuksen aloittaneita. Kastelun tarve on ollut päivittäistä koska katon painorajoituksen vuoksi multaa on säkeissä ja lavakauluksissa todella vähän alle 20 senttiä.
  • Suvilahteen ollaan pystyttämässä brittiläisen Wayward Plantsin ja Dodon toimesta hienoa ”Plant Tram”  viljelmä-teosta kertoi Petra Jyrkäs. Paikalle on kerätty kasveja kaupunkilaisilta ja hankittu jopa omenapuita. Vuoristoratamainen viljelmä on esillä syyskuun alkupuolella ”Arjen aarteet”- näyttelyssä, jonka jälkeen se muovautuu pikkuhiljaa vuonna 2013 avattavaksi kaupunkiviljelmäksi.
  • Myllypuron asukasviljelmän aktiivi Kaisa Nirkkonen välitti innostavat terveiset onnistuneesta puutarhasta. Viljelijöiden ikähaitari on stadin laajimpia, 2-83v. Parinkymmenen säkin ja laarien antimet ovat saaneet suuren suosion ja tuen Myllypuron muilta asukkailta. Mukaan on tullut teini-ikäisiä ja viiniä lipittelevät puistojen ”talonmiehetkin” ovat ottaneet puutarhan suojelukseensa. Lähiöprojektin ja Dodon tukeman hankkeen tekevät aktiiviset asukkat. Heillä on viljelmälle  Myllypuroseuran ja Helsingin kaupungin asuntojen (HeKa) välinen maavuokrasopimus. Paikalla saadaan olla vuoteen 2017 saakka ja sitä ennen ehtidään juhlia monen sadonkorjuujuhlat, ensimmäiset jo syyskuun alussa.
  • Kirmo Kivelä toi kuulumiset Kääntöpöydältä Pasilan sydämestä. Yhdessä tekeminen on Kääntiksen keskiössä, vapaaehtoiset hoitelevat niin kahvilaan kuin kasvihuoneen ja ympäristön viljelmiäkin. Homma toimii ja taloudellista kestävyyttä suurehkojen alkuinvestointien hankkeeseen tuovat kahvilan tuotot. Kaupunkiviljelykeskuksella on mietitty ja toteutaan kaupunkiviljelyn ympäristövaikutuksien ytimessä olevaa asiaa: ravinteiden kiertoa. Komposti ja kompostikäymälä auttavat lähivuosien tavoitteen, suljetumman ravinnekierron luomisessa. Kääntisen mehiläispesästä kerättiin elokuun alkupuolella 40 litraa hunajaa, aika makeeta!
  • Fastholma, entinen saari Vanhankaupunginlahdella on muuttumassa eloisaksi herttoniemeläisten olohuoneeksi  Hukkatila Oy:n vetämänä kertoi Dodon/Hukkatilan Jaska Lehtonen. Purkutuomion alla oleva huvila on saatu vuokrattua pariksi kuukaudeksi kaupungilta ja Hertsikan asukkaat ovat laittaneet hiuhat heilumaan. Huussi ja jäteveden pienpuhdistamo on jo asennettu. Paikka on tosi hieno, vanhoine peltotilkkuineen ja rantoineen. Kyllä, tännekin kaavaillaan kaupunkiviljelyä, mukana häärii useita dodolaisia. Isompana tausta-ajatuksena on kuitenkin yhteistöpohjaisen palvelutuotannon pilottihankkeen synnyttäminen. Tästä kuullaan vielä.
  • Kalasatamasta ja Teurastamon uudesta viljelmästä ei nyt jutskailtu, ja onhan noita viljelmiä jo monta muutakin. Jee, me ollaan liike, joka tekee tästä Helsingistämme paremman paikan!

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, tapahtuma, Tiedote Avainsanoilla: Kattoviljely, Kaupunkiviljely, ympäristökeskus

Teurastamon yhteisöviljelmä

17.8.2012 Maria Kommentoi

Tervetuloa tutustumaan Teurastamon yhteisöviljelmään maanantaina 20. elokuuta klo 18-
Osoite on: Teurastamo, Tukkutori, Portti: Työpajankatu 2 (ks kartta: http://goo.gl/maps/5cAVb)

Tiedossa on talkoilua kasvimaalla ja tietoa yhteisöviljelmästä. Viime talkoissa teimme salaattia kasvimaan antimista, ja keräsimme vähän satoa kotiin vietäväksi. Katsotaan mitä maanantaihin mennessä on kypsynyt. Tuo astia ja haarukka salaattia varten ja jokin pussi jos haluat kerätä yhteisöviljelmän satoa.

