Kaupunkiviljely.fi

Oikea ruoka kasvatetaan kestävin luomumenetelmin, lähellä, rakkaudella. Kaupunkiviljely on osa ruuantuotannon muutoksen trendiä, hajautettuun ja vähemmän öljyriippuvaiseen suuntaan. Tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen. Vuonna 2030 joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä. Kaupunkiviljelijä kasvattaa mangoldia parvekkeella, perunoita sisäpihalla ja lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka oikeasti tulee. Tule mukaan tekemään kaupungeista keitaita!

  • Etusivu
  • VILJELY KAUPUNGISSA
    • MIKSI
      • Mikä kaupunkiviljely?
      • Kaupunkiviljelyä maailmalla
      • Ympäristökriisi etenee!
      • Kaupungit vihreiksi!
      • Hyvää ruokaa
    • MISSÄ
      • Puistossa ja joutomaalla
      • Viljelypalstalla
      • Pihalla
      • Kumppanuuspellolla
      • Parvekkeella ja ikkunalaudalla
      • Syötävää puistoista ja kaupunkimetsistä
      • Kaupungin saasteet
    • MITEN
      • Aloittelijan ABC
      • Maata hoitava viljely
      • Maanmuokkaus
      • Kylvö ja taimikasvatus
      • Kastelu
      • Kasviravinteet
      • Kompostointi
      • Rikkakasvit, tuholaiset ja taudit
      • Sadonkorjuu
      • Mehiläiset apuun!
      • Mistä materiaaleja?
    • MITÄ
      • Vihannekset
      • Hedelmäpuut ja marjapensaat
      • Yrtit ja syötävät kukat
      • Idut ja versot
    • MISTÄ NEUVOJA?
  • Kaupunkiviljelmät
    • Viljelmiä kartalla (Helsinki)
    • Viljelmiä Suomessa
    • Dodon viljelijät
  • Dodo’s Urban Farmers

Tampereen kolmas kampusviljelykesä lähenee loppuaan

30.9.2012 Kirmo

Tampereen yliopiston kolmas kampusviljelykesä on ollut aiempaa kahta vuotta hiljaisempi. Pääsyy on varmaankin ollut sateinen ilma, jonka vuoksi ei ole pahemmin tarvinnut kasteluvuoroja sopia ja viljelyn yhteisöllinenkin puoli jäänyt melko vähiin. Mutta se on kyllä myönnettävä että tultuani mukaan kampusviljelyyn olen ollut iloinen aina kun on satanut. En osaa enää mieltää sadetta ”huonona säänä”, koska olen aina iloinnut viljelmän puolesta. Omalta osaltani aktiivisuuden väheneminen on näkynyt lähinnä valokuvaamisen vähentymisenä – laarit ovat kyllä pitäneet minut varsin hyvin salaateisssa koko kesän. Nyt kun viljelykaudesta on jäljellä lähinnä enää sadonkorjuujuhla, kirjoittelen tähän ajatuksiani tältä kesältä. Vähemmän kuvia ja enemmän tekstiä siis tällä kertaa.

Monelle meistä kampusviljelijöistä on tullut yllätyksenä, että salaatit kukkivat ja voivat kasvaa kovinkin pensasmaisiksi. Tässä havainnossa tiivistyy hyvin se mitä ainakin minulle kaupunkilaisena tämä kampusviljely on tuonut. Olen oppinut paljon ruuasta: sen, että salaatti ei ole olemassa vain ihmistä varten eikä sen kaupassa oleva muoto ole muuta kuin yksi kasvuvaihe sen omassa elämänrytmissä. Kovin suurta lisää omaan ruokaansa näin pieneltä viljelmältä ei saa, mutta itselleni tämä on ollut niin tärkeää juuri siksi että kaupungissakin on jotain kontaktia kasvavaan ravintoon.

Kukkiva salaatti.

Kukkiva salaatti.

Koska on ollut niin sateista, tuholaisetkin ovat olleet eri tavalla vaivana: aurinkoisen ja kuivan kesän 2011 riesat, kirpat ja kirvat, pysyttelivät lähes kokonaan poissa, mutta etanat söivät salaattien ja herneiden lehtiä sitäkin ahkerammin, kenties pinaattiakin. Paras torjuntakeino ainakin salaattien ja pinaatin osalla oli kerätä lehdet niin pienenä ettei mikään eläin ole ehtinyt syödä niitä.Etana Ylipäänsäkin yksi keskeisimmistä viljelmämme ongelmista jokaisena vuonna on ollut se että satoa ei ole kerätty niin paljon kuin voisi, minkä vuoksi osa salaateistakin pääsi kasvamaan isoiksi. Nyt syksystä salaatit ja pinaatit ovat jatkaneet uusien lehtien tekemistä ja niihin tuholaiset eivät olekaan enää koskeneet. Luultavasti vuoden sato jäi aiempaa pienemmäksi koska multa on kolme kesää vanhaa, joskin sitä kyllä lannoitettiin jonkin verran. Kevään taimetuskin aloitettiin liian myöhään ja toisaalta taimet istutettiin laareille liian aikaisin ja valtaosa niistä menetettiin.

