Kaupunkiviljely.fi

Oikea ruoka kasvatetaan kestävin luomumenetelmin, lähellä, rakkaudella. Kaupunkiviljely on osa ruuantuotannon muutoksen trendiä, hajautettuun ja vähemmän öljyriippuvaiseen suuntaan. Tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen. Vuonna 2030 joka talon pihalla on yhteisöllinen laariviljelmä. Kaupunkiviljelijä kasvattaa mangoldia parvekkeella, perunoita sisäpihalla ja lapsia, jotka tietävät, mistä ruoka oikeasti tulee. Tule mukaan tekemään kaupungeista keitaita!

  • Etusivu
  • VILJELY KAUPUNGISSA
    • MIKSI
      • Mikä kaupunkiviljely?
      • Kaupunkiviljelyä maailmalla
      • Ympäristökriisi etenee!
      • Kaupungit vihreiksi!
      • Hyvää ruokaa
    • MISSÄ
      • Puistossa ja joutomaalla
      • Viljelypalstalla
      • Pihalla
      • Kumppanuuspellolla
      • Parvekkeella ja ikkunalaudalla
      • Syötävää puistoista ja kaupunkimetsistä
      • Kaupungin saasteet
    • MITEN
      • Aloittelijan ABC
      • Maata hoitava viljely
      • Maanmuokkaus
      • Kylvö ja taimikasvatus
      • Kastelu
      • Kasviravinteet
      • Kompostointi
      • Rikkakasvit, tuholaiset ja taudit
      • Sadonkorjuu
      • Mehiläiset apuun!
      • Mistä materiaaleja?
    • MITÄ
      • Vihannekset
      • Hedelmäpuut ja marjapensaat
      • Yrtit ja syötävät kukat
      • Idut ja versot
    • MISTÄ NEUVOJA?
  • Kaupunkiviljelmät
    • Viljelmiä kartalla (Helsinki)
    • Viljelmiä Suomessa
    • Dodon viljelijät
  • Dodo’s Urban Farmers

Teurastamon yhteisöviljelmä

17.8.2012 Maria Kommentoi

Tervetuloa tutustumaan Teurastamon yhteisöviljelmään maanantaina 20. elokuuta klo 18-
Osoite on: Teurastamo, Tukkutori, Portti: Työpajankatu 2 (ks kartta: http://goo.gl/maps/5cAVb)

Tiedossa on talkoilua kasvimaalla ja tietoa yhteisöviljelmästä. Viime talkoissa teimme salaattia kasvimaan antimista, ja keräsimme vähän satoa kotiin vietäväksi. Katsotaan mitä maanantaihin mennessä on kypsynyt. Tuo astia ja haarukka salaattia varten ja jokin pussi jos haluat kerätä yhteisöviljelmän satoa.

Keväällä 2012 Dodon kaupunkiviljelijät saivat Tukkutorilta Teurastamon pihan käyttöönsä. Lue siitä täältä. Kesäkuun alussa alueelle nousi säkkiviljelyalue, jossa yksityishenkilöt ja alueen yritykset vuokraavat viljelysäkkejä ja -laareja. Säkkien ja laarien keskellä oli nurmialue, joka muuttui vapaaehtoisten avulla kasvimaaksi. Tätä aluetta kutsutaan Teurastamon yhteisöviljelmäksi. Muutama Dodon aktiivi ja pari uutta vapaaehtoista ovat hoitaneet kasvimaata läpi kesän talkoissa ja jakamalla kasteluvuorot.

[nggallery id=11]

Kuvat: Maria Nordlund

Kategoriassa: tapahtuma, Tiedote, Tukkutori Avainsanoilla: Dodo, Dodon kaupunkiviljelyprojektit, Helsinki, Infotilaisuus, Kaupunkiviljely, lähiruoka, sadonkorjuu, talkoot, Teurastamon yhteisöviljelmä

Hanki viljelyastioita!

27.3.2012 Maria 3 kommenttia

Kalasatama garden

Kaupunkiviljelijöiden kautta on taas tänä vuonna mahdollista hankkia hyväksi todettuja lavakauluksia ja viljelysäkkejä.

lavakaulusviljelma-maria-n

Lavakaulusviljelmä Pasilassa Kuva: Maria Nordlund


Lavakauluksia ja kasvatussäkkejä myydään Kääntöpöydällä, Dodon kaupunkiviljelypuutarhassa Pasilassa (Tallikatu 33) aina kahvilan aukioloaikoina. (pe 11.30–14.30, la 12–18) ja kerran kuussa sunnuntaisin (11-15) Maksu käteisellä!
Alla kuvaukset tuotteista, lisätietoja saa paikan päältä. Lisätietoja Kääntöpöydästä, tapahtumista ja tulo-ohje: www.kääntöpöytä.fi.

