Kaupunkiviljely.fi

Oikea ruoka kasvatetaan kestävin luomumenetelmin, lähellä, rakkaudella. Kaupunkiviljely on osa ruuantuotannon muutoksen trendiä, hajautettuun ja vähemmän öljyriippuvaiseen suuntaan. Tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen. Vuonna 2030 joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä. Kaupunkiviljelijä kasvattaa mangoldia parvekkeella, perunoita sisäpihalla ja lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka oikeasti tulee. Tule mukaan tekemään kaupungeista keitaita!

  • Etusivu
  • VILJELY KAUPUNGISSA
    • MIKSI
      • Mikä kaupunkiviljely?
      • Kaupunkiviljelyä maailmalla
      • Ympäristökriisi etenee!
      • Kaupungit vihreiksi!
      • Hyvää ruokaa
    • MISSÄ
      • Puistossa ja joutomaalla
      • Viljelypalstalla
      • Pihalla
      • Kumppanuuspellolla
      • Parvekkeella ja ikkunalaudalla
      • Syötävää puistoista ja kaupunkimetsistä
      • Kaupungin saasteet
    • MITEN
      • Aloittelijan ABC
      • Maata hoitava viljely
      • Maanmuokkaus
      • Kylvö ja taimikasvatus
      • Kastelu
      • Kasviravinteet
      • Kompostointi
      • Rikkakasvit, tuholaiset ja taudit
      • Sadonkorjuu
      • Mehiläiset apuun!
      • Mistä materiaaleja?
    • MITÄ
      • Vihannekset
      • Hedelmäpuut ja marjapensaat
      • Yrtit ja syötävät kukat
      • Idut ja versot
    • MISTÄ NEUVOJA?
  • Kaupunkiviljelmät
    • Viljelmiä kartalla (Helsinki)
    • Viljelmiä Suomessa
    • Dodon viljelijät
  • Dodo’s Urban Farmers

Basilikaa mun pestooni – kokemuksia akvaarioviljelystä

19.9.2011 Kirmo Yksi kommentti

Kerrostalokotini eteläseinän puhkaisee viisimetrinen ikkunarivi. Asuntoon muutettuani heräsi ajatus ikkunapuutarhan perustamisesta. Haaveilin omasta keittiöyrttipuutarhatyyppisestä vesiviljelmästä takaamassa tuoreet yrtit ympärivuotisesti. Lisäksi minua hävetti heittää bioroskikseen jääkaapissa nahistuneet puoleksisyödyt salaatit ja tiskipöydälle kuivuneet yrtit. Akvaarioiden kasvisuodattamissa hyötykasveja kasvattanut Timo innosti minut kokeilemaan akvaarioveden kierrättävää systeemiä ravintoliuoksella toimivan vesiviljelmän sijaan.

Ikkunalautojen asentamisestahan se kaikki sitten alkoi. Hankin Ikeasta kaksi 25 x  110 cm hyllyä ikkunapuutarhaani kannattamaan.

Bongasin 300-litraisen akvaarion aquawebistä. Kauppaan kuului hyväkuntoiset kalat ja laadukkaat varusteet. Tällä hetkellä akvaariossani asuu haarniskamonneja (5), lasimonneja (16), tulipyrstö, käärmekaloja (2), helmirihmakaloja (3) ja kaksi määrittelemätöntä imumonnia. Nämä kalat eivät kelpaa ihmisravinnoksi eikä kalojen syöminen ole tavoitteena, vaikka usein akvaarioviljelijät pyrkivät syömään sekä fisut että rehut.

Kasvatettavat yrtit olin ajatellut ostaa ruokakaupasta tai kasvattaa itse siemenestä.

Vesiviljely

Ensimmäisiä versoja

Tähän saakka kaiken tarvittavan sai valmiina, mutta varsinainen puutarha vielä puuttui. Koska en itse osaa rakentaa kasveja tuottavaa soudatussysteemiä, sovimme, että Timo suunnittelee ja rakentaa kaltaiselleni aloittelijalle sopivan turvallisen ja helppohoitoisen järjestelmän. Seuraavassa tee-se-itse-henkisille kuvaus vesiviljelmän rakentamisesta.

Kasvisuodattimeksi sopii esimerkiksi parvekelaatikko, johon pumpataan vesi akvaariosta ja josta se valuu ylivuotoputken läpi takaisin akvaarioon. Laatikkoon laitetaan kuohkeana pysyvää ainesta, joka toimii pintana bakteerikasvustolle ja mahdollistaa kasvien juurakoiden kasvun. Tässä  täytteenä on huuhdeltu lecasora.

Parvekelaatikko asetettiin lasilaatikkoon, joka  toimii veden keräysastiana ja suojaa tulvimiselta  mahdollisissa kasvisuodattimen tukkeutumistapauksissa. Lasilaatikossa istutuslaatikon pystyy säätämään eri syvyyksiin ja näin kokeilemaan kasveille parhaiten sopivia olosuhteita.