Keväällä 2012 Dodon kaupunkiviljelijät saivat Tukkutorilta Teurastamon pihan käyttöönsä. Lue siitä täältä. Kesäkuun alussa alueelle nousi säkkiviljelyalue, jossa yksityishenkilöt ja alueen yritykset vuokraavat viljelysäkkejä ja -laareja. Säkkien ja laarien keskellä oli nurmialue, joka muuttui vapaaehtoisten avulla kasvimaaksi. Tätä aluetta kutsutaan Teurastamon yhteisöviljelmäksi. Muutama Dodon aktiivi ja pari uutta vapaaehtoista ovat hoitaneet kasvimaata läpi kesän talkoissa ja jakamalla kasteluvuorot.

[nggallery id=11]

Kuvat: Maria Nordlund

Kategoriassa: tapahtuma, Tiedote, Tukkutori Avainsanoilla: Dodo, Dodon kaupunkiviljelyprojektit, Helsinki, Infotilaisuus, Kaupunkiviljely, lähiruoka, sadonkorjuu, talkoot, Teurastamon yhteisöviljelmä

Uusi kaupunkiviljelmä Tukkutorin Teurastamon pihalle

17.4.2012 Joel Yksi kommentti

Teurastamon piha annettiin Dodon kaupunkiviljelijöiden käyttöön

Helsingin Tukkutori  on antanut Kalasataman ja Sörnäisten kupeeseen ensi syksynä avautuvan Teurastamon piha-alueen Dodon kaupunkiviljelijöiden käyttöön. Dodon viljelysäkkejä tuodaan Teurastamolle lähes 100 kappaletta. Viljelijät valitaan ensisijaisesti Dodon Kalasataman viljelyalueen jonosta. Myös Teurastamon alueen yrittäjille on varattu 10 viljelylaaria.

”Dodon kaupunkiviljelijät ovat hienon liikkeen pioneereja ja olemme innoissamme siitä, että voimme tukea tällä tavoin kaupunkiviljelyn ja lähiruoan kehitystä”, iloitsee Helsingin ruokakulttuuristrategian projektipäällikkö Ville Relander.

Teurastamon uusi kaupunkiviljelmä perustetaan talkoilla sunnuntaina 6.5.2012 klo 12 alkaen . Valitettavasti kaikki säkit ovat jo varattuja ja jonossakin on kymmeniä halukkaita ”Teurastajia”.

Teurastamon alue avautuu kuluttajille syksyllä

Syksyllä 2012 osa Tukkutorin alueesta avautuu kuluttajille, kun entisen Helsingin kaupungin teurastuslaitoksen rakennuksiin avataan ravintoloita sekä Designpääkaupunkivuoden ruoka- ja design tapahtumien päänäyttämönä toimiva tapahtumatila Kellohalli. Teurastamon kehittäminen on osa Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategiaa.

Tukkutori on Helsingin kaupungin virasto, joka vuokraa toimitiloja ja maa-alueita tukkukauppiaille sekä kauppahalli- ja torikauppiaille. Tukkutori kehittää myös vähittäiskaupan alueeksi kaavoitettua Teurastamoa.

 

Teurastamon kaupunkiviljelijöiden FB-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/282978178446222/

Alkuperäinen uutinen Teurastamon ja Kaupunkiviljelijöiden yhteistyöstä täällä: http://www.hel.fi/wps/portal/Helsingintukkutori/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Heltu/fi/Uutiset/Teurastamon%20piha%20annettiin%20Dodollle



Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, ruoka, tapahtuma, Tiedote, Tukkutori Avainsanoilla: Kaupunkiviljely, ruokakulttuuristrategia, Teurastamo, Tukkutori, viljelysäkki

Hanki viljelyastioita!

27.3.2012 Maria 3 kommenttia

Kalasatama garden

Kaupunkiviljelijöiden kautta on taas tänä vuonna mahdollista hankkia hyväksi todettuja lavakauluksia ja viljelysäkkejä.

lavakaulusviljelma-maria-n

Lavakaulusviljelmä Pasilassa Kuva: Maria Nordlund


Lavakauluksia ja kasvatussäkkejä myydään Kääntöpöydällä, Dodon kaupunkiviljelypuutarhassa Pasilassa (Tallikatu 33) aina kahvilan aukioloaikoina. (pe 11.30–14.30, la 12–18) ja kerran kuussa sunnuntaisin (11-15) Maksu käteisellä!
Alla kuvaukset tuotteista, lisätietoja saa paikan päältä. Lisätietoja Kääntöpöydästä, tapahtumista ja tulo-ohje: www.kääntöpöytä.fi.

Tuotto käytetään Dodo ry:n kaupunkiviljelytoiminnan edistämiseen.