Tuotto käytetään Dodo ry:n kaupunkiviljelytoiminnan edistämiseen.

Lavakaulus

Lavakaulus on kuormalavoissa käytetty puinen ”kehys” josta saa siistin viljelylaatikon. Kauluksia voi pinota päällekkäin sen mukaan, miten korkean laatikon haluaa. Mitat 80 x 120 cm x 20 cm. Kuljetettaessa mitat ovat n. 190 cm x 20 cm. Kaulus sopii EUR-lavan päälle. Muutama kaulus mahtuu normaalikokoisen henkilöauton kyytiin. Käytetyn lavakauluksen hinta on 20 €/kpl.

Kasvatussäkki

säkkiviljelmä

Säkkiviljelmä Kalasatamassa Kuva: Tanja Korvenmaa, Päivi Raivio tai Salla Kuuluvainen

Kasvatussäkki on neljään ”osastoon” jaettu polypropeenipussi, jonka mitat ovat 90 x 90 x 62 cm ja paino 1.8kg.  Säkki menee tyhjänä melko pieneen tilaan, sen kuljetus onnistuu polkupyörälläkin. Kasvatussäkit ovat vastaavia kuin ne joissa on viljelty Kalasatamassa jo kaksi kesää. Hinta 20 €/kpl.

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, tapahtuma, Uncategorized, viljelyvinkki Avainsanoilla: Dodon kaupunkiviljelijät, kasvatussäkki, Kaupunkiviljely, kääntöpöytä, lavakaulus, pihaviljely

Kymmenillä kerrostalopihoilla tuotetaan ruokaa pääkaupunkiseudulla

11.7.2011 Maria Yksi kommentti

Lavakaulusviljelmä kerrostalon pihalla Malminkartanossa. Kuva: Andrew Paterson

Viljelykset jokaisen kerrostalon pihamaalla on ympäristöjärjestö Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden unelma. Tämän unelman toteutuminen on jo hyvässä vauhdissa, sillä pihaviljelyn suosio kasvaa jatkuvasti myös kerrostalojen pihoilla. Dodolaiset ovat avustaneet viljelmien perustamisessa välittämällä pihoille laareja ja kuormalavojen reunuksia, joihin oma kasvimaa on helppo perustaa. Monilla pihoilla asukkaat ovat rakennelleet viljelyastioita ja perustaneet pieniä palstaviljelmiä innostuksen vallassa myös omatoimisesti.

Meidän pihan viljelykset lähtivät liikkeelle kun yksi talomme asukas laittoi pihalle pari ruukkua ja siitä se lähti eteenpäin. Nyt monilla asukkailla on erilaisia ja eri kokoisia ruukkuja ja muita astioita rappujen ovien luona. Ruukuissa kasvaa muun muassa sitruunaruohoa, salaattia, mansikkaa, perunaa, chiliä, kertoo Vallilassa asuva Santtu.

Kaupunkiviljelyn suosio on lähtenyt viimeisen parin vuoden kuluessa hurjaan nousuun eri puolilla Suomea. Kun jonot perinteisille viljelypalstoille ovat pitkiä, on kaupunkitilaa alettu käyttää luovasti ja moniin kaupunkeihin on noussut viljelyksiä joutomaille ja väliaikaiskäytössä oleville alueille. Pihat ovat kaupunkiviljelyn lisääntymisessä avainasemassa. Suomessa varsinkin kerrostalojen pihat ovat usein vähällä käytöllä, vaikka niillä olisi tilaa monenlaiseen toimintaan. Viljelys ei välttämättä vie paljon tilaa, mutta se voi tuoda yllättävän suuren sadon ja tuottaa laarikaupalla iloa hoitajilleen ja ohikulkijoille. Ihmiset kertovat usein viljelyksen lisänneen myös naapureiden välistä kanssakäymistä.

Lavakaulusviljelmä kerrostalon pihalla Malminkartanossa. Kuva: Andrew Paterson

Hauskinta oli viljelyksen perustamisvaihe, siihen osallistui monta ihmistä talostamme. Senkin jälkeen on ollut mukavaa jutustella naapureiden kanssa viljelystä hoitaessa ja kastellessa, iloitsee Andrew Malminkartanosta.

Usein ihmisiä huolestuttaa viljelyksen aloittamisessa kolme asiaa: kaupungin ilmansaasteet, se että sato joutuu vääriin suihin tai tihutöiden kohteeksi ja naapureiden negatiivinen palaute. Nämä ovat turhia huolia. ”Kun kasvattaa vihannekset puhtaassa maassa ja huuhtelee tai kuorii sadon, on kaupunkivihannesten syöminen täysin turvallista. Kuluneena parina vuonna ilkivaltakin on ollut viljelyksillä hyvin harvinaista. Monet pihaviljelijät kertovat myös yllättyneensä iloisesti naapureilta saamastaan kannustuksesta.”, sanoo Dodon kaupunkiviljelijä Pinja Sipari.