Lasilaatikko on tehty akvaariotekniikalla. Päätyyn on tehty lasikuppiporanterällä reikä, johon on asennettu Motonetin hyllystä löytynyt sadevesitynnyrin asennusputki. Läpiviennistä  saa suoraan jatkettua valutusputken takaisin akvaarioon tavallisilla tiivisteellisillä ø 32 mm viemäriputkiosilla.

Vesiviljelyä

Kasvatuslaatikko

On muistettava, että näihin virtausmallisiin kasvisuodattimiin  kerääntyy vääjäämättä moskaa. Lisäksi kasvien juuret kasvavat ja ovat oikein hyviä tukkimaan veden virtaukselle suunnitellut kanavat ja tiehyet. Kanavien tukkiutuessa saatetaan ajautua varsin ikäviin vesivahinkohenkisiin tilanteisiin, jos varaylivuotojärjestelmiä ei ole funtsittu.

Tällaisen tuplatun systeemin ilo ja hyöty on se, että parvekelaatikon pohjaan porattujen kaikkien reikien tukkeutuessa parvekelaatikko vuotaa yli ala-altaaseensa, eikä lattialle.

Ala-altaan ylivuoto puolestaan on niin ylimitoitettu ja kasvien orgaanisen toiminnan ulottumattomissa, että tukkeutuminen ei ole mahdollista.

Vesi pumpataan suoraan kasvilaatikkoon akvaarion ulkosuodattimesta jaetusta haarasta. Toinen haara menee suoraan takaisin akvaarioon. Molemmissa letkuissa on säätöhana, jotta virtauksen saa mukavaksi ja suodatuksen kannalta mahdollisimman tehokkaaksi. Kovin paljoa ei vettä tarvitse kasvilaatikkoon työntää, jotta asia tulee ajettua. Tuloputki on tehty parista reiitetystä akryyliputkesta, jotka jakavat veden koko laatikon alalle.

Laatikon päälle on lisäksi asennettu kaksiputkinen T5 HO-loisteputkivalaisin, jota pidetään päällä noin puolet pimeästä vuodenajasta.

Basilikaa pestoon, minttua mojitoon!

Chili

Chili kypsyy

Parin ensimmäisen vuoden aikana olen viljellyt laatikossani basilikaa, papuja, pinaattia, minttua, salaatteja, timjamia ja chiliä. Lajit ovat vaihdelleet, ja aion myös jatkaa uusien kasvien kokeilua. Tulevalla talvikaudella pyrin pitämän hengissä hyvään kasvuvauhtiin päässeet chilit ja basilikat. Lisäksi aion pitää kaupan ruukuista kasviaarioon siirretyt kasvit käyttökelpoisina kunnes ne on syöty.

Mullassa idätettyjä/kasvavia kasveja kasvatuslaatikkoon siirrettäessä tulisi kasvien juuret huuhdella mullasta puhtaiksi, koska multa on akvaariolle haitaksi.

Ennakkoluuloille kyytiä

Kasvien käyttäminen akvaarioveden ylimääräisten ravinteiden, lähinnä nitraattien, poistamiseen on laajalti käytetty tapa suodattaa akvaariovettä. Tavallisesti suodattimissa käytetään nopeakasvuisia huonekasveja. Syötävien hyötykasvien kasvattaminen  tällä menetelmällä herättää ennakkoluuloja, ja itsekin ensi alkuun halusin varmistua kasvieni autenttisesta mausta. Kasviravinteiden ja muiden akvaariokemikaalien käytön sekä kalojen lääkityksen epäillään rikastuvan kasveissa ja aiheuttavan yrttien ravinnoksikelpaamattomuutta.  Kaikki kasvejani maistaneet ovat kehuneet niiden makua. Oma järjestelmäni toimii  mahdollisimman luonnonmukaisesti; sisäänhän menee veden lisäksi vain kalanruokaa, jonka koostumuksen voi lukea purkin kyljestä. Jos kalojaan joutuu lääkitsemään,  sen voi varmuuden vuoksi tehdä erillisessä karanteenialtaassa, ei toimivassa akvaariossa.

Tämän kasvienkasvatussysteemin suunnitteli ja toteutti ikkunalleni Timo Helameri. Se on hänen varhain yhdeksänkymmentäluvulla aloittamiensa akvaariokalojen jätöksillä toimivien ruokakasvijärjestelmäkokeilujen neljättä sukupolvea.

 

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Uncategorized Avainsanoilla: akvaarioviljely, aquaponics, ikkunapuutarha, Kaupunkiviljely

Tunnelmia Ravintola Kääntöpöydästä

21.8.2011 Kirmo Kommentoi

Ravintolapäivänä 21.8.2011 perustettiin Keski-Pasilan veturitallien käytöstä poistetulle veturinkääntöpöydälle popup-ravintola. Menussa hyödynnettiin runsaasti Pasilan sissiviljelmien satoa sekä mm. ilmalan palsta-alueella kasvaneita kasviksia. Ohessa videota, kuvia ja vielä päivän ruokalista. Lue lisää Pasilan kaupunkiviljelyprojekteista  ja veturinkääntöpöydän suunnitelmista.