Sadoksi ollaan kesän aikana saatu ainakin juureksia (pari retiisiä ja naurista, sekä hieman enemmän punajuuria, sipulia, valkosipulia ja porkkanaa; perunaa ei ole vielä nostettu), monenlaisia salaatteja, pinaattia, yrttejä (ainakin minttua, timjamia, persiljaa ja ruohosipulia) ja raparperia. Tomaatit on kerätty sisätiloihin kypsymään ennen sadonkorjuujuhla. Yksi useasta istutetusta chilistäkin alkoi lopulta tehdä hedelmää ja se on myös siirretty sisäkasvatukseen säiden viillennyttyä.

Lopuksi kuva josta näkee kasvun heinäkuun (5. päivä) ja syyskuun (18. päivä) välillä. Kaikki kuvat saa klikkaamalla isommiksi.

Kampuslaarit 5.7. ja 18.9.2012.

Kuvagalleriassa hieman lisää kuvia:

Etana
Kesän tuholainen.
Kampuslaarit 5.7. ja 18.9.2012.
Kampuslaarit 5.7. ja 18.9.2012.

Kukkiva salaatti.
Kukkiva salaatti.
Porkkana kurkistaa mullasta.
Porkkana kurkistaa mullasta.

Punajuuret heinäkuussa.
Punajuuria heinäkuussa.
Tomaatit kypsyvät.
Tomaatit kypsyvät.

Aina yhtä valokuvauksellinen auringonkukka.
Aina yhtä valokuvauksellinen auringonkukka.

Kategoriassa: Kaupunkiviljely Avainsanoilla: Dodon kaupunkiviljelyprojektit, kampuslaarit, Kaupunkiviljely, laariviljely, Tampere, viljelylaari

Tampereen kampuslaaritapaamiset maanantaisin

9.7.2012 Kirmo Kommentoi

Tampereen yliopiston kampusviljelmillä pidetään viikkotapaaminen aina maanantaisin klo 18, paitsi huonolla säällä. Tapaamisissa korjataan satoa, kylvetään lisää, puuhastellaan muuta ajankohtaista tai sitten ihan vain hengaillaan rennosti.  Tervetuloa! Lisätietoja viljelmästä täällä.

Alla kuvia viime viikon tapaamisesta. Kuvat otti Pauli Borodulin.

Perunan kastelua
Perunoita kasvatetaan aiempien kesien tapaan sorasäkeissä.
Salaatin kastelua
Esikasvatettujen salaattien kastelua.
Kurkkuyrttiä
Kurkkuyrtti kasvaa ilman apuakin, vähän liiankin innokkaasti. Se kuitenkin houkuttelee kirvoja puoleensa, pois muista kasveista, joten ei niitä kokonaan poiskaan kannata kitkeä.

Retiisinkylvö
Retiisejä voi kylvää pitkin kesää ja poimia monta satoa.
Retiisi
Myös retiisejä on saanut jo hieman syötäväksi.
Ilmasipulisatoa
Ilmasipulista on saatu jo satoa.

Kuolinilmoitus
Kolmas kesä ei alkanut kovin hyvin kun suuri osa esikasvatetuista taimista ei selvinnyt hengissä liian aikaisesta istutuksesta.
Opasteet
Laarien seiniin on kirjoitettu jo joka vuosi opasteita siitä mitä missäkin pitäisi kasvaa.
Kampuslaarit 2.7.2012.
Kampuslaarit 2.7.2012.

 

Kategoriassa: Kaupunkiviljely Avainsanoilla: kampuslaarit, laariviljely, Tampere, viikkotapaamiset

Tampereen kampuslaarit: Kolmas viljelykesä avattu

6.6.2012 Kirmo Kommentoi

Tampereen yliopiston laariviljelmien kolmas viljelykesä on avattu! Kahdessa ensimmäisessä tapaamisessa on käännetty maata, lannoitettu, istutettu uusia kasveja ja levitetty harso taimien suojaksi. Itsekseen kasvanutta raparperisatoa on jo kerätty. Viljelykierron mukaisesti pavut ja herneet laitettiin nyt eri laariin kuin viimeksi, samoin juurekset ja vihannekset istutettiin tällä kertaa eri laareihin kuin viime kesänä.

Kampusviljelyyn ovat tervetulleita mukaan kaikki uudet ja vanhat viljelijät. Mukaan viljelyihin pääsee ihan vain tulemalla paikalle (Google Maps) viikkotapaamiseen, jonka ajankohtaan voi tässä vaiheessa itsekin vielä vaikuttaa äänestämällä Doodlessa. Siellä sovitaan myös kasteluvuoroista.

Kampusviljelyn kuulumisista pysyy kärryillä liittymällä Facebook-ryhmään tai sähköpostilistalle:

Listalle voi liityä lähettämällä viesti osoitteeseen listserv(at)uta.fi. Viestin otsikkorivi jätetään tyhjäksi ja itse viestiksi kirjoitetaan:

SUBSCRIBE kampusviljely Etunimi Sukunimi

Kuvia tältä vuodelta ei vielä ole, mutta niitä odotellessa voi fiilistellä kuvia viime syksyn sadonkorjuujuhlista.