Lisätietoja:
Pinja Sipari, Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden koordinaattori
kaupunkiviljelijat(at)dodo.org
puh. 046-5616427
www.kaupunkiviljely.fi, www.dodo.org

Dodo ry on vuonna 1995 perustettu kaupunkilainen ympäristöjärjestö. Dodo käsittelee ympäristöongelmia yhteiskunnallisesti ja yksinkertaistamatta, turhaa vastakkainasettelua välttäen ja eri näkökulmista. Dodo pohtii kaupunkisuunnittelukysymyksiä, sekä järjestää vuosittain Megapolis-festivaalia ja toteuttaa hankkeita Suomen suurimpien kaupunkien lisäksi Malissa ja Madagaskarilla.

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Tiedote

Miksi ihmeessä puistoissamme ei kasva enempää hedelmäpuita ja marjapensaita? – Pian kasvaa!

9.6.2011 Maria 3 kommenttia

Kaupunkiviljelijät ovat sissiviljelleet radanvarren trukkilava-laareissa, jakaneet viljelytietoutta ja laareja Helsingin kerrostalopihoille, perustaneet säkkiviljelmän Kalasatamaan, tarhanneet mehiläisiä kivenheiton päässä metroasemasta ja poimineet puistojen antimia syksyisillä Sadonkorjuupyöräilyillä.

Toimintamme kumpuaa tarpeesta luoda malleja ruoantuotannon paikallistamiseksi, toiveistamme lisätä kaupunkilaisten luontokokemuksia ja halustamme olla aktiivinen toimija kaupunkitilan muokkaamisessa kohti yhteisöllisempää, vihreämpää ja syötävämpää Helsinkiä.

Kaupunkiviljelijöiden uusi aluevaltaus on hedelmäpuut ja marjapensaat. Haluamme lisää omenia, luumuja, viinimarjoja ja muita syksyn herkkuja Helsingin puistoihin ja kerrostalopihoille. Moni on ihmetellyt miksi puistoissa kasvaa lähinnä koristepuita ja -pensaita. Tähän on monta syytä: ilkivallan pelko, rottien pelko, lehtipuhaltimen riittämätön teho mätien omenien puhaltamiseen, traditionaalinen jako maaseudun hyötyviljelyyn ja kaupunkipuistojen koristearvoihin sekä hallinnon halu yleiseen kontrolliin, eli ei istuteta kiipeilyyn ja oksien katkontaan houkuttelevia hedelmäpuita, lienevät tärkeimmät.

Ristiriitaisin syy lienee hallinnon eli rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston toive lisätä kaupunkilaisten osallistumista mutta samalla kontrolloida sitä. Rivien välistä voi kuulla toiveen, että puistojen käyttäjät eli me asukkaat, jotka käytämme meidän puistojamme, pysyisimme enemmän katsojan kuin osallistujan roolissa.

Toki puistoista ja taloyhtiöiden pihoilta löytyy monenlaista syötävää, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä, ovathan monet hyötykasvit myös koristeellisia. Internetissä olevalta Satokartalta voi tarkistaa kasvaako omassa lähipuistossa syötävää. Helsingin puistojen ja joutomaiden antimet kuuluvat yleensä jokamiehenoikeuksien piiriin ja ovat pesun jälkeen syömäkelpoisia.

Kaupungin hallinto haluaa kuitenkin myös lisätä vapaaehtoisten osuutta puistojen hoidossa, esimerkkinä rakennusviraston organisoimat puistokummit, jotka talkoilevat puistoissa lehtiä haravoiden ja roskia keräten. Vapaaehtoisuus tarjoaa näin esim. ikäihmisille mielekkään tavan puuhailla muiden kanssa ulkosalla ja toisaalta tuo kustannussäästöä kaupungille.

Kaupunkiviljelijät ideoivat ja kehittivät puistokummi-ajatusta hieman pidemmälle, ajattelimme, että vapaaehtoiset voisivat myös hoitaa puita ja jopa istuttaa niitä. Monelta ongelmalta vältyttäisiin jos kaupunkilaisia rohkaistaisiin näin sitoutumaan ympäristöönsä ja korjaamaan syksyisen sadon. Muutamien neuvottelujen jälkeen kaupungin instanssit alkoivat lämmetä ja rahoituskin löytyä.