Ravintola Kääntöpöytä – Menu

Radanvarren sissisalaatti 4 € (sis. leipää)
Sissipunajuuri (enemmistö), kaupan punajuuri (vähemmistö), luomurypsiöljy, balsamico bianco,
espan hunaja, rosmariini, mustapippuri, suola, luomuohra, pasilan varsiselleri ja rucola, ilmalan
väinönputki ja saksankirveli, auringonkukansiemen, kehäkukka, sissiruohosipuli, sissipunajuuren
lehti, sitruuna, auringonkukanöljy.
Vuohenjuustokreemi: vuohenjuusto, kerma, luomuvalkosipuli, luomumaito.
saatavana vegaanisena (vuohenjuustokreemi korvataan marinoidulla varhaiskaalisalaatilla)

Pasilan puutarhan kasvipiiras 4 € (sis. leipää & salaatin)
100% pasilasta: kesäkurpitsa, punajuurien varret, mangoldia
kaupasta: pohja (kaikki luomua), luomusipulia, valkosipuli, parsakaali, miniluumutomaatti, smetana,
muna/luomumaito, juustoraasteseos ja parmesaani

Annosten leivät: tyrni-mallasleipä ja nokkos-focaccia by good pie bakery

Punajuurikakku 1 €
punajuuria, reilun kaupan banaania, luomusokeria, rypsiöljyä, luomuvehnäjauhoja, leivinjauhetta,
sormisuolaa

Raakasuklaa 1 €
kaakaovoi, kaakaomassa, agavesiirappi, hunaja, raakakaakaojauhe, carob, chili, ruususuola

Raakakaakao cupcake
Ilmalan mustaherukkasydämellä 1 €
luomuvehnäjauho, luomu ruokosokeri, kasvismargariini, leivinjauho, raakakaakao,
luomulähikasvatetut käsinpoimitut mustaherukat, hunaja, tomusokeri, kauramaito

Kahvi kaffaroastery:n el-salvador, paahdettu 16.8. 1 €

Pakuritee 0,50 €
koivun pakurikääpä, poimittu Lapista, lakritsinjuuri, kaneli

Chai-latte 1 €
kardemumma, kaneli, mustapippuri, pippurisekoitus, tähtianis, neilikka, kauramaito

Minttutee pasilan minttua 0,50 €

Luomu-mustikkamehu 0,20 €

[nggallery id=09]

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, Sissiviljely, tapahtuma

Tallinnan vihreät keitaat

4.8.2011 Päivi Kommentoi

Joukko dodolaisia ja muita innokkaita tutustui Tallinnan kaupunkiviljelyprojekteihin heinäkuun lopulla. Helteisessä Tallinnassa liikuttiin kätevästi pyörillä.

Katlaeedin keväällä 2011 perustettu kaupunkiviljelypuutarha sijaitsee aivan sataman lähellä teollisuudelta käyttämättä jääneiden varastorakennusten keskellä, kuin omassa linnakkeessaan. Paikallinen liikemies on vuokrannut tontin projektille 15 vuodeksi nimelliseen hintaan. Verrattaen pitkä vuokra-aika on iloinen poikkeus väliaikaisviljelmien joukossa ja Katlaeedissa kannattaakin vierailla useampaan otteeseen tulevina vuosina – paikka tulee muuttumaan ja elämään jatkossakin. Jättimäisen siivousurakan jälkeen on ehditty jo istuttamaankin – ensimmäisen viljelykesänä laareissa vihertää useita eri kasveja.

Seuraava kohde oli Telliskivi, paikallinen Kaapelitehdas –  kulttuurikeskus vanhalla teollisuusalueella. Nautimme lounaan F Hoone-ravintolassa, jota voi lämpimästi suositella kekseliään sisustuksen ja hyvän ruoan ja palvelun ansioista. F Hoonenkin pihalla kasvaa vihanneksia: betonilaareissa viihtyivät ainakin tomaatit, punajuuret, krassi, salaatti, kesäkurpitsat ja yrtit.

Polymer-kulttuuritehtaan kattoviljelmällä ihailimme melkein kypsiä paprikoita ja kaikkea muuta vihreää ja vehreää – lajit ja kasvit jäivät tarkemmin katsastamatta, sillä tämä paikka on kaikessa kirjavuudessaan niin hieno! Ränsistynyttä teollisuusrakennusta vasten vihreä keidas korostuu entistä enemmän. Projektia on jatkettu seuraavallekin kattotasanteelle, mutta kuten sinne kiivetessämme huomasimme – reitti ei ole helppo – varsinkaan, jos kantamuksena on multaa ja autonrenkaita.

