Kaupungin saasteet
Kaupungeissa ruuan kasvatus herättää usein kysymyksen siitä, voiko kaupungissa tuotettu ruoka olla puhdasta ja terveellistä. Nyrkkisääntönä saasteiden osalta voi pitää, että ilmansaasteet ovat syötävien kasvien suhteen pienempi paha kuin maaperän saastuneisuus.
Kasvit keräävät ilmasta raskasmetalleja ja polyaromaattisia hiilivetyjä, mutta enimmäkseen ne jäävät pölynä kasvien pinnalle, ja ovat pestävissä pois. Varsinkin leveälehtiset kasvikset olisi aina syytä huuhdella ennen käyttöä.
Maaperässä olevista raskasmetalleista varsinkin kadmium kerääntyy kasvien juuriin. Kadmiumin kulkeutumista voi ehkäistä huolehtimalla maan kalkitsemisesta, sillä pH:n nostaminen hidastaa kadmiumin imeytymistä. Myös lyijyä on maaperässä monin paikoin jäänteenä ajalta, jolloin bensiineissä oli lyijyä. Lyijy ei juurikaan liiku maaperästä kasveihin, mutta kasvisten tarkka kuoriminen ja peseminen on tarpeen.
Hedelmien ja marjojen raskasmetallipitoisuudet ovat yleensä pieniä, sillä kasvien sisällä myrkkyjä kulkee juurista versoon ja eteenpäin varsin vähän. Sieniin raskametallit keräytyvät, ja esimerkiksi Helsingin metsiköistä kerätyistä sienistä on löytynyt raskasmetalleja yli suositusarvojen.
Elintarvikevirasto suosittelee luomukeruutuotteille sadan metrin etäisyyttä vilkasliikenteisistä teistä, ja pienemmistä teistä 10 – 50 metrin etäisyyttä. Tällaiset turvaetäisyyksien noudattaminen kaupungissa ei kuitenkaan aina ole mahdollista, vaikka ne varmasti ovatkin hyviä sääntöjä myös omia kasviksia kasvatettaessa.
Mitä voit tehdä?
- Rakenna viljelylaari, ja tilaa multa muualta, jos epäilet maaperää saastuneeksi
- Pese käyttämäsi kasvikset, ja kuori ne
- Helsingissä, jos epäilet tonttisi maaperän olevan pilaantunutta, ota yhteys maaperävalvontaan
Lisää aiheesta: http://www.hs.fi/juttusarja/koti/artikkeli/Maaper%C3%A4n+haitta-aineista+ei+ole+huolta+Helsingiss%C3%A4/1135257035652
