Dodon kaupunkiviljelijät kutsuvat laariksi puista viljelylaatikkoa. Viljelylaarin idea on, että sellaiseenkin paikkaan, missä ei ole maaperää, voi perustaa kasvimaan, vaikka kerrostalon sisäpihalle. Laariviljelijän tulee kuitenkin varmistaa, että laarin paikka on sellainen, että kasvit saavat n. 6 tuntia auringonvaloa päivässä, ja että kasteluvettä on saatavilla kohtuullisen lähellä.

Laarin voi itsekin rakentaa kohtuullisen helposti puutavarasta, tai tilata Dodon laaritalkoot – palvelusta. Dodolaiset ovat rakentaneet viljelylaareja myös yksinkertaisesti eurolavoista, jotka on tiivistetty pahvilla. Tyylikkäämmän laarin saa nikkaroimalla. Ideaali korkeus viljelylaarille on ainakin 50 cm, sillä monet juurikkaat tarvitsevat puoli metriä maata kasvaakseen. Laari on myös syytä käsitellä säänkestäväksi, esimerkiksi polttamalla puun pinnan.

Laarin pohjalle voi halutessaan tehdä salaojituksen sorasta, joka on peitetty mansikkakankaalla, mutta laari toimii kyllä ilmankin. Myös oksia, haketta, kevytsoraa yms voi käyttää maan litistymisen estämiseksi esim. asfalttia vasten.

Laari täytetään mullalla ja kylvetään aivan kuten tavallinen kasvimaakin. Kannattaa huomioida, että ravinteet häviävät mullasta vähitellen, ja siksi ensimmäisen vuoden jälkeen maata kannattaa lannoittaa, esimerkiksi nokkoskäytteellä tai viherkatteella. Huomioi myös mullan ja kasvien vaatima happamuus, pH -mittareita saa puutarhakaupoista ja apteekeista. Laarin paikka kannattaa valita niin, että mikään ei varjosta sitä pohjois – eteläsuunnassa, ja kuitenkin niin, että se saa kuusi tuntia auringonvaloa päivässä. Suuri osa kotimaisista viljelykasveista eivät viihdy helteissä, esimerkiksi salaatti ei idä lainkaan yli 24 asteen lämmössä. Jos pihasi on siis kovin paahteinen, valitse laariin kasveja jotka pitävät kuumasta, kuten tomaatti, maissi, kurpitsa ja kurkku. Monet yrtit pitävät myös kuumuudesta, kuten basilika, rosmariini ja timjami.

Laarissa kannattaa suosia kateviljelyä, ja siihen voi istuttaa jokusen kastemadon, jotka pitävät huolta maasta. Laariin kannattaa myös kylvää sekaisin monenlaista, kunhan vaan huomioi, että kasvien mieltymykset valon suhteen ovat samanlaiset. Jotkut kasvit, kuten tomaatti ja basilika, ovat myös kumppanuuskasveja, jotka tukevat toistensa kasvua. Kannattaa myös muistaa, että rivikylvö on lähinnä isojen peltoalojen hallintaan tarkoitettu keino: pienellä alalla kasvit kannattaa kylvää niin, että niitä mahtuu alalle mahdollisimman paljon, eikä niinkään riveihin.

Näin rakennat itse viljelylaarin

[Show as slideshow]

[View with PicLens]

Kaupungissa asuu monia, joilla ei ole kotonaan mahdollisuutta viljellä hyötykasveja. Kaikki ikkunat viettävät pohjoiseen, asunnossa ei ole parveketta, eikä tietoakaan omasta pihasta, ja taloyhtiönkin piha on varjoisa. Keskikaupungit ovat myös pitkälti kiven peitossa, eikä kasveille ole varattu tilaa kuin puistoista.