Lavakaulus

Lavakaulus on kuormalavoissa käytetty puinen ”kehys” josta saa siistin viljelylaatikon. Kauluksia voi pinota päällekkäin sen mukaan, miten korkean laatikon haluaa. Mitat 80 x 120 cm x 20 cm. Kuljetettaessa mitat ovat n. 190 cm x 20 cm. Kaulus sopii EUR-lavan päälle. Muutama kaulus mahtuu normaalikokoisen henkilöauton kyytiin. Käytetyn lavakauluksen hinta on 20 €/kpl.

Kasvatussäkki

säkkiviljelmä

Säkkiviljelmä Kalasatamassa Kuva: Tanja Korvenmaa, Päivi Raivio tai Salla Kuuluvainen

Kasvatussäkki on neljään ”osastoon” jaettu polypropeenipussi, jonka mitat ovat 90 x 90 x 62 cm ja paino 1.8kg.  Säkki menee tyhjänä melko pieneen tilaan, sen kuljetus onnistuu polkupyörälläkin. Kasvatussäkit ovat vastaavia kuin ne joissa on viljelty Kalasatamassa jo kaksi kesää. Hinta 20 €/kpl.

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, tapahtuma, Uncategorized, viljelyvinkki Avainsanoilla: Dodon kaupunkiviljelijät, kasvatussäkki, Kaupunkiviljely, kääntöpöytä, lavakaulus, pihaviljely

Kaupunkiviljely 2012 -tapahtuma 21.3.2012 klo 17-20 Kiasmassa

5.3.2012 Joel Kommentoi

Dodo ry:n kaupunkiviljelyryhmä toivottaa teidät tervetulleiksi keskustelemaan ja kuuntelemaan millaisia mahdollisuuksia kaupunkiympäristö tarjoaa ruoantuotantoon. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä, puhtaudesta ja ekologisuudesta. Viimeisen kolmen vuoden aikana Helsinkiin on noussut useita uudenlaisia puutarhoja ja viljelyksiä. Päätimme koota kaupunkiviljelyn toimijat saman katon alle tutustumaan toisiinsa ja uusiin viljelyhankkeisiin. Tervetuloa mukaan!

 

Ohjelma:

17.00 Dodon kaupunkiviljelijät: Tervetuloa!

17.10 Esitelmät:

– Taina Tokkari/Helsingin yliopisto: Perunamaita puistoissa? – Helsinkiläisten naisten omaehtoinen ruoanhankinta jatkosodan aikana

– Jussi Luomanen/Helsingin kaupungin rakennusvirasto: Ruoantuotanto kaupungissa – Helsingin kaupungin näkökulma

 

17.45 Dodo ry:n kaupunkiviljelyhankkeiden esittelyä:

– Pasilan sissilaarit ja viljelykeskus Kääntöpöytä
– Kalasataman säkkiviljelmä + Tukkutori 2012
– Laaritalkoot
– Vallilan korttelipuutarha
– Kaupunkimehiläiset

Lyhyt tauko

18.30 Muiden kaupunkiviljelyhankkeiden esittelyä:
– Joel Rosenberg: Urbaanit sadonkorjuupyöräilyt ja Satokartta
– Scott Elliot/Aalto-yliopisto: Aalto City Garden
– Sini Parikka/Kattoparatiisi ry: Puutarha Lasipalatsin katolle?
– Minna Piironen: Ravintola Savoyn kattopuutarhasuunnitelma
– Ulla Laurio/Nuorisoasiainkeskus: Nuorisotalo Hapen parvekepuutarha
– Janne Länsipuro/Lasten ja nuorten puutarha: Uusi vapaaehtoisohjelma
– Saara Patoluoto/Kasvimaita kansalle: Uusia viljelypalstoja espoolaisille
– Olli Repo/Herttoniemen ruokaosuuskunta: Kaupunkilaisten oma pelto
– Peter Paalanen: Aquaponics-vesiviljelytekniikat

19.30 Mahdollisuus liittyä Dodon kaupunkiviljelyryhmään sekä siementenvaihtoiltamat
Näin kevätpäiväntasauksen tienoilla on aika etsiä siemenpussit esille ja tehdä ensimmäiset kylvöt. Siemenpusseissa on usein enemmän kuin tarpeeksi siemeniä yhdelle puutarhurille. Ota ylimääräiset siemenet mukaasi niin pääset vaihtamaan niitä muiden puutarhaharrastajien kanssa!

Kiasma sulkeutuu klo 20.30

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, tapahtuma, Tiedote Avainsanoilla: Kaupunkiviljely, seminaari, siementenvaihto

Kanoja ja kattopuutarhoja – kaupunkiviljelyn trendejä Yhdysvalloissa

21.9.2011 Kirmo Kommentoi

Kävin elokuussa New Yorkissa tutustumassa paikallisiin lähiruoka – ja kaupunkiviljelyprojekteihin. Osallistuin myös American Community Gardening Associationin vuotuiseen konferenssiin, jonka teemana tänä vuonna oli Community Gardening Works! Paikalle oli tullut sadoittain yhteisöpuutarha – aktiiveja kaikkialta Yhdysvalloista, ja joitakin myös muualta maailmasta. Itse esitelmöin aiheesta How to Create Blooming Gardening Communities with Better Communication, ja kerroin yleisemmin sosiaalisen median mahdollisuuksista ja ilmaisista internet – resursseista, joita mielestämme olemme varsin ansiokkaasti käyttäneet Dodon projekteissa.