Helsinki-päivänä, sunnuntaina 12.6.2011 meillä on ilo esitellä ensimmäiset PUUKUMMIT. He ovat joukko asukkaita, jotka istuttavat kuusi omenapuuta ja neljä luumupuuta Annalan puistoon, Helsingin Toukolaan. Etsimme Puukummit Hyötykasviyhdistyksen ja Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kaupunginosayhdistyksen kautta. He ovat tavallisia helsinkiläisiä kerrostaloasukkaita, jotka saavat Puukummeina tilaisuuden urbaaniin hedelmätarhailuun. He puolustavat istuttamiaan taimia helteiden tai citykanien hyökätessä ja lupautuvat syömään osan herkullisesta sadosta. Mikäli Annalan pilottihanke onnistuu voimme toivoa tuleville vuosille lisää Puukummeja ja hedelmäpuita puistoihin helsinkiläisten nautittavaksi.

Puukummit istuttavat uudet puut Helsinki-päivän Hedelmäpuu-piknikillä, joka on kaikille avoin tapahtuma Annalassa (Hämeentie 154) 12.6. klo 10-15. Tapahtumassa viljeliyneuvontaa, siementen jakoa, villivihanneskävelyt ja kahvila, sekä lapsille lennokki-paja ja kivi-leppäkerttujen maalausta. Tervetuloa! Tapahtuma Facebookissa: Hedelmäpuu Piknik Helsinki-päivänä.

Yhteistyössä: Dodo, Helsinki-päivä, HKR, Stara, ArToVa, Hyötykasviyhdistys ja Uudenmaan Martat

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, tapahtuma, Tiedote Avainsanoilla: Hedelmäpuut, Jokamiehenoikeudet, Puistot, Puukummit, Satokartta

Happi etsii parvekepuutarhureita!

6.6.2011 Maria Kommentoi

Ryhdy kaupunkiviljelijäksi – tule mukaan puutarhakollektiiviin!

Oletpa vasta-alkHappi - nuorten toimintakeskusaja tai kokenut multasormi, käytä loistotilaisuus hyväksesi ja liity innokkaiden 15-25 -vuotiaiden viherpeukaloiden joukkoon istuttamaan kaupungin kaunein parvekepuutarha! Luvassa mainiot näkymät Suvilahden tapahtuma-alueelle, kesäfiilistelyä ja hyvää seuraa. Viljelystä ja viihtyisämmän kaupunkitilan luomisesta nautitaan kesäkuusta alkaen, vielä ehdit mukaan!

Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi puutarhuriksi osoitteessa happi@hel.fi.
Lisätietoja saat Pirjo Mattilalta, puh. 041-5121767.

Nuorten toimintakeskus Happi
Sörnäisten rantatie 31, 00500 Helsinki

Tapahtuma Hapen sivuilla

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Tiedote Avainsanoilla: Happi, parvekeviljely

Uudeksi kaupunkiviljelijäksi Kalasatamaan? Ilmoittaudu heti!

18.5.2011 Maria Kommentoi

Dodo:n Kaupunkiviljelijät järjestää myös alkavana kesänä kaupunkiviljelmän Kalasataman entisellä satama-alueella. Viljely tapahtuu pressusta ommelluissa multasäkeissä, joiden viljelypinta-ala on n. 80 x 80 cm/säkki, mullansyvyys 50 cm. Vuokraamallemme alueelle saadaan tänä kesänä jopa 80 säkkiä uusille viljelijöille. Uusien säkkien haltijat täyttävät ne itse mullalla mieluiten Kalasataman kaupunkiviljelmän talkoosunnuntaina 29.5.

Nyt on sinun tilaisuutesi nauttia urbaanista yrtti- ja vihannesviljelystä ja sen sadosta! Lähetä sähköpostia alla olevaan osoitteeseen viimeistään torstaina 19.5. ja kerro viestiosassa: Kuinka monta säkkiä haluaisit, 1-3 säkkiä/viljelijä sekä nimesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi.

Säkit maksavat 18 EURO/kpl. Hintaan sisältyy uuden säkin hinta + multa + säkkiä kohti laskettu osuus viljelmän vuokrasta ja kasteluvedestä. Summa maksetaan Dodo ry:n tilille parin viikon kuluessa.

Lisäksi viljelijät hankkivat omat taimensa ja siemenpussinsa, joille yhteishintaa kertyy muutamasta eurosta ylöspäin. Taimia voi kasvattaa itse tai ostaa esimerkiksi torilta tai Annalan kartanolta (Hämeentie 154, Toukola), jossa taimia myydään Hyötykasviyhdistyksen Taimitorilla tämän viikon torstaina 19.5. klo 15-18 ja Helsinki-päivänä sunnuntaina 12.6.

Nyt sormet näppäimille, niin saat ehkä pian upottaa sormesi multaan! Nopeat syövät hitaat. Mukaan ehtineille ja ilman säkkiä jääneille tiedotetaan asioista sähköpostilla viikon 21 alkupuolella.