Ahkerat kampusviljelijät aterioimassa
Ahkerat kampusviljelijät aterioimassa
Ateria on valmis
Ateria on valmis
Kesäkurpitsa ja yrttilevitettä itseleivotuille sämpylöille
Kesäkurpitsa ja yrttilevitettä itseleivotuille sämpylöille

Valmis salaatti koristeltiin syötävillä kukilla
Valmis salaatti koristeltiin syötävillä kukilla
Salaatti työn alla
Salaatti työn alla
Juurekset menossa uuniin
Uunijuurekset pellillä

Juurekset kuorimista ja pilkkomista odottamassa
Juurekset kuorimista ja pilkkomista odottamassa
UFO-kesäkurpitsa
UFO-kesäkurpitsa
Härkäpapusatoa
Härkäpapusatoa

Kategoriassa: Kaupunkiviljely Avainsanoilla: kampuslaarit, laariviljely, sadonkorjuujuhlat, Tampere

Dodon kaupunkiviljelijöille Helsingin ympäristöpalkinto

3.11.2011 Kirmo

Dodon kaupunkiviljelijöille luovutettiin tänään Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto. Helsingin rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri valitsi voittajan 45 ehdokkaan joukosta. Sauri perusteli valintaansa muun muassa sillä, että Dodo ry on toiminut uranuurtajana kaupunkiviljelyn edistämisessä ja herättänyt keskustelua kaupunkitilan paremmasta hyödyntämisestä. Järjestö on osoittanut, että kaupunkiviljely voi olla osa ruuantuotannon muutosta hajautettuun ja vähähiiliseen suuntaan.

Dodon kaupunkiviljelyryhmä tutkii ruuantuotannon mahdollisuuksia Helsingissä ja innostaa kaupunkilaisia kasvattamaan itse osan ruuastaan. Kaupunkiviljelyn ajatuksena on tuottaa vihanneksia paikallisesti ja luonnonmukaisesti. Tällöin ruuan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin jos ruoka olisi tuotettu kasvihuoneissa tai tuotu kauempaa.

”Hienoa, että positiivinen ruohonjuuritoiminta kaupunkilaisten ympäristöasioiden parissa saa tunnustusta myös viralliselta taholta”, iloitsee Dodo ry:n puheenjohtaja Lotta Suistoranta.

Kaupunkiviljelijät ovat toimineet jo kolmen vuoden ajan muun muassa Keski-Pasilassa ja Kalasatamassa. Lisäksi laaritalkoiden avulla on tuettu taloyhtiöitä viljelylaarien perustamisessa pihoille.

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto on tunnustus arvokkaasta työstä kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin puolesta. Kilpailun teema vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna teemana oli ruoka. Kaupunki etsi helsinkiläistä yritystä, yhteisöä tai henkilöä, joka toiminnassaan yhdistää turvallisen ja terveellisen elintarvikkeen ympäristöystävällisyyteen. Palkinto on jaettu vuodesta 2008 alkaen. Palkinnon saaja voi olla helsinkiläinen yritys, yhdistys, yksityinen henkilö, virasto tai laitos, koulu, päiväkoti tai vastaava.

 

Kilpailun verkkosivut:
http://www.hel2.fi/ymk/ymparistopalkinto/

Kategoriassa: Dodon projektit, Tiedote Avainsanoilla: Dodo, Helsingin ympäristöpalkinto, tiedote

Kanoja ja kattopuutarhoja – kaupunkiviljelyn trendejä Yhdysvalloissa

21.9.2011 Kirmo Kommentoi

Kävin elokuussa New Yorkissa tutustumassa paikallisiin lähiruoka – ja kaupunkiviljelyprojekteihin. Osallistuin myös American Community Gardening Associationin vuotuiseen konferenssiin, jonka teemana tänä vuonna oli Community Gardening Works! Paikalle oli tullut sadoittain yhteisöpuutarha – aktiiveja kaikkialta Yhdysvalloista, ja joitakin myös muualta maailmasta. Itse esitelmöin aiheesta How to Create Blooming Gardening Communities with Better Communication, ja kerroin yleisemmin sosiaalisen median mahdollisuuksista ja ilmaisista internet – resursseista, joita mielestämme olemme varsin ansiokkaasti käyttäneet Dodon projekteissa.

Miksi USA:ssa ollaan niin innoissaan lähiruuasta?

Työpajani yhteydessä huomasi kyllä heti sen isoimman eron, mikä erottaa suomalaisen kaupunkiviljelyn ja Yhdysvaltain projektit: USA:ssa, myös New Yorkissa, monet viljelevät todelliseen tarpeeseen, eivät yksinomaan yhteisöllisyyden ilojen tai herkullisemman ruuan toivossa. Jopa muodikkaassa Brooklynissa on köyhemmillä alueilla todella vähän meille suomalaisille tuttuja lähikauppoja, ja ruokaostokset voi hoitaa lähinnä pienissä deleissä, joiden valikoima ei ole kovin monipuolinen. Farmer’s marketit, vihanneksia kärryistä myyvät Green Cart – yrittäjät, Park Slope Food Co – Op 10 000 jäsenellään ja kaikki paikalliset CSA:t todellakin tulevat tarpeeseen, sillä tuoreita, laadukkaita vihanneksia ei ole helppo löytää.

Amerikkalaisessa lähiruokakeskustelussa korostuu pienyrittäjyys, ruuan laatu ja puhtaus, hyvä maku ja erityisesti kasvisvoittoisen ruokavalion terveellisyys. Näkökulma lähiruokaan on hiukan erilainen kuin Suomessa: ruuan hiilijalanjälki tuntuu amerikkalaisille olevan liki tuntematon käsite. USA:ssa lähiruoka on vastalause teolliselle maataloudelle ja epäterveelliselle pikaruualle.