Miksi USA:ssa ollaan niin innoissaan lähiruuasta?

Työpajani yhteydessä huomasi kyllä heti sen isoimman eron, mikä erottaa suomalaisen kaupunkiviljelyn ja Yhdysvaltain projektit: USA:ssa, myös New Yorkissa, monet viljelevät todelliseen tarpeeseen, eivät yksinomaan yhteisöllisyyden ilojen tai herkullisemman ruuan toivossa. Jopa muodikkaassa Brooklynissa on köyhemmillä alueilla todella vähän meille suomalaisille tuttuja lähikauppoja, ja ruokaostokset voi hoitaa lähinnä pienissä deleissä, joiden valikoima ei ole kovin monipuolinen. Farmer’s marketit, vihanneksia kärryistä myyvät Green Cart – yrittäjät, Park Slope Food Co – Op 10 000 jäsenellään ja kaikki paikalliset CSA:t todellakin tulevat tarpeeseen, sillä tuoreita, laadukkaita vihanneksia ei ole helppo löytää.

Amerikkalaisessa lähiruokakeskustelussa korostuu pienyrittäjyys, ruuan laatu ja puhtaus, hyvä maku ja erityisesti kasvisvoittoisen ruokavalion terveellisyys. Näkökulma lähiruokaan on hiukan erilainen kuin Suomessa: ruuan hiilijalanjälki tuntuu amerikkalaisille olevan liki tuntematon käsite. USA:ssa lähiruoka on vastalause teolliselle maataloudelle ja epäterveelliselle pikaruualle.

Konferenssityöpajani osallistujat kertoivat, että heidän yhteisöpuutarhojensa jäsenet ovat usein vähävaraisia, eikä heillä välttämättä ole mahdollisuutta käyttää internetiä, tai aina edes puhelinta. Toimivia kommunikaatiosysteemejä tällaisessa tilanteessa ovatkin siis Facebookin ja sähköpostin sijaan vaikkapa puutarhaan sijoitetut postilaatikot! Itseäni hiukan huvitti esitellä Kalasataman hipsteriviljelijöiden Facebook – ryhmää, joka kieltämättä kuitenkin toimii mainiosti ja tarkoitustaan vastaten.

New Yorkin yhteisöpuutarhatoiminnan aloitti Green Guerillas – järjestö jo 60 – luvulla. Nykyään puutarhoja on yhteensä kuutisensataa, kaikilla New Yorkin alueilla, kaupungin puisto – osaston Green Thumb – ohjelman hallinnoimina. Yhteisöpuutarhatoimintaa pyörittävät kymmenet eri järjestöt, joilla usein on myös esimerkiksi nuorten työllistymiseen tai kompostointiin liittyviä ohjelmia. East Villagen 30 vuotta vanhat puutarhat ovat nykyään rauhallisia keitaita, pakopaikkoja kaupungin kuumuudesta ja melusta.

Newyorkilaiset yhteisöpuutarhat ovat varsin erilaisia kuin suomalaiset palstaviljelmät, aina ruuan tuottaminen ei välttämättä ole pääasia, vaan puutarha saattaa myös toimia yhteisöllisenä kohtauspaikkana, jossa kasvaa koristepuita ja – pensaita, grillaillaan ja järjestetään korttelijuhlia. Toisaalta vähävaraisemmilla aluella puutarhat saattavat olla hyvinkin merkittäviä ravinnon lähteitä. Kanojen pitäminen on myös yleistä New Yorkin yhteisöpuutarhoissa ja takapihoilla.

Tällaiset kuusi trendiä tunnustelin kaupunkiviljelypiireissä USA:ssa:

1. Koulupuutarhat

Alice Waters Edible Schoolyard – projektillaan on ollut yksi tärkeimmistä trendin aloittajista Yhdysvalloissa. Kouluruoka ei tunnetusti ole Amerikan kouluissa aina terveellisintä mahdollista, ja koulupuutarhaprojektit pyrkivät tuomaan oppilaiden lautasille myös tuoreita luomuvihanneksia, samalla kun lapsilla on mahdollisuus oppia puutarhanhoidosta.