Viljelmäterveisin Minna, Kalasataman uusien viljelijöiden koordinaattori
minna.kontkanen@gmail.com

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, Tiedote Avainsanoilla: Dodo, Dodon kaupunkiviljelyprojektit, Helsinki, Kalasatama, talkoot

Kaupunkiviljelijöille Keskon kestävän kehityksen palkinto

16.5.2011 Maria Kommentoi

Keskon kestävän kehityksen palkinnot jaettiin tänään Helsingissä. Yksi palkinnon saajista oli Dodo ry:n kaupunkiviljelijät.

Kesko halusi palkita kestävän kehityksen edelläkävijöitä erityisesti vastuullista ja kestävää tuotantoa ja kulutusta edistäviä hankkeita. Palkinnoilla halutaan kannustaa myös työtä, jota tehdään vapaaehtoisesti ja pienillä resursseilla. Kaupunkiviljelijöiden toimintaa tuetaan 10 000 eurolla.

Dodon kaupunkiviljelijöiden toiminta alkoi keväällä 2009. Tarkoituksena oli tehdä pieni kokeilu siitä, voiko kaupungissa todellakin kasvattaa ruokaa. Jo samana vuonna kaupunkiviljelyä kutsuttiin valtakunnan mediassa ilmiöksi. Moni kaupunkilainen ja jopa huippuravintoloiden kokit innostuivat painamaan sormensa multaan. Keskon palkintolautakunta kiinnittikin erityistä huomiota siihen, että oman toiminnan lisäksi palkittava innostaa muita mukaan.

Kestävän kehityksen palkinnon teemana oli tänä vuonna materiaalitehokkuus. Materiaalitehokas toiminta säästää luonnonvaroja ja ympäristöä sekä rahaa. Kaupunkiviljely onkin materiaalitehokasta viljelmien rakentamisesta alkaen: kasvualustoja valmistetaan kierrätysmateriaaleista kuten laudasta, betonisäkeistä, autonrenkaista, ämpäreistä tai kahvisäkeistä. Lisäksi pakkaamatonta, yhdyskuntajätteestä kompostoitua multaa tilataan suurina erinä, jolloin monia kuljetuksia ei tarvita ja pakkausmateriaalilta vältytään. Kemiallisia lannoitteita ei käytetä ja kasvijäte hyödynnetään kompostointiin ja maaperän parannukseen.

Kaupunkiviljely kannustaa ihmisiä valitsemaan luonnonmukaisia ja herkullisia kasviksia ruokapöytäänsä. Kasvisruokavalion ympäristövaikutukset ovat moninkertaisesti pienemmät kuin sekaruokavalion. Kun ruoka tulee omalta pihalta tai omasta kaupunginosasta, vältytään ruoan ylimääräiseltä pakkaamiselta, kuljetukselta, ostosmatkoilta, varastoimiselta, erityisesti kylmäketjusta huolehtimiselta, jolloin näihin liittyvä energia säästyy.

Ruoka muodostaa yhden kolmasosan ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä ja ruoan arvostuksen parantaminen ja sitä kautta sen pois heittämisen vähentäminen on tärkeää. Laajasti ajateltuna voidaan joutomaan käyttöä uudella tavalla pitää materiaalitehokkuutena. Ennen kaikkea joutomaiden muuttaminen kaupunkilaisten viljelymaaksi myös elävöittää kaupunkia ja luo yhteisöllisyyttä.

Lisätietoja:
Dodon kaupunkiviljelijät: Pinja Sipari, Maria Nordlund ja Anna Haukka / puh. 046 5616 427, kaupunkiviljelijat@dodo.org

Dodo ry:n puheenjohtaja: Lotta Suistoranta, p. 040 52 73 506, lotta.suistoranta@dodo.org
www.dodo.org

Keskon kestävän kehityksen palkinnot jaettiin seitsemännen kerran. Hakemuksia tuli 78 kpl, muun muassa yrityksistä, oppilaitoksista ja yksityishenkilöiltä. Dodon kaupunkiviljelijöiden lisäksi palkinnon saivat Netcycler Oy, Yritetään yhdessä ryja Ulvilan lukiolaisten Pieni vihreä paja NY.

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Tiedote

Näin kutsut naapurisi mukaan viljelemään!

5.5.2011 Maria Yksi kommentti

Andrew Patersonin kirjoittamaa kutsua saa vapaasti hyödyntää ja tulostaa sen muokattuna vaikkapa oman kerrostalosi ilmoitustaululle. Muista myös laariviljely-tietoisku: TI 10.5. klo 17.30, Ilmastoinfon tiloissa Sanomatalossa!

Laariviljely XXXtie 5:n pihassa?
Pihaviljely on hieno mahdollisuus kasvattaa vihanneksia kaupungissa. Miltä kuulostaisi, jos meidänkin pihassamme kasvaisi ensi kesänä salaattia, kesäkurpitsaaa ja juureksia? Sellaiseen saa hyvää apua ympäristöjärjestö Dodon projekteista, joissa kaupunkiviljelyä on kokeiltu.