Konferenssityöpajani osallistujat kertoivat, että heidän yhteisöpuutarhojensa jäsenet ovat usein vähävaraisia, eikä heillä välttämättä ole mahdollisuutta käyttää internetiä, tai aina edes puhelinta. Toimivia kommunikaatiosysteemejä tällaisessa tilanteessa ovatkin siis Facebookin ja sähköpostin sijaan vaikkapa puutarhaan sijoitetut postilaatikot! Itseäni hiukan huvitti esitellä Kalasataman hipsteriviljelijöiden Facebook – ryhmää, joka kieltämättä kuitenkin toimii mainiosti ja tarkoitustaan vastaten.

New Yorkin yhteisöpuutarhatoiminnan aloitti Green Guerillas – järjestö jo 60 – luvulla. Nykyään puutarhoja on yhteensä kuutisensataa, kaikilla New Yorkin alueilla, kaupungin puisto – osaston Green Thumb – ohjelman hallinnoimina. Yhteisöpuutarhatoimintaa pyörittävät kymmenet eri järjestöt, joilla usein on myös esimerkiksi nuorten työllistymiseen tai kompostointiin liittyviä ohjelmia. East Villagen 30 vuotta vanhat puutarhat ovat nykyään rauhallisia keitaita, pakopaikkoja kaupungin kuumuudesta ja melusta.

Newyorkilaiset yhteisöpuutarhat ovat varsin erilaisia kuin suomalaiset palstaviljelmät, aina ruuan tuottaminen ei välttämättä ole pääasia, vaan puutarha saattaa myös toimia yhteisöllisenä kohtauspaikkana, jossa kasvaa koristepuita ja – pensaita, grillaillaan ja järjestetään korttelijuhlia. Toisaalta vähävaraisemmilla aluella puutarhat saattavat olla hyvinkin merkittäviä ravinnon lähteitä. Kanojen pitäminen on myös yleistä New Yorkin yhteisöpuutarhoissa ja takapihoilla.

Tällaiset kuusi trendiä tunnustelin kaupunkiviljelypiireissä USA:ssa:

1. Koulupuutarhat

Alice Waters Edible Schoolyard – projektillaan on ollut yksi tärkeimmistä trendin aloittajista Yhdysvalloissa. Kouluruoka ei tunnetusti ole Amerikan kouluissa aina terveellisintä mahdollista, ja koulupuutarhaprojektit pyrkivät tuomaan oppilaiden lautasille myös tuoreita luomuvihanneksia, samalla kun lapsilla on mahdollisuus oppia puutarhanhoidosta.

2. Nuorisoprojektit

New Yorkista löytyy monia puutarhaprojekteja, jotka tarjoavat nuorille kesäksi harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuden opetella kaupunkiviljelyä ammattimaisesti. Näitä ovat vaikkapa East New York Farms! ja Added Value Red Hookissa Brooklynissä. Itse tutustuin BK Farmyardsin pyörittämään High School for Public Service Youth Farmiin, jossa geelikynsin ja tiukoin topein varustautuneet teinit esittelivät puutarhaa suurella ylpeydellä. Puutarhan vihannekset ovat myyntitavaraa, mutta nuoret mainitsivat, että omakin ruokavalio on muuttunut kesätyön myötä.

3. Kaupunkiviljely  bisneksenä

USA:n lähiruokabuumin myötä kaupunkiviljelyn mahdollisuudet liiketoimintana ovat valjenneet monille yrittäjille. Puutarhat eivät olekaan vain yhteisöllistä hauskaa, vaan niissä tuotetaan vihanneksia myös myyntiin vaikkapa viikottaiselle Farmer’s marketille. On myös olemassa yrittäjiä, joiden fokus on selkeästi bisneksessä, kuten vaikka suurta huomiota niittäneet puolen hehtaarin kattopuutarhat Eagle Street Rooftop Farm ja Brooklyn Grange Rooftop Farm, jotka tuottavat raaka – aineita New Yorkin hienostoravintoloille.

4. Kaupunkiviljellen terveellistä lähiruokaa!

Sanat diabetes ja lihavuus eivät Suomessa yleensä yhdisty suoraan kaupunkiviljelyyn, mutta USA:ssa ne kuulee usein tässä yhteydessä. Vähävaraisemmissa kaupunginosissa terveellistä ruokaa on itse asiassa vaikea saada, ja elintasosairaudet ovat yleisiä. Kaupunkiviljely on täysin realistinen tapa saada ihmiset syömään enemmän vihanneksia ja hedelmiä.

5. Vesiviljely

Vesiviljely ei Suomessa ole tuntematon tai uusi asia: talviset salaatit, yrttiruukut ja tomaatit kasvavat ravinneliuoksissa kasvihuoneissa. USA:ssa vesiviljelyn mahdollisuudet on oivallettu vasta nyt, ja siitä povataan uutta trendiä ruuantuotantoon: vesiviljely onnistuu pienemmillä aloilla kuin perinteinen, ja kaupungeista on mahdollista löytää vesiviljelyyn monenlaista tilaa. New Yorkin kaupunkiviljelypiireissä kohistaan Gotham Greens – yrityksestä, jonka kasvihuoneet tuottavat vihanneksia vanhan varastorakennuksen katolla rakennetuissa kasvihuoneissa. DIY – asennetta vesiviljelyyn puolestaan tuo myös newyorkilainen Windowfarms – projekti, jossa on kyse kierrätysmateriaaleista itse rakennettusta ikkunapuutarhamoduulista. Löytyypä New Yorkin Greenwich Villagesta myös ravintola, Bell Book and Candle, jonka salaattivihannekset kasvavat katolla vesiviljelytorneissa.