Kuuman päivän ja pyöräilyn tainnuttamana Soodevahen jätettiin seuraavalle päivälle. Vierailimme kuitenkin vielä Uusmaailman naapuriviljelmää ihailemassa kompaktia ja monipuolista kasvimaata, jossa kasvaa yrttejä, vihanneksia ja kukkia. Naapurit pitävät pienestä puutarhastaan huolta hyvässä sovussa ja projektin aloittajia on kiitelty vuolaasti vihreästä ilopilkusta. Ehkä ensi vuonna viljelyalaa laajennetaan pilotin onnistuttua odotusten mukaisesti. Viereisen päiväkodin lapset ovat askarrelleet kasveille hienot nimikyltitkin.

Soodevahe on hyvin laaja siirtolapuutarha-alue Tallinnan lentokentän vieressä noin tunnin pyöräilymatkan päässä keskustan reunamilta . Tallinnan viranomaiset ovat määritelleet sotien jälkeen perustetun viljelyalueen laittomaksi. Alueella kuitenkin viljelee satoja ihmisiä, jotka eivät halua luopua palstoistaan. Tavattoman laajasta alueesta olikin vaikeaa saada yleiskäsitystä: kuka viljelee, missä ja mitä. Tapasimme enimmäkseen vanhuksia ja palstoja reunusti erilaiset mökit ja hökkelit, venäläiseen datsha-tyyliin. Paikalliset viljelyaktiivit kertoivat viranomaisten usein viittaavan ja vetoavan Soodevaheen varoittavana kaupunkiviljely-esimerkkinä, mutta kuten kierroksemme osoittaa – kaupunkiviljelystä on Tallinnassa nykyään varsin positiviisia esimerkkejä.

Katlaeed:
www.facebook.com/Katlaaed

Kulttuuritehtaan kattopuutarha:
www.facebook.com/pages/Club-of-Applied-Ecology-aka-RÖNK/126248537429842?sk=info
Soodevahe: http://www.lift11.ee/installation/soodevahe





Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Kaupunkiviljelyä maailmalla

Heinäkuun kuulumisia kampuslaareilta

30.7.2011 Kirmo Yksi kommentti

Tampereen kampuslaareilta on saatu jo tänä kesänä satoa. Kuten tästä kuvasta huomaa, tilanne on kovin erilainen kuin viisi viikkoa sitten. Olemme keränneet lähinnä pinaattia ja härkäpapuja, jotka parhaiten ovatkin kasvaneet.

Noin yleisesti ottaen satoa näyttäisi tulevan heikommin kuin viime vuonna. Syynä varmaan tämän kesän kuivuus ja se, ettei multaa viime vuoden jälkeen pahemin lannoitettu. Kesäkurpitsoja tuli viime kesänä vaikka kuinka paljon, nyt taas näyttää aika heikolta.

Kirpat tuhosivat kokonaan ensimmäisen retiisisatomme, ja nyt yritetään kasvattaa vielä uutta retiisiä. Kylvimme myös lisää salaatteja, joiden pitäisi ehtiä vielä kasvaa syötäviksi kesän aikana. Härkäpavuissa oli kirvoja, mutta ne saimme häädettyä nokkosvedellä. Apuna oli varmasti myös kurkkuyrtti, joka houkuttelee hyvin tuholaisia. Se onkin nyt täynnä kirvoja, kun taas muut kasvimme ne ovat jättäneet kokonaan rauhaan.

Perunoiden lehdet ja varret ovat aivan kellastuneet ja kuihtuneet lyhyessä ajassa, emmekä tiedä mitä niille pitäisi tehdä. Varmaan nostaa maasta.

Lopuksi vielä kuvia.

Säkkiin istutettiin vielä vähän lisää lehtisalaattia.
Salaatteja ja yrttejä.
Mustaviinimarjat alkavat olla kypsiä.

Aidan vieressä kasvaa punajuuria (lähimpänä) ja pinaattia (kauempana)
Basilikaa ruukussa.
Chiliä säkissä.

Jättiläiskurpitsat, peruna ja vähän muutakin.
Mikähän perunoille tuli?
Kirvoja kurkkuyrtin kiusana.

Ilmasipuli.
Porkkanarivi.
Vähän erimuotoisia tomaatteja.

Pieniä sieviä tomaatteja.
Tomaatteja.
Savoijinkaalia ja paprikaa (tai chiliä).

Tässä laarissa kasvaa mm. päiväliljaa, raparperia, tomaattia ja kurkkuyrttiä.
Pulskia härkäpapuja kypsyy kovaa vauhtia.
Herneitä.

Herneet ja härkäpavut ovat kasvaneet kaikkein komeimpaan mittaan ja täyttävät yhden laarin melkein kokonaan.
Tältä laarit näyttivät heinäkuun viimeisellä viikolla.

Kategoriassa: Kaupunkiviljely Avainsanoilla: kampuslaarit, laariviljely, Tampere

Kymmenillä kerrostalopihoilla tuotetaan ruokaa pääkaupunkiseudulla

11.7.2011 Maria Yksi kommentti

Lavakaulusviljelmä kerrostalon pihalla Malminkartanossa. Kuva: Andrew Paterson

Viljelykset jokaisen kerrostalon pihamaalla on ympäristöjärjestö Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden unelma. Tämän unelman toteutuminen on jo hyvässä vauhdissa, sillä pihaviljelyn suosio kasvaa jatkuvasti myös kerrostalojen pihoilla. Dodolaiset ovat avustaneet viljelmien perustamisessa välittämällä pihoille laareja ja kuormalavojen reunuksia, joihin oma kasvimaa on helppo perustaa. Monilla pihoilla asukkaat ovat rakennelleet viljelyastioita ja perustaneet pieniä palstaviljelmiä innostuksen vallassa myös omatoimisesti.