2. Nuorisoprojektit

New Yorkista löytyy monia puutarhaprojekteja, jotka tarjoavat nuorille kesäksi harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuden opetella kaupunkiviljelyä ammattimaisesti. Näitä ovat vaikkapa East New York Farms! ja Added Value Red Hookissa Brooklynissä. Itse tutustuin BK Farmyardsin pyörittämään High School for Public Service Youth Farmiin, jossa geelikynsin ja tiukoin topein varustautuneet teinit esittelivät puutarhaa suurella ylpeydellä. Puutarhan vihannekset ovat myyntitavaraa, mutta nuoret mainitsivat, että omakin ruokavalio on muuttunut kesätyön myötä.

3. Kaupunkiviljely  bisneksenä

USA:n lähiruokabuumin myötä kaupunkiviljelyn mahdollisuudet liiketoimintana ovat valjenneet monille yrittäjille. Puutarhat eivät olekaan vain yhteisöllistä hauskaa, vaan niissä tuotetaan vihanneksia myös myyntiin vaikkapa viikottaiselle Farmer’s marketille. On myös olemassa yrittäjiä, joiden fokus on selkeästi bisneksessä, kuten vaikka suurta huomiota niittäneet puolen hehtaarin kattopuutarhat Eagle Street Rooftop Farm ja Brooklyn Grange Rooftop Farm, jotka tuottavat raaka – aineita New Yorkin hienostoravintoloille.

4. Kaupunkiviljellen terveellistä lähiruokaa!

Sanat diabetes ja lihavuus eivät Suomessa yleensä yhdisty suoraan kaupunkiviljelyyn, mutta USA:ssa ne kuulee usein tässä yhteydessä. Vähävaraisemmissa kaupunginosissa terveellistä ruokaa on itse asiassa vaikea saada, ja elintasosairaudet ovat yleisiä. Kaupunkiviljely on täysin realistinen tapa saada ihmiset syömään enemmän vihanneksia ja hedelmiä.

5. Vesiviljely

Vesiviljely ei Suomessa ole tuntematon tai uusi asia: talviset salaatit, yrttiruukut ja tomaatit kasvavat ravinneliuoksissa kasvihuoneissa. USA:ssa vesiviljelyn mahdollisuudet on oivallettu vasta nyt, ja siitä povataan uutta trendiä ruuantuotantoon: vesiviljely onnistuu pienemmillä aloilla kuin perinteinen, ja kaupungeista on mahdollista löytää vesiviljelyyn monenlaista tilaa. New Yorkin kaupunkiviljelypiireissä kohistaan Gotham Greens – yrityksestä, jonka kasvihuoneet tuottavat vihanneksia vanhan varastorakennuksen katolla rakennetuissa kasvihuoneissa. DIY – asennetta vesiviljelyyn puolestaan tuo myös newyorkilainen Windowfarms – projekti, jossa on kyse kierrätysmateriaaleista itse rakennettusta ikkunapuutarhamoduulista. Löytyypä New Yorkin Greenwich Villagesta myös ravintola, Bell Book and Candle, jonka salaattivihannekset kasvavat katolla vesiviljelytorneissa.

6. Urbaanit kanat

New Yorkissa kanojen, vaan ei kukkojen, pitäminen kaupunkialueilla on sallittua. Kukaan ei tiedä, paljonko kanoja on, mutta niiden pitäminen varsinkin Brooklynin takapihoilla ja yhteisöpuutarhoissa on yleistä.  Kanaruokaa voi ostaa lemmikkitarvikeliikkeesta koiranruokapussia muistuttavassa pussissa, ja netistä löytyy lukuisia Urban Chicken – foorumeita kaupunkilaisen kanankasvattajan avuksi. Kaupunkikanojen munia voi myös ostaa, esimerkiksi brooklyniläinen Imani Community Garden pyörittää muna – CSA:ta, jolla on nelisenkymmentä jäsentä.

Lopputoteamana voin sanoa, että on selvää, miksi lähiruoka on niin iso buumi USA:ssa: paikallinen ruoantuotannon ja jakelun järjestelmä on varsin erilainen kuin Suomessa. Meillä kuitenkin lähialepassakin myydään luomuporkkanoita ja kauramaitoa, jotka kenties eivät ole sadan kilometrin säteellä tuotettuja mutta kuitenkin ihan terveellistä ja syötävää ruokaa. Tämä ei New Yorkissakaan ole itsestäänselvyys, vaan luomuporkkanoiden hankkiminen saattaa olla melkoista luovuutta vaativa operaatio. Toki isossa kaupungissa on myös paljon ihmisiä, ja paljon erityisryhmiä, joita tavoittaa: vaikkapa vegaanisesta raw food fine – dining ruuasta kiinnostuneita tai punajuurijäätelöstä pitäviä.