6. Urbaanit kanat

New Yorkissa kanojen, vaan ei kukkojen, pitäminen kaupunkialueilla on sallittua. Kukaan ei tiedä, paljonko kanoja on, mutta niiden pitäminen varsinkin Brooklynin takapihoilla ja yhteisöpuutarhoissa on yleistä.  Kanaruokaa voi ostaa lemmikkitarvikeliikkeesta koiranruokapussia muistuttavassa pussissa, ja netistä löytyy lukuisia Urban Chicken – foorumeita kaupunkilaisen kanankasvattajan avuksi. Kaupunkikanojen munia voi myös ostaa, esimerkiksi brooklyniläinen Imani Community Garden pyörittää muna – CSA:ta, jolla on nelisenkymmentä jäsentä.

Lopputoteamana voin sanoa, että on selvää, miksi lähiruoka on niin iso buumi USA:ssa: paikallinen ruoantuotannon ja jakelun järjestelmä on varsin erilainen kuin Suomessa. Meillä kuitenkin lähialepassakin myydään luomuporkkanoita ja kauramaitoa, jotka kenties eivät ole sadan kilometrin säteellä tuotettuja mutta kuitenkin ihan terveellistä ja syötävää ruokaa. Tämä ei New Yorkissakaan ole itsestäänselvyys, vaan luomuporkkanoiden hankkiminen saattaa olla melkoista luovuutta vaativa operaatio. Toki isossa kaupungissa on myös paljon ihmisiä, ja paljon erityisryhmiä, joita tavoittaa: vaikkapa vegaanisesta raw food fine – dining ruuasta kiinnostuneita tai punajuurijäätelöstä pitäviä.

Teksti ja kuvat: Salla Kuuluvainen

Kategoriassa: Kaupunkiviljelyä maailmalla Avainsanoilla: Brooklyn, CSA, kattopuutarhat, Kaupunkiviljely, koulukasvimaa, lähiruoka, New York, nuoriso, ruoantuotanto, urbaanit kanat, vesiviljely

Basilikaa mun pestooni – kokemuksia akvaarioviljelystä

19.9.2011 Kirmo Yksi kommentti

Kerrostalokotini eteläseinän puhkaisee viisimetrinen ikkunarivi. Asuntoon muutettuani heräsi ajatus ikkunapuutarhan perustamisesta. Haaveilin omasta keittiöyrttipuutarhatyyppisestä vesiviljelmästä takaamassa tuoreet yrtit ympärivuotisesti. Lisäksi minua hävetti heittää bioroskikseen jääkaapissa nahistuneet puoleksisyödyt salaatit ja tiskipöydälle kuivuneet yrtit. Akvaarioiden kasvisuodattamissa hyötykasveja kasvattanut Timo innosti minut kokeilemaan akvaarioveden kierrättävää systeemiä ravintoliuoksella toimivan vesiviljelmän sijaan.

Ikkunalautojen asentamisestahan se kaikki sitten alkoi. Hankin Ikeasta kaksi 25 x  110 cm hyllyä ikkunapuutarhaani kannattamaan.

Bongasin 300-litraisen akvaarion aquawebistä. Kauppaan kuului hyväkuntoiset kalat ja laadukkaat varusteet. Tällä hetkellä akvaariossani asuu haarniskamonneja (5), lasimonneja (16), tulipyrstö, käärmekaloja (2), helmirihmakaloja (3) ja kaksi määrittelemätöntä imumonnia. Nämä kalat eivät kelpaa ihmisravinnoksi eikä kalojen syöminen ole tavoitteena, vaikka usein akvaarioviljelijät pyrkivät syömään sekä fisut että rehut.

Kasvatettavat yrtit olin ajatellut ostaa ruokakaupasta tai kasvattaa itse siemenestä.

Vesiviljely

Ensimmäisiä versoja

Tähän saakka kaiken tarvittavan sai valmiina, mutta varsinainen puutarha vielä puuttui. Koska en itse osaa rakentaa kasveja tuottavaa soudatussysteemiä, sovimme, että Timo suunnittelee ja rakentaa kaltaiselleni aloittelijalle sopivan turvallisen ja helppohoitoisen järjestelmän. Seuraavassa tee-se-itse-henkisille kuvaus vesiviljelmän rakentamisesta.

Kasvisuodattimeksi sopii esimerkiksi parvekelaatikko, johon pumpataan vesi akvaariosta ja josta se valuu ylivuotoputken läpi takaisin akvaarioon. Laatikkoon laitetaan kuohkeana pysyvää ainesta, joka toimii pintana bakteerikasvustolle ja mahdollistaa kasvien juurakoiden kasvun. Tässä  täytteenä on huuhdeltu lecasora.