Meidän pihan viljelykset lähtivät liikkeelle kun yksi talomme asukas laittoi pihalle pari ruukkua ja siitä se lähti eteenpäin. Nyt monilla asukkailla on erilaisia ja eri kokoisia ruukkuja ja muita astioita rappujen ovien luona. Ruukuissa kasvaa muun muassa sitruunaruohoa, salaattia, mansikkaa, perunaa, chiliä, kertoo Vallilassa asuva Santtu.

Kaupunkiviljelyn suosio on lähtenyt viimeisen parin vuoden kuluessa hurjaan nousuun eri puolilla Suomea. Kun jonot perinteisille viljelypalstoille ovat pitkiä, on kaupunkitilaa alettu käyttää luovasti ja moniin kaupunkeihin on noussut viljelyksiä joutomaille ja väliaikaiskäytössä oleville alueille. Pihat ovat kaupunkiviljelyn lisääntymisessä avainasemassa. Suomessa varsinkin kerrostalojen pihat ovat usein vähällä käytöllä, vaikka niillä olisi tilaa monenlaiseen toimintaan. Viljelys ei välttämättä vie paljon tilaa, mutta se voi tuoda yllättävän suuren sadon ja tuottaa laarikaupalla iloa hoitajilleen ja ohikulkijoille. Ihmiset kertovat usein viljelyksen lisänneen myös naapureiden välistä kanssakäymistä.

Lavakaulusviljelmä kerrostalon pihalla Malminkartanossa. Kuva: Andrew Paterson

Hauskinta oli viljelyksen perustamisvaihe, siihen osallistui monta ihmistä talostamme. Senkin jälkeen on ollut mukavaa jutustella naapureiden kanssa viljelystä hoitaessa ja kastellessa, iloitsee Andrew Malminkartanosta.

Usein ihmisiä huolestuttaa viljelyksen aloittamisessa kolme asiaa: kaupungin ilmansaasteet, se että sato joutuu vääriin suihin tai tihutöiden kohteeksi ja naapureiden negatiivinen palaute. Nämä ovat turhia huolia. ”Kun kasvattaa vihannekset puhtaassa maassa ja huuhtelee tai kuorii sadon, on kaupunkivihannesten syöminen täysin turvallista. Kuluneena parina vuonna ilkivaltakin on ollut viljelyksillä hyvin harvinaista. Monet pihaviljelijät kertovat myös yllättyneensä iloisesti naapureilta saamastaan kannustuksesta.”, sanoo Dodon kaupunkiviljelijä Pinja Sipari.

Lisätietoja:
Pinja Sipari, Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden koordinaattori
kaupunkiviljelijat(at)dodo.org
puh. 046-5616427
www.kaupunkiviljely.fi, www.dodo.org

Dodo ry on vuonna 1995 perustettu kaupunkilainen ympäristöjärjestö. Dodo käsittelee ympäristöongelmia yhteiskunnallisesti ja yksinkertaistamatta, turhaa vastakkainasettelua välttäen ja eri näkökulmista. Dodo pohtii kaupunkisuunnittelukysymyksiä, sekä järjestää vuosittain Megapolis-festivaalia ja toteuttaa hankkeita Suomen suurimpien kaupunkien lisäksi Malissa ja Madagaskarilla.

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Tiedote

Kesäkuun kuulumisia Tampereen kampuslaareilta

23.6.2011 Kirmo Kommentoi

Vuosi sitten aloitettua Tampereen ylioppilaskunnan ympäristöjaoston ja Dodo ry:n yhteistä laariviljelyprojektia on tänä kesänä jatkettu entiseen malliin. Laarit otettiin pois talviteloiltaan huhti-toukokuussa ja ensimmäiset istutukset tehtiin touko-kesäkuun taitteessa, enimmäkseen siemenistä ja mukuloista, mutta myös ihmisten kotonaan kasvattamista taimista.  Tapaamme laareilla aina torstaisin klo 17 alkaen harventamassa, hoivaamassa, katselemassa ja suunnittelemassa. Sekä tietysti kastelemassa, vaikka varsinainen vastuu siitä onkin muutamalla ihmisillä kerrallaan, viikottain vaihtuvissa vuoroissa.

Kesän alku oli paljon haasteellisempi kuin viime vuonna. Touko-kesäkuun alku oli leuto ja houkutteli viljelmälle kirppoja, jotka aiheuttivat tuhojaan etenkin lantun, nauriin ja retiisin lehdille. Karkotimme niitä ripottelemalla lehdille tuhkaa, jota oli myös käytetty ennen istuttamista maan kalkitsemiseen. Hyvin näyttää myös toimineen, vaikka ei muuttuneiden säidenkään vaikutusta voi sulkea pois.