Teksti ja kuvat: Salla Kuuluvainen

Kategoriassa: Kaupunkiviljelyä maailmalla Avainsanoilla: Brooklyn, CSA, kattopuutarhat, Kaupunkiviljely, koulukasvimaa, lähiruoka, New York, nuoriso, ruoantuotanto, urbaanit kanat, vesiviljely

Basilikaa mun pestooni – kokemuksia akvaarioviljelystä

19.9.2011 Kirmo Yksi kommentti

Kerrostalokotini eteläseinän puhkaisee viisimetrinen ikkunarivi. Asuntoon muutettuani heräsi ajatus ikkunapuutarhan perustamisesta. Haaveilin omasta keittiöyrttipuutarhatyyppisestä vesiviljelmästä takaamassa tuoreet yrtit ympärivuotisesti. Lisäksi minua hävetti heittää bioroskikseen jääkaapissa nahistuneet puoleksisyödyt salaatit ja tiskipöydälle kuivuneet yrtit. Akvaarioiden kasvisuodattamissa hyötykasveja kasvattanut Timo innosti minut kokeilemaan akvaarioveden kierrättävää systeemiä ravintoliuoksella toimivan vesiviljelmän sijaan.

Ikkunalautojen asentamisestahan se kaikki sitten alkoi. Hankin Ikeasta kaksi 25 x  110 cm hyllyä ikkunapuutarhaani kannattamaan.

Bongasin 300-litraisen akvaarion aquawebistä. Kauppaan kuului hyväkuntoiset kalat ja laadukkaat varusteet. Tällä hetkellä akvaariossani asuu haarniskamonneja (5), lasimonneja (16), tulipyrstö, käärmekaloja (2), helmirihmakaloja (3) ja kaksi määrittelemätöntä imumonnia. Nämä kalat eivät kelpaa ihmisravinnoksi eikä kalojen syöminen ole tavoitteena, vaikka usein akvaarioviljelijät pyrkivät syömään sekä fisut että rehut.

Kasvatettavat yrtit olin ajatellut ostaa ruokakaupasta tai kasvattaa itse siemenestä.

Vesiviljely

Ensimmäisiä versoja

Tähän saakka kaiken tarvittavan sai valmiina, mutta varsinainen puutarha vielä puuttui. Koska en itse osaa rakentaa kasveja tuottavaa soudatussysteemiä, sovimme, että Timo suunnittelee ja rakentaa kaltaiselleni aloittelijalle sopivan turvallisen ja helppohoitoisen järjestelmän. Seuraavassa tee-se-itse-henkisille kuvaus vesiviljelmän rakentamisesta.

Kasvisuodattimeksi sopii esimerkiksi parvekelaatikko, johon pumpataan vesi akvaariosta ja josta se valuu ylivuotoputken läpi takaisin akvaarioon. Laatikkoon laitetaan kuohkeana pysyvää ainesta, joka toimii pintana bakteerikasvustolle ja mahdollistaa kasvien juurakoiden kasvun. Tässä  täytteenä on huuhdeltu lecasora.

Parvekelaatikko asetettiin lasilaatikkoon, joka  toimii veden keräysastiana ja suojaa tulvimiselta  mahdollisissa kasvisuodattimen tukkeutumistapauksissa. Lasilaatikossa istutuslaatikon pystyy säätämään eri syvyyksiin ja näin kokeilemaan kasveille parhaiten sopivia olosuhteita.

Lasilaatikko on tehty akvaariotekniikalla. Päätyyn on tehty lasikuppiporanterällä reikä, johon on asennettu Motonetin hyllystä löytynyt sadevesitynnyrin asennusputki. Läpiviennistä  saa suoraan jatkettua valutusputken takaisin akvaarioon tavallisilla tiivisteellisillä ø 32 mm viemäriputkiosilla.

Vesiviljelyä

Kasvatuslaatikko

On muistettava, että näihin virtausmallisiin kasvisuodattimiin  kerääntyy vääjäämättä moskaa. Lisäksi kasvien juuret kasvavat ja ovat oikein hyviä tukkimaan veden virtaukselle suunnitellut kanavat ja tiehyet. Kanavien tukkiutuessa saatetaan ajautua varsin ikäviin vesivahinkohenkisiin tilanteisiin, jos varaylivuotojärjestelmiä ei ole funtsittu.

Tällaisen tuplatun systeemin ilo ja hyöty on se, että parvekelaatikon pohjaan porattujen kaikkien reikien tukkeutuessa parvekelaatikko vuotaa yli ala-altaaseensa, eikä lattialle.

Ala-altaan ylivuoto puolestaan on niin ylimitoitettu ja kasvien orgaanisen toiminnan ulottumattomissa, että tukkeutuminen ei ole mahdollista.

Vesi pumpataan suoraan kasvilaatikkoon akvaarion ulkosuodattimesta jaetusta haarasta. Toinen haara menee suoraan takaisin akvaarioon. Molemmissa letkuissa on säätöhana, jotta virtauksen saa mukavaksi ja suodatuksen kannalta mahdollisimman tehokkaaksi. Kovin paljoa ei vettä tarvitse kasvilaatikkoon työntää, jotta asia tulee ajettua. Tuloputki on tehty parista reiitetystä akryyliputkesta, jotka jakavat veden koko laatikon alalle.