Parvekelaatikko asetettiin lasilaatikkoon, joka  toimii veden keräysastiana ja suojaa tulvimiselta  mahdollisissa kasvisuodattimen tukkeutumistapauksissa. Lasilaatikossa istutuslaatikon pystyy säätämään eri syvyyksiin ja näin kokeilemaan kasveille parhaiten sopivia olosuhteita.

Lasilaatikko on tehty akvaariotekniikalla. Päätyyn on tehty lasikuppiporanterällä reikä, johon on asennettu Motonetin hyllystä löytynyt sadevesitynnyrin asennusputki. Läpiviennistä  saa suoraan jatkettua valutusputken takaisin akvaarioon tavallisilla tiivisteellisillä ø 32 mm viemäriputkiosilla.

Vesiviljelyä

Kasvatuslaatikko

On muistettava, että näihin virtausmallisiin kasvisuodattimiin  kerääntyy vääjäämättä moskaa. Lisäksi kasvien juuret kasvavat ja ovat oikein hyviä tukkimaan veden virtaukselle suunnitellut kanavat ja tiehyet. Kanavien tukkiutuessa saatetaan ajautua varsin ikäviin vesivahinkohenkisiin tilanteisiin, jos varaylivuotojärjestelmiä ei ole funtsittu.

Tällaisen tuplatun systeemin ilo ja hyöty on se, että parvekelaatikon pohjaan porattujen kaikkien reikien tukkeutuessa parvekelaatikko vuotaa yli ala-altaaseensa, eikä lattialle.

Ala-altaan ylivuoto puolestaan on niin ylimitoitettu ja kasvien orgaanisen toiminnan ulottumattomissa, että tukkeutuminen ei ole mahdollista.

Vesi pumpataan suoraan kasvilaatikkoon akvaarion ulkosuodattimesta jaetusta haarasta. Toinen haara menee suoraan takaisin akvaarioon. Molemmissa letkuissa on säätöhana, jotta virtauksen saa mukavaksi ja suodatuksen kannalta mahdollisimman tehokkaaksi. Kovin paljoa ei vettä tarvitse kasvilaatikkoon työntää, jotta asia tulee ajettua. Tuloputki on tehty parista reiitetystä akryyliputkesta, jotka jakavat veden koko laatikon alalle.

Laatikon päälle on lisäksi asennettu kaksiputkinen T5 HO-loisteputkivalaisin, jota pidetään päällä noin puolet pimeästä vuodenajasta.

Basilikaa pestoon, minttua mojitoon!

Chili

Chili kypsyy

Parin ensimmäisen vuoden aikana olen viljellyt laatikossani basilikaa, papuja, pinaattia, minttua, salaatteja, timjamia ja chiliä. Lajit ovat vaihdelleet, ja aion myös jatkaa uusien kasvien kokeilua. Tulevalla talvikaudella pyrin pitämän hengissä hyvään kasvuvauhtiin päässeet chilit ja basilikat. Lisäksi aion pitää kaupan ruukuista kasviaarioon siirretyt kasvit käyttökelpoisina kunnes ne on syöty.

Mullassa idätettyjä/kasvavia kasveja kasvatuslaatikkoon siirrettäessä tulisi kasvien juuret huuhdella mullasta puhtaiksi, koska multa on akvaariolle haitaksi.

Ennakkoluuloille kyytiä

Kasvien käyttäminen akvaarioveden ylimääräisten ravinteiden, lähinnä nitraattien, poistamiseen on laajalti käytetty tapa suodattaa akvaariovettä. Tavallisesti suodattimissa käytetään nopeakasvuisia huonekasveja. Syötävien hyötykasvien kasvattaminen  tällä menetelmällä herättää ennakkoluuloja, ja itsekin ensi alkuun halusin varmistua kasvieni autenttisesta mausta. Kasviravinteiden ja muiden akvaariokemikaalien käytön sekä kalojen lääkityksen epäillään rikastuvan kasveissa ja aiheuttavan yrttien ravinnoksikelpaamattomuutta.  Kaikki kasvejani maistaneet ovat kehuneet niiden makua. Oma järjestelmäni toimii  mahdollisimman luonnonmukaisesti; sisäänhän menee veden lisäksi vain kalanruokaa, jonka koostumuksen voi lukea purkin kyljestä. Jos kalojaan joutuu lääkitsemään,  sen voi varmuuden vuoksi tehdä erillisessä karanteenialtaassa, ei toimivassa akvaariossa.

Tämän kasvienkasvatussysteemin suunnitteli ja toteutti ikkunalleni Timo Helameri. Se on hänen varhain yhdeksänkymmentäluvulla aloittamiensa akvaariokalojen jätöksillä toimivien ruokakasvijärjestelmäkokeilujen neljättä sukupolvea.

 

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Uncategorized Avainsanoilla: akvaarioviljely, aquaponics, ikkunapuutarha, Kaupunkiviljely

Hilloa Helsinki! Helsinki Public Jam

1.9.2011 Kirmo Kommentoi

Miltä maistuu sinun Helsinkisi?

Hilloa Helsinki – tapahtumassa säilötään Helsingin maut talven varalle. Julkisilla paikoilla kasvaa
herkullisia marjoja ja hedelmiä, joista teemme hilloa, tuo siis mukanasi aroniaa, omenaa, pihlajanmarjoja, tyrniä, kriikunoita tai ruusunmarjoja!

Parhaat marjastuspaikat ja satoisimmat hedelmäpuut julkisilta paikoilta löytyvät satokartta.net – sivustolta.