Pihaviljelyyn sopii hyvin viljelylaari. Se on puinen kehikko, joka täytetään mullalla. Se on ikäänkuin siirrettävä viljelypalsta, joka voidaan pystyttää myös muutoin viljelyyn kelpaamattomille paikoille, kuten asfalttipihalle.

Laari on edullinen (n. 200 €) ja kevytrakenteinen. Laarin mitat voivat olla esimerkiksi 1,2 m x 2,4 m x 0,8 m. Jos tämä tuntuu liian pieneltä, on yhdelle pihalle mahdollista pystyttää useampikin laari. Laari olisi hyvä tehdä toukokuussa parin seuraavan viikon aikana ja samalla istuttaa siemenet.

Ehdotan, että pitäisimme kokouksen kerhotilassa torstaina 12.5. klo 19.00. Silloin voisimme keskustella ehdotuksen mahdollisuuksista. Voit myös kirjoittaa sähköpostia Kalle: kalle.kokeilija@gmail.com.

Lisätietoja viljelylaareista:
https://kaupunkiviljely.fi/missa/laari-maattomille-pinnoille/
(käännös englannista Riku)

Dodon tietoisku-tapahtuma:
TI 10.5. klo 17.30 VILJELYLAARI KERROSTALON PIHAAN?
Ilmastoinfon tiloissa Sanomatalossa, Mannerheiminaukio 3
Tilaisuudessa käydään läpi pihaviljelyn perusteet ja kerrotaan, miten kannattaa toimia jos haluaa pystyttää pihalleen viljelylaarin. Lisäksi esitellään erilaisia muita viljelytapoja ja -astioita, joissa voi viljellä pihalla.

Raised-bed growing in XXXtie 5 yard?
As part of Dodo ry. campaign for city farming, I invite you to consider our backyard as a location for a raised-bed (laari) for growing salads, legumes, and root vegetables this summer.

Raised-bed growing (Laariviljely) involves a wooden frame, which is filled with earth. It is used as if an allotment plot, but set up for growing crops in places where it is not easy or possible, such an as asphalt courtyard. The wooden bin is inexpensive (~200€) and relatively lightweight design. For example, the raised-bed dimensions may be 1.2 m x 2.4 mx 0.8 m. If this seems small, it is possible to put more than one bin in the yard. We can make it during the next weeks of May, plant seeds, and care for it from June-August.

I propose meeting in Clubroom on Thursday 12.5. at 19.00 to discuss the possibilities. Also you can write email to Kalle: kalle.kokeilija@gmail.com.

More info about raised-bin growing (in finnish):
https://kaupunkiviljely.fi/missa/laari-maattomille-pinnoille/

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, Laaritalkoot, tapahtuma Avainsanoilla: Dodon kaupunkiviljelyprojektit, ilmoitustaulu, Infotilaisuus, Kaupunkiviljely, laaritalkoot, talkoot

Kaupunkiviljelykesäni meni matkustellessa

4.10.2010 Maria Kommentoi

– eli 10 viikkoa Eurooppaa ja erikokoisia kaupunkiviljelykokeiluja

Juhannusaatonaattona korjasin retiisit ja hyvästelin palstanpalasen jota olin alkukesän hoitanut. Syksyllä saisin huomata mistä etanat pitävät, ainakin punajuuret olivat olleet isoja. Olin ostanut interrail lipun, ja suuntana oli Würzburgissa järjestettävä kansainvälinen arkkitehtuuriopiskelijoiden työpaja.

Matkalla Wützburgiin tapasin opiskelukavereita Oulusta, joiden kanssa [singlepic id=68 w=213 h=284 float=right]kierrettiin Alankomaita 10 päivää, sen jälkeen jatkoin matkaa itsekseni ja tapasin Loesje-kavereita, Hollannissa, Belgiassa ja sitten koko joukon Saksassa, jossa järjestettiin Loesjen vuotuinen kesäleiri. Würzburgin jälkeen oli tarkoitus osallistua toiseen työpajaan Berliinissä, mutta hakemustani ei hyväksytty. Vuokrahuone oli kuitenkin järjestetty, ja tekemistä kyllä keksisi. Viikon jälkeen Berliinissä lähdin Ecotopiaan, josta palasin Berliiniin vielä kolmeksi viikoksi, ennen kuin opinnot pakottivat palaamaan Suomeen.

Alankomaissa pääteemana oli Arkkitehtuuri, kaupunkiviljelyyn pääsin tutustumaan vasta kesä-excun viimeisessä virallisessa kohdekaupungissa, Utrechtissa, jossa yövyin Loesje-kavereiden luona, he olivat koonneet kattoterassilleen koko joukon astioita. Suurimman vaikutuksen tekivät muuttolaatikoissa kasvavat mustikat. Monet kasvit olisivat vaatineet suurempaa kasvutilaa, mutta naapurit eivät halunneet että koko terassi täyttyisi ruokakasveista. Kaverit suunnittelivat myös vertikaaliviljelyä ja naapuruston joutomaiden muuttamista viljelypalstoiksi.

