Kaupunkiviljelijät ovat sissiviljelleet radanvarren trukkilava-laareissa, jakaneet viljelytietoutta ja laareja Helsingin kerrostalopihoille, perustaneet säkkiviljelmän Kalasatamaan, tarhanneet mehiläisiä kivenheiton päässä metroasemasta ja poimineet puistojen antimia syksyisillä Sadonkorjuupyöräilyillä.

Toimintamme kumpuaa tarpeesta luoda malleja ruoantuotannon paikallistamiseksi, toiveistamme lisätä kaupunkilaisten luontokokemuksia ja halustamme olla aktiivinen toimija kaupunkitilan muokkaamisessa kohti yhteisöllisempää, vihreämpää ja syötävämpää Helsinkiä.

Kaupunkiviljelijöiden uusi aluevaltaus on hedelmäpuut ja marjapensaat. Haluamme lisää omenia, luumuja, viinimarjoja ja muita syksyn herkkuja Helsingin puistoihin ja kerrostalopihoille. Moni on ihmetellyt miksi puistoissa kasvaa lähinnä koristepuita ja -pensaita. Tähän on monta syytä: ilkivallan pelko, rottien pelko, lehtipuhaltimen riittämätön teho mätien omenien puhaltamiseen, traditionaalinen jako maaseudun hyötyviljelyyn ja kaupunkipuistojen koristearvoihin sekä hallinnon halu yleiseen kontrolliin, eli ei istuteta kiipeilyyn ja oksien katkontaan houkuttelevia hedelmäpuita, lienevät tärkeimmät.

Ristiriitaisin syy lienee hallinnon eli rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston toive lisätä kaupunkilaisten osallistumista mutta samalla kontrolloida sitä. Rivien välistä voi kuulla toiveen, että puistojen käyttäjät eli me asukkaat, jotka käytämme meidän puistojamme, pysyisimme enemmän katsojan kuin osallistujan roolissa.

Toki puistoista ja taloyhtiöiden pihoilta löytyy monenlaista syötävää, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä, ovathan monet hyötykasvit myös koristeellisia. Internetissä olevalta Satokartalta voi tarkistaa kasvaako omassa lähipuistossa syötävää. Helsingin puistojen ja joutomaiden antimet kuuluvat yleensä jokamiehenoikeuksien piiriin ja ovat pesun jälkeen syömäkelpoisia.

Kaupungin hallinto haluaa kuitenkin myös lisätä vapaaehtoisten osuutta puistojen hoidossa, esimerkkinä rakennusviraston organisoimat puistokummit, jotka talkoilevat puistoissa lehtiä haravoiden ja roskia keräten. Vapaaehtoisuus tarjoaa näin esim. ikäihmisille mielekkään tavan puuhailla muiden kanssa ulkosalla ja toisaalta tuo kustannussäästöä kaupungille.

Kaupunkiviljelijät ideoivat ja kehittivät puistokummi-ajatusta hieman pidemmälle, ajattelimme, että vapaaehtoiset voisivat myös hoitaa puita ja jopa istuttaa niitä. Monelta ongelmalta vältyttäisiin jos kaupunkilaisia rohkaistaisiin näin sitoutumaan ympäristöönsä ja korjaamaan syksyisen sadon. Muutamien neuvottelujen jälkeen kaupungin instanssit alkoivat lämmetä ja rahoituskin löytyä.

Helsinki-päivänä, sunnuntaina 12.6.2011 meillä on ilo esitellä ensimmäiset PUUKUMMIT. He ovat joukko asukkaita, jotka istuttavat kuusi omenapuuta ja neljä luumupuuta Annalan puistoon, Helsingin Toukolaan. Etsimme Puukummit Hyötykasviyhdistyksen ja Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kaupunginosayhdistyksen kautta. He ovat tavallisia helsinkiläisiä kerrostaloasukkaita, jotka saavat Puukummeina tilaisuuden urbaaniin hedelmätarhailuun. He puolustavat istuttamiaan taimia helteiden tai citykanien hyökätessä ja lupautuvat syömään osan herkullisesta sadosta. Mikäli Annalan pilottihanke onnistuu voimme toivoa tuleville vuosille lisää Puukummeja ja hedelmäpuita puistoihin helsinkiläisten nautittavaksi.

Puukummit istuttavat uudet puut Helsinki-päivän Hedelmäpuu-piknikillä, joka on kaikille avoin tapahtuma Annalassa (Hämeentie 154) 12.6. klo 10-15. Tapahtumassa viljeliyneuvontaa, siementen jakoa, villivihanneskävelyt ja kahvila, sekä lapsille lennokki-paja ja kivi-leppäkerttujen maalausta. Tervetuloa! Tapahtuma Facebookissa: Hedelmäpuu Piknik Helsinki-päivänä.

Yhteistyössä: Dodo, Helsinki-päivä, HKR, Stara, ArToVa, Hyötykasviyhdistys ja Uudenmaan Martat