Ota mukaan:
*Kannellisia lasipurkkeja, jotka olet ensin pessyt huolellisesti ja
sitten liottanut yön yli vedessä.
*Veitsi ja leikkuulauta hedelmien pilkkomista varten
*Haluamiasi hedelmiä ja marjoja

Hilloja tehdään sunnuntaina 11.9 klo 13 – 17 kahdessa sessiossa
Kalasataman konttiaukiolla. Sessioihin mahtuu kumpaankin 15 hilloajaa, ilmottauduthan siis etukäteen. Sateen sattuessa olemme myöhemmin ilmoitetussa sisätilassa.

Sessio 1 klo 13 – 15: Ilmottaudu Taina Tokkarille taina.tokkari(at)helsinki.fi
Sessio 2 klo 15 – 17: Ilmottaudu Salla Kuuluvaiselle salla.kuuluvainen(at)dodo.org

Ota mukaan 5 euroa hillokuluja varten!

Tapahtuma  Facebookissa

Hilloa Helsinki! on osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa.
http://www.helsinkidesignweek.com/
https://kaupunkiviljely.fi/

 

Tsekkaa myös Urbaani sadonkorjuupyöräily!

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Helsinki Public Jam

How does Helsinki taste? We’ll make an experimental jam of the
tastiest fruits and berries in the open areas of our city. Aronia,
apple trees, rowan berries, plums and roseberries are easy to find in Helsinki, and for the best spots check out the satokartta.net website.

Bring a jar witha lid that you have washed well and soaked in water overnight, a cutting board, a knife, and your chosen berries or fruits. Please let us know ahead if you’re coming!

First session 13:00-15:00: enroll to Taina Tokkari taina.tokkari@helsinki.fi

Second session 15:00-17:00: enroll to Salla Kuuluvainen salla.kuuluvainen@dodo.org

Please bring 5 euros to cover costs.

Helsinki Public Jam is part of the program of Helsinki Design Week.
http://www.helsinkidesignweek.com/
https://kaupunkiviljely.fi/

Kategoriassa: ruoka, tapahtuma Avainsanoilla: aronia, hillo, Hilloa Helsinki!, julkiset hedelmäpuut, omena, pihlajanmarja, Satokartta, säilöntä, tyrni

Sadonkorjuujuhlat Inarintien puutarhalla ke 31.8

28.8.2011 Kirmo Kommentoi

Tervetuloa Inarintien puutarhan

sadonkorjuujuhliin!

Nyyttäripöytä notkuu

sadonkorjuuherkuista keskiviikkona

31.8. klo 17.00 alkaen Inarintien

kaupunkiviljelmälle Vallilaan

Helsinkiin, osoitteeseen Inarintie 9 –

11. 

Tule tekemään löytöjä ja myymään

pihakirpparille, tapaamaan naapureita

ja tutustumaan kaupunkiviljelyyn!

 

 

 

!

 Lisätietoja puutarhasta ja kaupunkiviljelystä: kaupunkiviljely.fi/projektit/vallila

dodo.org/ryhmat/kaupunkiviljely
Juhlista ja pihakirpparista kirsi.pihlaja@dlc.fi, 050-5979512

 

 

 

 

 

Kategoriassa: Dodon projektit Avainsanoilla: Inarintien kaupunkiviljelmä, kaupunkiviljelytapahtuma, sadonkorjuujuhlat

Tunnelmia Ravintola Kääntöpöydästä

21.8.2011 Kirmo Kommentoi

Ravintolapäivänä 21.8.2011 perustettiin Keski-Pasilan veturitallien käytöstä poistetulle veturinkääntöpöydälle popup-ravintola. Menussa hyödynnettiin runsaasti Pasilan sissiviljelmien satoa sekä mm. ilmalan palsta-alueella kasvaneita kasviksia. Ohessa videota, kuvia ja vielä päivän ruokalista. Lue lisää Pasilan kaupunkiviljelyprojekteista  ja veturinkääntöpöydän suunnitelmista.

Ravintola Kääntöpöytä – Menu

Radanvarren sissisalaatti 4 € (sis. leipää)
Sissipunajuuri (enemmistö), kaupan punajuuri (vähemmistö), luomurypsiöljy, balsamico bianco,
espan hunaja, rosmariini, mustapippuri, suola, luomuohra, pasilan varsiselleri ja rucola, ilmalan
väinönputki ja saksankirveli, auringonkukansiemen, kehäkukka, sissiruohosipuli, sissipunajuuren
lehti, sitruuna, auringonkukanöljy.
Vuohenjuustokreemi: vuohenjuusto, kerma, luomuvalkosipuli, luomumaito.
saatavana vegaanisena (vuohenjuustokreemi korvataan marinoidulla varhaiskaalisalaatilla)

Pasilan puutarhan kasvipiiras 4 € (sis. leipää & salaatin)
100% pasilasta: kesäkurpitsa, punajuurien varret, mangoldia
kaupasta: pohja (kaikki luomua), luomusipulia, valkosipuli, parsakaali, miniluumutomaatti, smetana,
muna/luomumaito, juustoraasteseos ja parmesaani

Annosten leivät: tyrni-mallasleipä ja nokkos-focaccia by good pie bakery

Punajuurikakku 1 €
punajuuria, reilun kaupan banaania, luomusokeria, rypsiöljyä, luomuvehnäjauhoja, leivinjauhetta,
sormisuolaa