[singlepic id=76 w=213 h=284 float=left]Belgian Leuvenissä Oulussa samaan aikaan minun kanssani opiskellut Loesje oli kääntänyt poikakaverinsa kanssa puolet puutarhastaan kasvimaaksi. Yksi osa oli avomaata, toinen kasvihuoneella katettu ja autotallin edustalla oli vielä häkit kahdelle kanille ja parille kanalle. Kesäkurpitsat olivat sylikokoisia, sipuleita piti harventaa ja kasvihuone oli kalkittu, jotta se ei kuumenisi liikaa. Tämä oli parin ensimmäinen puutarhurikesä, ja hyvin näytti satoa tulevan.

Würzburgissa keskityin taas enemmän arkkitehtuuriin. Tehtävänä oli kehittää vanhalle panimoalueelle uutta kulttuurikäyttöä. Kaupungissa näkyi joka puolelle keskustan ympäröivät viinitarhat, ja heti suunnittelualueemme yläpuolella, rinteessä, oli siirtolapuutarhoja. Kun olimme ekskursiolla Stuttgartissa, törmäsin vanhalla linja-auto asemalla sattumalta pieneen värikkäin serpentiinein koristeltuun kasvimaahan. Poimin sieltä pari hernettä evääksi.

Pääasialliset kaupunkiviljelylöytöni tein Berliinissä, kävin tarkastamassa viimekesäisen salaisen puutarhan tilan, etsin yhden kasvimaan valokuvan perusteella ja jututin viljelijöitä parissa puutarhassa.

Maatilkulla jota viljelimme viime vuonna, kasvoi vain nokkosia ja muuta sekalaista, syksyllä siellä kasvaneet tomaatit oli kuulemma tuhottu, varmaan maanomistajan toiveesta. Olin nähnyt netissä kuvan pressuilla ympäröidystä kasvimaasta, ja eräänä päivänä lähdin etsimään sitä. Pyöräretkellä löysin myös: uuden yhteisöpuutarhan, Bethanein, vanhan sairaalan alueelta, turkkilaissedän puutarhan ja puumajan josta oli ollut juttua Helsingin Sanomissa, ja lopulta, Swarzer Kanalin takaa pienen kasvimaan, josta olin nähnyt kuvan. Se näytti kaipaavan kastelua.

Rosa Rose

Rosa Rose, roosa ruusu, sai viime vuonna siirtyä vanhasta puutarhastaan. [singlepic id=107 w=213 h=284 float=right]Perennoille löytyi säilö tarhan pihalta, ja tänä keväänä puutarhurit tekivät sopimuksen kaupunginosatoimiston kanssa, että he saisivat tehdä erään vuokratalon pihalle yhteisöpuutarhan. Kävin puutarhassa kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla olin unohtanut ottaa mukaan kamerani, joten menin toistamiseen puutarhureiden keskiviikkotapaamiseen. Ensimmäisellä kerralla vanhempi mies esitteli minulle puutarhaa, ja kertoi että kasvu myöhästyi sillä heillä ei ollut alkukesästä kasteluvettä. Toisella kerralla suurempi ryhmä suunnitteli puutarhureiden osallistumista Suppe und Mucke (”rokkaa ja rokkia”) – korttelitapahtumaan. He pyysivät minua tulemaan sinne kysymyksineni, ja kävinkin, mutta hain vain tarroja. Ja törmäsin ständilla Malmölaiseen kaupunkiviljelijään, joka oli juuri muuttanut Berliiniin.

Prinzessinnengärten

[singlepic id=99 w=213 h=284 float=left]Moritzplatzilla, Prinssi- ja Prinsessakadun risteyksessä on Prinzessinnengärten, prinsessapuutarhat. Koko puutarha on mobiili, eli siirrettävissä. Robert, puutarhan perustaja kertoi, ettei Nomadisch Grün, ryhmä puutarhan takana, halua tapella kaupungin kanssa, vaan siirtävät puutarhan, ellei kaupunki halua jatkaa vuokrasopimusta. Prinsessapuutarhassa on otettu mallia Kuuban kaupunkipuutarhoista ja ideana on että kuka tahansa pystyy viljelemään. Puutarhassa on torstaisin avoin talkoopäivä, muina päivinä siellä voi auttaa, jos on käynyt aiemmin. Puutarhurit saavat ostaa kahvilatuotteita omakustannehintaan pienestä konttiravintolasta, jossa valmistetaan lounasta puutarhan antimista. Ravintolalla kerätään varoja puutarhalle, siellä myydään myös taimia. Suurin osa puutarhan kasveista kasvaa muovilaatikoista pinotuissa laareissa. Valkoisissa muovisäkeissä on monia eri perunalajikkeita, myös sellaisia jotka ovat EUssa luvattomia. Puutarhassa testataan myös manuaalista vertikaaliviljelmää, mehutölkeistä tehdyin seinämin. Ensimmäisen kerran kun kävin Prinsessapuutarhoissa, törmäsin Ecotopiassa, ekologisen elämäntavan kesäleirillä, tapaamaani Brasilialaiseen. Hän oli mukana työpajassa jossa kerroin kaupunkiviljelystä, ja kertoi silloin yhdestä puutarhasta Berliinissä, joka tavattuamme ilmeni juuri Prinsessapuutarhoiksi.