Laatikon päälle on lisäksi asennettu kaksiputkinen T5 HO-loisteputkivalaisin, jota pidetään päällä noin puolet pimeästä vuodenajasta.

Basilikaa pestoon, minttua mojitoon!

Chili

Chili kypsyy

Parin ensimmäisen vuoden aikana olen viljellyt laatikossani basilikaa, papuja, pinaattia, minttua, salaatteja, timjamia ja chiliä. Lajit ovat vaihdelleet, ja aion myös jatkaa uusien kasvien kokeilua. Tulevalla talvikaudella pyrin pitämän hengissä hyvään kasvuvauhtiin päässeet chilit ja basilikat. Lisäksi aion pitää kaupan ruukuista kasviaarioon siirretyt kasvit käyttökelpoisina kunnes ne on syöty.

Mullassa idätettyjä/kasvavia kasveja kasvatuslaatikkoon siirrettäessä tulisi kasvien juuret huuhdella mullasta puhtaiksi, koska multa on akvaariolle haitaksi.

Ennakkoluuloille kyytiä

Kasvien käyttäminen akvaarioveden ylimääräisten ravinteiden, lähinnä nitraattien, poistamiseen on laajalti käytetty tapa suodattaa akvaariovettä. Tavallisesti suodattimissa käytetään nopeakasvuisia huonekasveja. Syötävien hyötykasvien kasvattaminen  tällä menetelmällä herättää ennakkoluuloja, ja itsekin ensi alkuun halusin varmistua kasvieni autenttisesta mausta. Kasviravinteiden ja muiden akvaariokemikaalien käytön sekä kalojen lääkityksen epäillään rikastuvan kasveissa ja aiheuttavan yrttien ravinnoksikelpaamattomuutta.  Kaikki kasvejani maistaneet ovat kehuneet niiden makua. Oma järjestelmäni toimii  mahdollisimman luonnonmukaisesti; sisäänhän menee veden lisäksi vain kalanruokaa, jonka koostumuksen voi lukea purkin kyljestä. Jos kalojaan joutuu lääkitsemään,  sen voi varmuuden vuoksi tehdä erillisessä karanteenialtaassa, ei toimivassa akvaariossa.

Tämän kasvienkasvatussysteemin suunnitteli ja toteutti ikkunalleni Timo Helameri. Se on hänen varhain yhdeksänkymmentäluvulla aloittamiensa akvaariokalojen jätöksillä toimivien ruokakasvijärjestelmäkokeilujen neljättä sukupolvea.

 

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Uncategorized Avainsanoilla: akvaarioviljely, aquaponics, ikkunapuutarha, Kaupunkiviljely

Tukholman kaupunkiviljelijät valloittavat kaupungin hedelmäpuin

6.8.2011 Kirmo Kommentoi

Käväisin Tukholmassa viime viikolla, ja tavoitteenani oli nähdä myös paikallisia kaupunkiviljelijöitä. Netistä googlettamalla löytyikin Tillväxt – niminen porukka, joka on erikoistunut hedelmäpuiden ja – pensaiden istutteluun kaupunkiin. Tukholman kaupunki suhtautuu Tillväxtiin kerrassaan suopeasti, ja osa heidän projekteistaan on myös tehty yhteistyössä kaupungin kanssa. Toisaalta jos siltä tuntuu, saattaa Tillväxtin jengi istuttaa puitaan ilman lupaakin, mutta mitään erityisempää ideologiaa sissiviljelyn suhteen heillä ei ole.

Keväisin ja syksyisin Tillväxt järjestää työpajoja, joissa sekä istutetaan puita että kerrotaan niiden hoidosta. Tillväxtin tavoitteena onkin lisätä hedelmäpuiden ja muiden monivuotisten syötävien kasvien määrää Tukholmassa: hedelmäpuut ovat tavanomaiseen kaupunkiviljelyyn verrattuna helppohoitoisia, sillä ne vaativat esimerkiksi kastelua lähinnä ensimmäisenä vuonnaan. Tillväxt on järjestänyt metsäpuutarhatyöpajoja myös Tukholman taideyliopistolle ja kansainväliselle ekologiselle tiedekonferenssille.

Dante Tillväxtista esitteli minulle yhtä Tillväxtin projektia Rågsvedin lähiössä. Sinne Tillväxtin aktiivit ovat rakentaneet komean metsäpuutarhan alun. Dante oli projektista kovin vaatimaton, ja pahoitteli, että metsäpuutarhan kasvaminen täyteen mittaansa kestää joitain vuosia. Minä olin kuitenkin varsin vaikuttunut! Metsäpuutarha sijaitsi keinotekoisen lammen vierellä paikallisessa puistossa, ja oli todella kauniisti suunniteltu.