Raakasuklaa 1 €
kaakaovoi, kaakaomassa, agavesiirappi, hunaja, raakakaakaojauhe, carob, chili, ruususuola

Raakakaakao cupcake
Ilmalan mustaherukkasydämellä 1 €
luomuvehnäjauho, luomu ruokosokeri, kasvismargariini, leivinjauho, raakakaakao,
luomulähikasvatetut käsinpoimitut mustaherukat, hunaja, tomusokeri, kauramaito

Kahvi kaffaroastery:n el-salvador, paahdettu 16.8. 1 €

Pakuritee 0,50 €
koivun pakurikääpä, poimittu Lapista, lakritsinjuuri, kaneli

Chai-latte 1 €
kardemumma, kaneli, mustapippuri, pippurisekoitus, tähtianis, neilikka, kauramaito

Minttutee pasilan minttua 0,50 €

Luomu-mustikkamehu 0,20 €

[nggallery id=09]

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, Sissiviljely, tapahtuma

Tukholman kaupunkiviljelijät valloittavat kaupungin hedelmäpuin

6.8.2011 Kirmo Kommentoi

Käväisin Tukholmassa viime viikolla, ja tavoitteenani oli nähdä myös paikallisia kaupunkiviljelijöitä. Netistä googlettamalla löytyikin Tillväxt – niminen porukka, joka on erikoistunut hedelmäpuiden ja – pensaiden istutteluun kaupunkiin. Tukholman kaupunki suhtautuu Tillväxtiin kerrassaan suopeasti, ja osa heidän projekteistaan on myös tehty yhteistyössä kaupungin kanssa. Toisaalta jos siltä tuntuu, saattaa Tillväxtin jengi istuttaa puitaan ilman lupaakin, mutta mitään erityisempää ideologiaa sissiviljelyn suhteen heillä ei ole.

Keväisin ja syksyisin Tillväxt järjestää työpajoja, joissa sekä istutetaan puita että kerrotaan niiden hoidosta. Tillväxtin tavoitteena onkin lisätä hedelmäpuiden ja muiden monivuotisten syötävien kasvien määrää Tukholmassa: hedelmäpuut ovat tavanomaiseen kaupunkiviljelyyn verrattuna helppohoitoisia, sillä ne vaativat esimerkiksi kastelua lähinnä ensimmäisenä vuonnaan. Tillväxt on järjestänyt metsäpuutarhatyöpajoja myös Tukholman taideyliopistolle ja kansainväliselle ekologiselle tiedekonferenssille.

Dante Tillväxtista esitteli minulle yhtä Tillväxtin projektia Rågsvedin lähiössä. Sinne Tillväxtin aktiivit ovat rakentaneet komean metsäpuutarhan alun. Dante oli projektista kovin vaatimaton, ja pahoitteli, että metsäpuutarhan kasvaminen täyteen mittaansa kestää joitain vuosia. Minä olin kuitenkin varsin vaikuttunut! Metsäpuutarha sijaitsi keinotekoisen lammen vierellä paikallisessa puistossa, ja oli todella kauniisti suunniteltu.

Puutarhan puut olivat vielä melko pieniä, vaikka osa niistä olikin istutettu jo pari vuotta sitten. Permakulttuurin periaatteita noudattaen puutarhassa kasvoi kuitenkin lukuisa joukko muitakin moni – ja yksivuotisia kasveja, ruusukvittenistä parsaan, tattarista salviaan ja hasselpähkinöistä luumupuihin. Maanpeitekasvina oli käytetty vaikuttavan laajalle levinnyttä Lady Godiva – kurpitsaa, jonka siemenet ovat kuorettomia ja sopivat hyvin salaatteihin.

Kastellessamme kurpitsapenkkiä läheisestä lammesta kyselin myös, että onko Tillväxtillä meidän dodolaisten tavoin tapana järjestää esimerkiksi sadonkorjuujuhlia. Danten mukaan sellaista perinnettä ei ole ollut, mutta tänä vuonna olisi ajatus tehdä jokin yhteinen ruuanlaittosessio pian kypsyvien omenoiden tiimoilta.

Jos tutustuminen Tukholman puistojen syötäviin puihin kiinnostaa, niin ne löytyvät Tillväxtin satokartasta.

Lyhyt kaupunkiviljelysanasto ruotsiksi:

Kaupunkiviljely – stadsodling

Sissiviljely – tjuvodling/plantering




 

 

 

 

Kategoriassa: Kaupunkiviljelyä maailmalla Avainsanoilla: Hedelmäpuut, Kaupunkiviljely, metsäpuutarha, permakulttuuri, Tukholma

  • 1
  • 2
  • 3
  • Seuraava sivu »

Kaupunkiviljelykeskus

Kaupunkiviljelijät Facebookissa

Kartalla


Katso Helsingin kaupunkiviljelmiä isommalla kartalla.

Hae kaupunkiviljely.fi:stä

Yhteistyössä:

Yhteistyössä

Hyötykasviyhdistys Uudenmaan Martat Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry Herttoniemen ruokaosuuskunta Stadin puutarhuri Metsäpirtin multa Maatiainen ry Satokartta

Kaupunkiviljely.fi -sivuston sinulle tarjoaa Dodo ry.