Käytäntö

Sisällys
Esipuhe ja kiitokset

1. Johdanto
2. Komposti on puutarhan suolisto
   2.1. Kasvikomposti
   2.2. Bokashikomposti; ennen suolistoa on suolistoa hyväilevä hapatus
   2.3. Kateviljelyllä välttyy kaivamisen, kitkemisen ja kastelun vaivasta
   2.4. Lantakomposti / sontatunkio
   2.5. Mykorritsa
3. Kaupunkien viher- puisto- metsä- ja horta-alueet
   3.1. Kerättävistä kasveista, villivihanneksista, rikkaruohoista, hortasta
   3.2. Sienien viljely
4. Permakulttuurin mahdollisuudet kaupunkiviljelyssä
   4.1. Metsäpuutarha
   4.2. Kasvatettavista kasveista ja viljelmistä, joissa ne kasvavat ja asuvat
5. Loppusanat
   Lähteet

PUUTARHURI

Päivällistarvikkeita puutarhassa
kera mustarastaiden jahtasin,
Kelpasi heille madot maiskis, ja ötökät,
minä nokkosia (tuli reumahoito käsiin samalla)
vuohenputkia siankarsämöitä voikukannuppeja haeskelin.

Vuohenputki aloittaa villivihannesten keväisen keruuajan.

Seuraavaksi kannattaa keskittyä nokkosten keruuseen: kun ne ovat 15-20 cm kokoisia raikkaus on tallella vihanneksissa ja kerääjän selkä säästyy.

Kuivaaminen on hyvä tapa säilöä villivihanneksia. Pakastaminenkin käy.

Kevätkeitto / muhennos.

Kerätään nokkosia, voikukan nuppuja ja lehtiä, vuohenputken lehtiä, jauhosavikan versoja; mitä hortoiluretki mukanaan tuo. Kiehautetaan ja suurustetaan kikhernejauholla ja maustetaan sopivilla luonnon yrteillä, kuten kuminanlehdillä ja siankärsämöillä.

Sopii syödä niinkuin parhaaksi näkee.

Mehiläiset!

Niille on hyvä olla kotoja puutarhan liepeillä: mehiläiset pölyttävät kasveja ja antavat meille hunajaa. Mehiläisvaha sopii sienipölkkyjen rihmastoymppien suojaksi ja siitä saa valoa, siis kynttilöitä.

Kaupunkimehiläisten hunajassa on ainakin 15 eri kasvia maalaisserkkkujen about 10:n sijaan. Lehmus on kaupunkihunajan keskeinen maku.

Hunaja on mehiläisvahan, josta kennot, siis asunnot rakennetaan, rakennusaine. Siksi sitä ei saa ylenmäärin ottaa, että mehiläiset eivät tule asunnottomaksi. Keväinen paju- ja voikukkahunaja menee mehiläisten itsensä ruuaksi, kertoi mehiläistarhaaja Merja-Riitta Laurila Maatiainen ry:n mehiläisvahakynttilöiden valuillassa.

Mehiläiset!

Teksti: Mari Saloheimo

Osa 1. Teoria

Ihmisen on joka päivä syötävä; ruokahuolto on hyvin keskeinen asia. Suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa; vieraantuminen siitä, mistä ruoka tulee on harmittavan yleistä kaikenikäisten kansalaisten keskuudessa. Lähiruoka on ekologisesti ja eettisesti ottaen ainoa järkevä ratkaisu.
Ihmisen täytyy myös asua jossain. Kaupunkisuunnittelu on toinen keskeinen asia, ja ilmastokysymys liittyy läheisesti tähän.

Termi ”permakulttuuri” tulee sanaparista ”permanent culture”: pysyvä / kestävä kulttuuri / elämäntapa. Ei ole mitään määriteltyä permakulttuurin viljelytapaa. Se on suunnittelumenetelmä, joka ohjaa ihmisen ja ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Permakulttuurin perusteet on huolenpito maapallosta / luonnosta / maasta ja ihmisistä /kansalaisista / eläimistä sekä reilu jako.

Kompostia voi verrata suolistoon: se sulattaa kasveille ravintoa, humusta, jota multaan sekoittamalla maa paranee ja elää luonnonmukaisesti, ilman, että tarvitsee hankkia kaupallista multaa (tai lannoitetta) pellolle. Komposti hoitaa myös kierrätyksen ja jätehuollon kasvimaalla.