Kirppainvaasiota seurasivat sitten yllätyshelteet, jotka pistivät monet kasveista koville eikä kastelu meinannut riittää. Nyt kun on taas ollut mukavan sateista, laarit näyttävät vironneen ja juureksetkin toipuneet kirpoista. Nyt alkaa siis näyttää jo paremmalta.

Tänään sää oli sen verran huono, ettei torstaitapaamisessa näkynyt ketään, vaikka kuulemma minun jälkeeni paikalla käytiinkin hieman harventamassa innokkaasti levinnyttä ja kasvanutta kurkkuyrttiä. Näillä säillä kasvit tietysti pärjäävät melko hyvin itsekseenkin, kun ei kastelusta kannata huolia. Ajankohtaisinta hoitoa tässä vaiheessa taitaisi olla liian tiheään kasvavien juuresten harventaminen sekä herneiden ja tomaattien tukeminen kepeillä ja naruilla. Toivotaan että pärjäävät myös ilman ylimääräisiä tukia juhannuksen tuulissa.

Lopuksi kuvia viikon takaisesta torstaitapaamisesta, jolloin sää oli parempi. Ohjelmassa oli lähinnä harvennusta.

GMO-vapaa tila.
Raparperi kasvaa aina yhtä näyttävästi.
Tämä tomaatti on ainakin toistaiseksi pärjännyt hyvin nojailematta tukikeppiin.

Jättiläiskurpitsa kasvaa omassa kahvisäkissään.
Perunaa voi kasvattaa myös autonrenkaista kasatussa tornissa…
…ja sorasäkissä.

Tuholaisia lähikuvassa.
Tuhkaa ripoteltiin kirppojen rei’ittämille lehdille.
Härkäpapu kukkii.

Pajuja herneiden tukikeppeinä.
Harvennushommissa.
Porkkanoita harvennettiin ja laitettiin katteeksi lopuille porkkanoille.

Kategoriassa: Kaupunkiviljely Avainsanoilla: kampuslaarit, laariviljely, Tampere

Taitopankin viljelypalsta Tampereella avattu

12.6.2011 Kirmo Yksi kommentti

Taitopankki on aatteisiin ja järjestöihin sitoutumaton taitojen vertaisjaon verkosto ja sellaisena yksi esimerkki uudesta solidaarisuustalouden noususta. Taitopankin ajatuksena on yhteistää ihmisten kesken erilaisia käytännön taitoja ja tarkoituksena on saada ihmiset mahdollisimman omaehtoisiksi oman arkensa eläjiksi ilman erillistä koulutusta ja rahoitusta. Yksi taitopankin aikaavievimmistä taitojen yhteistämisen projekteista on tänä kesänä Tampereen Kaukajärveltä 4H:lta vuokrattu viljelypalsta.

Palsta vihittiin käyttöön 31.5. jolloin joukko taitopankkilaisia kokoontui kääntämään maata, tekemään istutuspenkkejä, laittamaan siemeniä ja taimia maahan. Eli siis oppimaan taidoista tärkeimpiä, oman ruoan kasvattamista. Toki taitopankki kuten muutkin Suomen kaupunkiviljelyprojektit ovat kaukana omavaraisuudesta, mutta tärkeintä ainakin omasta mielestäni on saada uudestaan lähikontakti luontoon ja ruokaan joka kaupunkilaisessa elintavassa on melkolailla kadonnut. Toivon mukaan kaupunkiviljelyn pienimuotoinen opetteleminen onkin vasta alku ja jossain vaiheessa itse kasvatettu ruoka voi ehkä alkaakin jo näkyä ainakin joidenkin kaupunkiviljelijöiden henkilökohtaisen talouden kokonaiskuvassa.

Taitopankki on avoin kaikille ja tämän kesän viljelyprojektiinkin ehtii vielä mukaan. Ensi viikolla on tarkoitus pitää uudet kitkemistalkoot ja istuttaa lisää kasveja. Menneen viikon kovat helteet ovat olleet liikaa monille kasveille, joten paljon joudutaan ehkä tekemään uusiksi.

Parhaiten taitopankin tapahtumista ja viljelyn aikatauluista (talkoiden ajankohdat, kasteluvuorojen varaukset, yms.) selviävät Taitopankin sähköpostilistalta, jonne pääset liittymään lähettämällä sähköpostia osoitteeseen jaripekka [dot] tamminen [at] saunalahti [dot] fi. Taitopankilla on myös oma Facebook-sivu, jota ei tosin ole ainakaan toistaiseksi käytetty yhtä aktiiviseen keskusteluun ja tiedottamiseen kuin sähköpostilistaa.

Taitopankin viljelypalstan ja Dodon kampuslaarien sijainnit näkyvät Google Mapsissa.

Alla kuvia viljelypalstan avajaistalkoista.

