Maailman kaupungeissa ainakin yli 800 miljoonaa ihmistä tuottaa ruokaa. Kyse on siis globaalista ilmiöstä, joka saa toisistaan eroavia muotoja eri kaupungeissa, kylissä ja lähiöissä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä kaupunkiviljelystä eri puolilta maailmaa Ruotsista Argentiinaan.
Lontoo, Iso-Britannia
Puutarhanhoidolla on Iso-Britanniassa pitkät perinteet, mutta se on lähivuosikymmeninä keskittynyt koristekasvien kasvatukseen. Viime vuosina tilanne on muuttunut rytinällä. Palstajonot kaupungissa ovat pitkät. Lontoossa on pantu alulle kymmenittäin isompia ja pienempiä ruohonjuuritason projekteja, jotka kampanjoivat kaupunkiviljelyn puolesta. Mm. Capital Growth -niminen kampanja pyrkii lisäämällä kaupungin palstatarjontaa parin vuoden kuluessa yli kahdellatuhannella. Kampanjassa pyritään ottamaan viljelykäyttöön uudenlaisia tiloja, kuten kattoja, taloyhtiöiden pihoja tai joutomaita. Lontoon erikoisuus ovat kaupunkimaatilat (city farms), joissa kasvatetaan jopa eläimiä. Ne ovat perinteisiä maatiloja, joita hyödynnetään erityisesti opetuskäytössä.
Capital Growth -kampanja:
http://www.capitalgrowth.org/home/
…ja sivustolla oleva linkkikirjasto muihin organisaatioihin:
http://www.capitalgrowth.org/big_idea/related_organisations/
Kaupunkiviljelylehti:
http://www.cityplanter.co.uk
Vancouver, Kanada
Vancouverissa kaupunkiviljely on saanut pysyvän aseman ja kaupungin päättäjät ovat lähteneet myös mukaan kehitystyöhön. Lähivuosina osa Vancouverin kaupungintalon pihasta on muutettu vihannesmaaksi ja kaupunkiviljelyä on helpotettu lainsäädännössä: ruokajätteen keruuta ja kompostointia on parannettu ja kanojen kasvatus kaupungissa on taas sallittu. Kaupungissa on myös jo useita kaupallisia ja yhteiskunnallisia kaupunkiviljely-yrityksiä, jotka tuottavat ruokaa myyntiin. Yritykset hyödyntävät viljelyssä mm. talojen kattoja ja takapihoja.
Esimerkkejä kiinnostavista viljely-yrityksestä:
http://cityfarmboy.com/default.htm
http://solefoodfarms.com
’City Farmer News’ – http://www.cityfarmer.info
New York, USA
New Yorkissa kaupunkiviljely keskittyy sekä terveellisen ruoan tuottamiseen että alikäyttöisten tilojen haltuunottoon. Kaupunki sekä paikalliset järjestöt ovat perustaneet ja neuvoneet viljelmien perustamisessa alueille joissa ei ole saatavilla tuoreita vihanneksia tai rahoitusta/opetusta viljelyn aloittamiseen. Viljelmiä on perustettu ennen kaikkea tyhjille tonteille ja katoille eri puolilla kaupunkia. New Yorkissa on kompostointiohjelma, Green Thumb –ryhmä jakaa ilmaiseksi taimia ja Just Food järjestö pyörittää City farms –ohjelmaa, jonka kautta tarjotaan kursseja ruoan kasvattamiseen ja kaupalliseen kaupunkiviljelyyn liittyen.
Tukholma, Ruotsi
Ruotsissa kaupunkiviljely on yleistynyt kaikkialla, mutta ennen kaikkea Tukholmassa ja Malmössä. Jonot viljelypalstoille ovat pitkät, mistä syystä kaupunkiviljely houkuttelee yhä useampaa ruotsalaista. Trädgård på spåret –viljelmä on perustettu hylätyille junaraiteille ja projektin piirissä pyöritetään viljelyn lisäksi omaa kahvilaa ja tuottajien markkinoita sekä tapahtumia. Ammattimainen mehiläisenhoito ja koulutus on myös yleistynyt Tukholmassa Bee Urban nimisen yrityksen kautta. Tukhomasta löytyy myös useita yhteisöviljelmiä kuten Folkodlarna.
http://www.stadsodlingstockholm.se
http://www.beeurban.se
http://www.folkodlarna.se
Dar es Salaam, Tansania
Kaupunkiviljely Dar es Salaamissa on hyvin erilaista kuin länsimaiden kaupungeissa. Sen avulla parannetaan asukkaiden muuten heikkoa ravitsemustilannetta laadullisesti ja määrällisesti. Jopa 70 prosenttia perheistä osallistuu viljelyyn ja kaupungissa viljellään erityisesti perinteiseen ruokavalioon kuuluvia, helposti pilaantuvia lehtivihanneksia kuten amaranttia. Myös monet hedelmät, paprikat ja tomaatit tuotetaan pääosin kaupungissa. Lisääntyneen köyhyyden vuoksi myös kaupunkiviljely yleistyy jatkuvasti. Eläinten, kuten lehmien, vuohien ja kanojen pito on olennainen osa kaupunkilaista ruoantuotantoa, Dar es Salaamissa on arvioitu olevan yli 1,5 miljoonaa kanaa. Viljely on pääosin asukaslähtöistä ja päättäjät katsovat sitä sormiensa läpi, vaikka se onkin monin paikoin kiellettyä.
Lisää kaupunkiviljelystä Dar es Salaamissa:
http://www.ruaf.org/sites/default/files/DaresSalaam.PDF
http://blog.sustainablecities.net/2013/05/27/video-urban-agriculture-in-dar-es-salaam/
Rosario, Argentiina
Rosariossa kaupunkiviljely otettiin apuun taloudellisen kriisin seurauksien torjumisessa 2000-luvun alussa. Rosarion kaupunkiviljelyohjelma tarjosi ihmisille työkaluja sekä viljelykoulutusta ja pian kaupungissa oli yli 800 viljelyryhmää. Nyt ohjelma on malliesimerkki siitä, miten kunnat voivat edistää kaupunkiviljelyä ja integroida sen osaksi toimintamallejaan ja maisemaansa. Kunta mm. vuokraa joutomaita viljelykäyttöön ja hyötyy järjestelmästä yhtä paljon kuin turvallisen ja vakaan viljelymaan saavat viljelijätkin. Viljelijät tuottavat ruokaa omiin tarpeisiinsa ja myyntiin, sekä mm. jatkojalostavat kasvattamistaan kasveista kosmetiikkaa.
Lisää kaupunkiviljelystä Rosariossa:
http://www.idrc.ca/uploads/user-S/11456476521UA_6_Rosario.pdf
http://www.ruaf.org/sites/default/files/Rosario.pdf
TED-konferenssien puheita kaupunkiviljelystä:
http://www.ted.com/talks/ron_finley_a_guerilla_gardener_in_south_central_la.html
http://www.ted.com/talks/britta_riley_a_garden_in_my_apartment.html
http://www.ted.com/talks/stephen_ritz_a_teacher_growing_green_in_the_south_bronx.html
http://www.ted.com/talks/pam_warhurst_how_we_can_eat_our_landscapes.html
http://www.ted.com/talks/roger_doiron_my_subversive_garden_plot.html