Kääntöpöydän komposti Pasilassa

Hermannin puutarhan komposti Sörnäisissä

Metsäpuutarha on permakulttuurin käytännön toteutusta. Suomalaisessa metsässä on varsin hapan maaperä; puutarhakasvit eivät siellä viihtyisi. Metsäpuutarha on monikerroksinen, runsaslajinen, luonnon ekosysteemejä jäljittelevä, satoisa hyötypuutarha, toteaa Susan Wilander kirja-arviossaan. Kasvit toistensa lomassa luovat hyvät olosuhteet.

Satoisa metsäpuutarha-kirjassa mainitaan viisi toimivan metsäpuutarhan avaintekijää:
Mahdollisimman elävä maa (maaperän mikrobit).
Kestävä vedenhallinta.
Metsäpuutarha lannoittaa itse itsensä.
Rikkakasveja ei tarvitse kitkeä, koska niitä ei ole (maanpeitekasvillisuus).
Ei kemiallisia torjunta-aineita.

Teksti: Mari Saloheimo, jonka Pieni kaupunkiviljely- ja permakulttuuriopas ilmestyy tänä vuonna (Kulttuurivihkot)

Siemenpommit ovat yksi tapa, jolla sissiviljelijät valtaavat alaa kaupungeissa. Green Guerillat käyttivät 1970-luvulla reseptiä, jossa joulukuusen koriste tai ilmapallo täytettiin siemenillä, turpeella ja hitaasti liukenevalla lannoitteella. Tämä resepti on parasta heittää mappi Ö:hön, nykyään siemenpommit pyöräytetään paljon luonnonmukaisemmista aineksista Masanobu Fukuokan oppien mukaan. Siemenpommeja voi myös askarrella kananmunan kuorista, munakennoista tai ohuista savikuorista.

Siemenpallerot

Siemenpallerot ovat parin sentin kokoisia savipalloja, jotka sisältävät kaikki kasvin elämän edellytykset: siemeniä, kompostia, hiekkaa, vettä lukuunottamatta. Siemenpallerot aktivoituvat levittämisen jälkeen sateen myötä, tai kun ne ovat imeneet itseensä tarpeeksi vettä ympäristöstä. Siemenpalloja on helppo kylvää, sillä niitä voi levittää paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Siemenpallerot toimivat monessa mittakaavassa, niitä voi kasvattaa niin kukkaruukussa kuin levittämällä kedon suurelle nurmialueelle. Käytä mielellään kotoperäisiä kasveja siemensekoituksessa, sillä vierasperäiset kasvit voivat sekoittaa ekosysteemin ja viedä tilaa kotoperäisiltä. Kokeile uusia lajeja ensin valvotussa paikassa. Savipulverin voi ostaa valmiina, tai pulverisoida ja siivilöidä saven itse, mutta se on paljon työläämpää.

Sekoitussuhteet tilavuuden mukaan (tee aluksi pieniä määriä, jotta opit sekoittamaan aineet kunnolla):

1 osa: Siemensekoitus, halutuista siemenistä
3 osaa: Kuivaa kompostia, kasviperäistä
5 osaa: Kuivaa ruskeaa tai punaista savipulveria
1-2 osaa: Vettä

• Sekoita kuivat aineet keskenään. Kaada siemenet laakeaan astiaan, levitä siemenet tasaisesti, lisää komposti, sekoita, levitä osa savipulverista pinnalle, sekoita, lisää savipulveria, nostele kompostia ja savijauhetta jotta ne sekoittuvat tasaisesti.
• Lisää vesi vähitellen, kunnes saviseos on helposti työstettävää, (jos olet lisännyt liikaa vettä anna seoksen kuivahtaa hieman).
• Nipistele pieniä nokareita saviseosta ja pyöritä niistä kämmenissäsi läpimitaltaan noin sentin pari kokoisia palleroita.
• Huomaat kuinka savi muuttaa koostumusta kämmenissäsi lämmön ja liikkeen johdosta.
• Levitä siemenpallerot muovipressulle kuivumaan vähintään vuorokaudeksi huoneenlämmössä.
• Kuivat siemenpallerot säilyvät viikkoja viileässä, ilmastoidussa tilassa. Älä säilö muovipussissa.
• Levitä noin 10 siemenpalleroa neliömetrille, niitä ei tarvitse kastella, vaan ne jäävät odottamaan otollista aikaa kasvulle.

Lähde: http://web.archive.org/web/20040606120719/www.seedballs.com/3seedpa.html

Ohje kuvitettuna: http://www.wildflower.org/seedgrant/Seed_Ball_Activity_2011.pdf

Guerilla Gardening siemenpommiopas: http://www.guerrillagardening.org/ggseedbombs.html