Alkaa jo näyttää oikealta kasvimaalta.
Tekemisen ja oppimisen keskellä voi myös pitää hetken taukoa.
Kananmunan kuorilla kalkittu perunapenkki ennen peittämistä.

Kananmunan kuoria murskattu maan kalkitsemista varten.
Perunavakoja tekemässä.
Työn touhussa.

Kaivuuhommia.
Suurin osa kasveista kylvettiin siemeninä, mutta joitain valmiita versojakin istutettiin. Tässä savoijinkaalia ja kesäkurpitsaa.

 

Kategoriassa: Kaupunkiviljely Avainsanoilla: Kaupunkiviljely, palstaviljely, taitopankki, Tampere

Miksi ihmeessä puistoissamme ei kasva enempää hedelmäpuita ja marjapensaita? – Pian kasvaa!

9.6.2011 Maria 3 kommenttia

Kaupunkiviljelijät ovat sissiviljelleet radanvarren trukkilava-laareissa, jakaneet viljelytietoutta ja laareja Helsingin kerrostalopihoille, perustaneet säkkiviljelmän Kalasatamaan, tarhanneet mehiläisiä kivenheiton päässä metroasemasta ja poimineet puistojen antimia syksyisillä Sadonkorjuupyöräilyillä.

Toimintamme kumpuaa tarpeesta luoda malleja ruoantuotannon paikallistamiseksi, toiveistamme lisätä kaupunkilaisten luontokokemuksia ja halustamme olla aktiivinen toimija kaupunkitilan muokkaamisessa kohti yhteisöllisempää, vihreämpää ja syötävämpää Helsinkiä.

Kaupunkiviljelijöiden uusi aluevaltaus on hedelmäpuut ja marjapensaat. Haluamme lisää omenia, luumuja, viinimarjoja ja muita syksyn herkkuja Helsingin puistoihin ja kerrostalopihoille. Moni on ihmetellyt miksi puistoissa kasvaa lähinnä koristepuita ja -pensaita. Tähän on monta syytä: ilkivallan pelko, rottien pelko, lehtipuhaltimen riittämätön teho mätien omenien puhaltamiseen, traditionaalinen jako maaseudun hyötyviljelyyn ja kaupunkipuistojen koristearvoihin sekä hallinnon halu yleiseen kontrolliin, eli ei istuteta kiipeilyyn ja oksien katkontaan houkuttelevia hedelmäpuita, lienevät tärkeimmät.

Ristiriitaisin syy lienee hallinnon eli rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston toive lisätä kaupunkilaisten osallistumista mutta samalla kontrolloida sitä. Rivien välistä voi kuulla toiveen, että puistojen käyttäjät eli me asukkaat, jotka käytämme meidän puistojamme, pysyisimme enemmän katsojan kuin osallistujan roolissa.

Toki puistoista ja taloyhtiöiden pihoilta löytyy monenlaista syötävää, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä, ovathan monet hyötykasvit myös koristeellisia. Internetissä olevalta Satokartalta voi tarkistaa kasvaako omassa lähipuistossa syötävää. Helsingin puistojen ja joutomaiden antimet kuuluvat yleensä jokamiehenoikeuksien piiriin ja ovat pesun jälkeen syömäkelpoisia.

Kaupungin hallinto haluaa kuitenkin myös lisätä vapaaehtoisten osuutta puistojen hoidossa, esimerkkinä rakennusviraston organisoimat puistokummit, jotka talkoilevat puistoissa lehtiä haravoiden ja roskia keräten. Vapaaehtoisuus tarjoaa näin esim. ikäihmisille mielekkään tavan puuhailla muiden kanssa ulkosalla ja toisaalta tuo kustannussäästöä kaupungille.

Kaupunkiviljelijät ideoivat ja kehittivät puistokummi-ajatusta hieman pidemmälle, ajattelimme, että vapaaehtoiset voisivat myös hoitaa puita ja jopa istuttaa niitä. Monelta ongelmalta vältyttäisiin jos kaupunkilaisia rohkaistaisiin näin sitoutumaan ympäristöönsä ja korjaamaan syksyisen sadon. Muutamien neuvottelujen jälkeen kaupungin instanssit alkoivat lämmetä ja rahoituskin löytyä.

Helsinki-päivänä, sunnuntaina 12.6.2011 meillä on ilo esitellä ensimmäiset PUUKUMMIT. He ovat joukko asukkaita, jotka istuttavat kuusi omenapuuta ja neljä luumupuuta Annalan puistoon, Helsingin Toukolaan. Etsimme Puukummit Hyötykasviyhdistyksen ja Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kaupunginosayhdistyksen kautta. He ovat tavallisia helsinkiläisiä kerrostaloasukkaita, jotka saavat Puukummeina tilaisuuden urbaaniin hedelmätarhailuun. He puolustavat istuttamiaan taimia helteiden tai citykanien hyökätessä ja lupautuvat syömään osan herkullisesta sadosta. Mikäli Annalan pilottihanke onnistuu voimme toivoa tuleville vuosille lisää Puukummeja ja hedelmäpuita puistoihin helsinkiläisten nautittavaksi.