Puutarhan puut olivat vielä melko pieniä, vaikka osa niistä olikin istutettu jo pari vuotta sitten. Permakulttuurin periaatteita noudattaen puutarhassa kasvoi kuitenkin lukuisa joukko muitakin moni – ja yksivuotisia kasveja, ruusukvittenistä parsaan, tattarista salviaan ja hasselpähkinöistä luumupuihin. Maanpeitekasvina oli käytetty vaikuttavan laajalle levinnyttä Lady Godiva – kurpitsaa, jonka siemenet ovat kuorettomia ja sopivat hyvin salaatteihin.

Kastellessamme kurpitsapenkkiä läheisestä lammesta kyselin myös, että onko Tillväxtillä meidän dodolaisten tavoin tapana järjestää esimerkiksi sadonkorjuujuhlia. Danten mukaan sellaista perinnettä ei ole ollut, mutta tänä vuonna olisi ajatus tehdä jokin yhteinen ruuanlaittosessio pian kypsyvien omenoiden tiimoilta.

Jos tutustuminen Tukholman puistojen syötäviin puihin kiinnostaa, niin ne löytyvät Tillväxtin satokartasta.

Lyhyt kaupunkiviljelysanasto ruotsiksi:

Kaupunkiviljely – stadsodling

Sissiviljely – tjuvodling/plantering




 

 

 

 

Kategoriassa: Kaupunkiviljelyä maailmalla Avainsanoilla: Hedelmäpuut, Kaupunkiviljely, metsäpuutarha, permakulttuuri, Tukholma

Urbaani löytöretki Tallinnaan 21. – 22.7 – tule mukaan!

6.7.2011 Kirmo Kommentoi

Lähde tutustumaan Tallinnaan Dodon kaupunkiviljelijöiden kanssa 21. -22.7!


Tutustumme erityisesti Tallinnan kaupunkiviljelymeininkeihin:
Katlaaedin uuteen kaupunkiviljelyprojektiin, Kulttuuritehdas
Polymeerin kattoviljelmiin ja Uusmaailman yhteisöpuutarhaan. Käymme
moikkaamassa Linnalabor – ajatushautomon kollegoita,  tutustumme
Telliskiven kulttuurikompleksiin,  taideprojektiin Soodevahessa ja
yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, mikäli vain ehdimme!

Lisäksi tietenkin mahdollisuus ostaa mustikoita torilta, käydä
kierrätyskeskuksessa shoppailemassa ihanaa venäläistä posliinia tai
harrastaa muunlaista turismia.

Yövymme Seltsimajan ullakolla Uusmaailmassa.

Lähtö klo 8 laivalla aamulla to 21. päivä  ja paluu klo 17 laivalla pe
22.päivä. Omat pyörät mukaan! On myös mahdollista käyttää muita
yhteyksiä, mutta ne tulevat kalliimmiksi. Pyörän voi myös vuokrata
Tallinnasta ja yösijansa etsiä itse niin halutessaan.

Retken hinta yhteensä 70 euroa. Tähän sisältyy matkat, majoitus ja
pyörän kuljetus laivalla.

Fiilistelyä Tallinnan kaupunkiviljelmistä aikaisin tänä keväänä:
http://sallakuuluvainen.wordpress.com/2011/04/25/kaupunkiviljelya-tallinnassa/
Katlaaedin projekti:www.facebook.com/Katlaaed
Kulttuuritehtaan kattopuutarha:
www.facebook.com/pages/Club-of-Applied-Ecology-aka-RÖNK/126248537429842?sk=info
Soodevahe: http://www.lift11.ee/installation/soodevahe

10 ensimmäistä mahtuu mukaan majoitukseen. Ilmoittaudu minulle:
salla.kuuluvainen(at)dodo.org mahdollisimman pian!

Terveisin reissua järjestäneet Salla, Päivi ja Joel

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljelyä maailmalla Avainsanoilla: Dodon kaupunkiviljelijät, Kaupunkiviljely, matka, Tallinna, urbaani löytöretki

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • Seuraava sivu »

Kaupunkiviljelykeskus

Kaupunkiviljelijät Facebookissa

Kartalla


Katso Helsingin kaupunkiviljelmiä isommalla kartalla.

Hae kaupunkiviljely.fi:stä

Yhteistyössä:

Yhteistyössä

Hyötykasviyhdistys Uudenmaan Martat Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry Herttoniemen ruokaosuuskunta Stadin puutarhuri Metsäpirtin multa Maatiainen ry Satokartta

Kaupunkiviljely.fi -sivuston sinulle tarjoaa Dodo ry.