Aktiivilomallani Berliinissä tein myös seuraavaa: kannoin kolme jääkaappia ja pesukonetta, täytin pyörän kumin kunnes se räjähti, autoin paria kaveria muuttamaan ostosrattaiden avulla, piirsin elävää mallia, murtauduin ikkunasta sisään asuntoon jossa yövyin, makasin nurmella suljetulla lentokentällä, ompelin tilkkutäkkipiknikviltin, tanssin sillalla kunnes poliisi lopetti juhlat, vedin kaverille sähköjohdon parvisänkyyn ja pelasin erilaisia pelejä keskellä Kreuzbergiä.

Kartta kaikista puutarhoista ja muista mukavista paikoista.

[nggallery id=8]

Kategoriassa: Kaupunkiviljely, Kaupunkiviljelyä maailmalla Avainsanoilla: Berliini, Kaupunkikulttuuri, Kaupunkiviljely, laariviljely, Leuven, Utrecht

Megapolis 2025 – Vanhan parkkiruutuun puutarha

22.9.2010 Maria Yksi kommentti

Megapolis 2025 festivaaleilla oli paljon vipinää niin Vanhalla, kuin sen ulkopuolella. Elävöitä parkkiruutu kilpailun voittajiksi paljastui: sulkapallokenttä, kirjastoruutu ja teetä & seurapelejä – seurue. Niiden viereen, moottoripyörien parkkiruutuun, Dodo:n kaupunkiviljelijät pystyttivät ruukkupuutarhan demonstroimaan miten vehreys muuttaa kaupunkikuvaa ja kuinka melkein missä vain voi kasvattaa hyötykasveja.

Päivän mittaan puutarhassa istuskeli vastapäisistä ruokakojuista eväitä hakeneita, ohikulkijoita jotka olivat napanneet omenan maistiaiskorista ja Megapoliksen seminaarivieraita hengähdystauolla. Monet kyselivät mitä Dodo:n kaupunkiviljelijät tänä vuonna ovat tehneet ja missä kasvit ovat kasvaneet. Paljastettakoon tässä että monet kasveista oli pakotettu ruukkuihin esittelyä varten, mutta ne jotka jaksoivat terhakoina iltaan asti, olivat tosiaan kasvaneet ruukuissa: parvekkeilla, pihoilla ja palstoilla.

[nggallery id=7] Kuvat: Maria Nordlund

…

Lauantaina 25.9 Vanhalla Ylioppilastalolla ja Kolmen sepän aukiolla vietetään Megapolis 2025 festivaaleja, teemana on kaupungin rytmit. Dodo:n kaupunkiviljelijät rakentavat yhteen parkkiruutuun Mannerheimintiellä ruukkupuutarhan. Jos sinulla kasvaa ruukuissa ruokakasveja, ja raaskit tuoda ne keskustaan, tule ihmeessä täydentämään puutarhaamme. Otamme myös mielellämme vastaan ylimääräistä satoa, jota v

oimme jakaa ohikulkijoille, ja auttavia käsiä rakentamaan puutarhaa la 25.9 klo 9:00 alkaen. Tule tutustumaan pikkupuutarhaamme, ja katsomaan mitä muilla parkkiruuduilla ja koko festivaaleilla on tarjottavana!

Kategoriassa: Dodon projektit, Kaupunkiviljely, Tiedote Avainsanoilla: Dodo, Helsinki, Kaupunkiviljely, Megapolis 2025, parkkiruutupuutarha, ruukkupuutarha, talkoot

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • Seuraava sivu »

Kaupunkiviljelykeskus

Kaupunkiviljelijät Facebookissa

Kartalla


Katso Helsingin kaupunkiviljelmiä isommalla kartalla.

Hae kaupunkiviljely.fi:stä

Yhteistyössä:

Yhteistyössä

Hyötykasviyhdistys Uudenmaan Martat Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry Herttoniemen ruokaosuuskunta Stadin puutarhuri Metsäpirtin multa Maatiainen ry Satokartta

Kaupunkiviljely.fi -sivuston sinulle tarjoaa Dodo ry.