Puukummit istuttavat uudet puut Helsinki-päivän Hedelmäpuu-piknikillä, joka on kaikille avoin tapahtuma Annalassa (Hämeentie 154) 12.6. klo 10-15. Tapahtumassa viljeliyneuvontaa, siementen jakoa, villivihanneskävelyt ja kahvila, sekä lapsille lennokki-paja ja kivi-leppäkerttujen maalausta. Tervetuloa! Tapahtuma Facebookissa: Hedelmäpuu Piknik Helsinki-päivänä.

Yhteistyössä: Dodo, Helsinki-päivä, HKR, Stara, ArToVa, Hyötykasviyhdistys ja Uudenmaan Martat

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, tapahtuma, Tiedote Avainsanoilla: Hedelmäpuut, Jokamiehenoikeudet, Puistot, Puukummit, Satokartta

Happi etsii parvekepuutarhureita!

6.6.2011 Maria Kommentoi

Ryhdy kaupunkiviljelijäksi – tule mukaan puutarhakollektiiviin!

Oletpa vasta-alkHappi - nuorten toimintakeskusaja tai kokenut multasormi, käytä loistotilaisuus hyväksesi ja liity innokkaiden 15-25 -vuotiaiden viherpeukaloiden joukkoon istuttamaan kaupungin kaunein parvekepuutarha! Luvassa mainiot näkymät Suvilahden tapahtuma-alueelle, kesäfiilistelyä ja hyvää seuraa. Viljelystä ja viihtyisämmän kaupunkitilan luomisesta nautitaan kesäkuusta alkaen, vielä ehdit mukaan!

Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi puutarhuriksi osoitteessa happi@hel.fi.
Lisätietoja saat Pirjo Mattilalta, puh. 041-5121767.

Nuorten toimintakeskus Happi
Sörnäisten rantatie 31, 00500 Helsinki

Tapahtuma Hapen sivuilla

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Tiedote Avainsanoilla: Happi, parvekeviljely

Uudeksi kaupunkiviljelijäksi Kalasatamaan? Ilmoittaudu heti!

18.5.2011 Maria Kommentoi

Dodo:n Kaupunkiviljelijät järjestää myös alkavana kesänä kaupunkiviljelmän Kalasataman entisellä satama-alueella. Viljely tapahtuu pressusta ommelluissa multasäkeissä, joiden viljelypinta-ala on n. 80 x 80 cm/säkki, mullansyvyys 50 cm. Vuokraamallemme alueelle saadaan tänä kesänä jopa 80 säkkiä uusille viljelijöille. Uusien säkkien haltijat täyttävät ne itse mullalla mieluiten Kalasataman kaupunkiviljelmän talkoosunnuntaina 29.5.

Nyt on sinun tilaisuutesi nauttia urbaanista yrtti- ja vihannesviljelystä ja sen sadosta! Lähetä sähköpostia alla olevaan osoitteeseen viimeistään torstaina 19.5. ja kerro viestiosassa: Kuinka monta säkkiä haluaisit, 1-3 säkkiä/viljelijä sekä nimesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi.

Säkit maksavat 18 EURO/kpl. Hintaan sisältyy uuden säkin hinta + multa + säkkiä kohti laskettu osuus viljelmän vuokrasta ja kasteluvedestä. Summa maksetaan Dodo ry:n tilille parin viikon kuluessa.

Lisäksi viljelijät hankkivat omat taimensa ja siemenpussinsa, joille yhteishintaa kertyy muutamasta eurosta ylöspäin. Taimia voi kasvattaa itse tai ostaa esimerkiksi torilta tai Annalan kartanolta (Hämeentie 154, Toukola), jossa taimia myydään Hyötykasviyhdistyksen Taimitorilla tämän viikon torstaina 19.5. klo 15-18 ja Helsinki-päivänä sunnuntaina 12.6.

Nyt sormet näppäimille, niin saat ehkä pian upottaa sormesi multaan! Nopeat syövät hitaat. Mukaan ehtineille ja ilman säkkiä jääneille tiedotetaan asioista sähköpostilla viikon 21 alkupuolella.

Viljelmäterveisin Minna, Kalasataman uusien viljelijöiden koordinaattori
minna.kontkanen@gmail.com

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, Tiedote Avainsanoilla: Dodo, Dodon kaupunkiviljelyprojektit, Helsinki, Kalasatama, talkoot

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Seuraava sivu »

Kaupunkiviljelykeskus

Kaupunkiviljelijät Facebookissa

Kartalla


Katso Helsingin kaupunkiviljelmiä isommalla kartalla.

Hae kaupunkiviljely.fi:stä

Yhteistyössä:

Yhteistyössä

Hyötykasviyhdistys Uudenmaan Martat Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry Herttoniemen ruokaosuuskunta Stadin puutarhuri Metsäpirtin multa Maatiainen ry Satokartta

Kaupunkiviljely.fi -sivuston sinulle tarjoaa Dodo ry.