Jotkut puistot, ja useat tyhjät tontit, odottelevat hoitamattomina kunnostusta tai rakennusprojektia. Kaupungeissa on myös muuta julkista tilaa, joka vois paremmin palvella ihmisiä viheralueena kuin olemalla tyhjillään. Pienestäkin puutarhasta on hyötyä biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, ja silloin paikkana voivat olla kaupungin unohdetut sopukat.

Sissiviljelijä eli guerilla gardeningin harjoittaja kyseenalaistaa ajattelutapaa siitä, kuka saa hoitaa kaupunkiympäristöä ja kenelle julkisesta tilasta huolehtiminen kuuluu. Sissiviljelyä on julkisilla paikoilla tai muiden mailla viljely. Luvallisuudesta ja luvattomuudesta on eriäviä mielipiteitä. Pääsääntöisesti sissiviljelmät ovat luvattomia, mutta jos haluaa kestävän viljelmän voi olla syytä pyytää lupaa maanomistajalta. Ennen kuin ryhtyy sissiviljelemään luvatta, on tiedostettava että siitä voi olla seurauksia. Valmistautuessaan kannattaa miettiä mitä vastata ihmisille jotka ihmettelevät mitä teet istuttaessasi kasveja liikenneympyrään.

Sissiviljelytempaukset voi karkeasti jakaa kahteen eri tyyppiin. Salamyhkäiset tempaukset, joissa tarkoituksena on, ettei kukaan huomaisi mitä on tekemässä, tehdään usein öisin, kun kaupunki on hiljentynyt. Sulautuvat tempaukset tehdään kirkkaalla päivänvalolla, suojaliiveillä ja asiallisilla työkaluilla tempauksen voi saada näyttämään kaupungin omalta kunnostustoiminnalta tai naapuruston talkoopäivältä. Mitä suurempi tempaus, sitä vaikeampi se on tehdä salamyhkäisesti, joten esimerkiksi puiden istutuksessa sulautuva tempaus on paras valinta. Jos taas istuttelee auringonkukan siemeniä pyöräreittinsä varrelle, voi helposti toimia salamyhkäisesti.

Sissiviljelijän on syytä valita sellaisia kasveja jotka selviävät vähällä huolenpidolla, ellei kasveja pääse tarkastamaan usein, ja ellei lähistöllä ole paikkaa josta ottaa kasteluvettä. Jos haluaa viljellä syötäviä kasveja, kannattaa olla varuillaan maaperän kanssa. Pienhiukkaspölyn saa pois huuhtelemalla salaatinlehdet. Jos haluaa kasvattaa varman päällä voi käyttää korotettuja petejä tai erilaisia astioita ja hankkia mullan muualta.

Sissiviljelyn uusi aalto on kasvattanut suosiotaan 2000-luvulla suurkaupungeissa, osana muita kaupunkitilan autonomista käyttöä suosivia liikkeitä. Sissiviljelyä voisi myös kutsua vihergraffitiksi. Usein sissiviljelijät toimivat ryhmissä, jotka järjestäytyvät internetin kautta, mutta aivan yhtä hyvin voi toimia yksin. On myös monia jotka eivät lainkaan seuraa internetiä, ja ovat aina kasvattaneet petunioita jalkakäytävällä talonsa ulkopuolella täysin tietämättömänä termistä guerilla gardening.

Tämän sivuston ”Miten viljellä” osiossa on paljon vinkkejä, jotka sopivat myös sissiviljelyyn.

Kirjoja:

David Tracey, Guerilla Gardening – A Manualfesto, New Society Publishers, 2007

Richard Reynolds, On Guerilla Gardening, Bloomsbury, 2008

Internetissä:

Guerilla Gardening – blogi ja infosivu, linkkejä monien guerilla gardening ryhmän sivuille (englanniksi): http://www.guerillagardening.org/

Julia Jahnken maisterintyö Guerilla gardeningista (saksaksi): http://www.gruenewelle.org/Julia_Jahnke_Msc_Guerrilla_Gardening.pdf

Miltä maistuukaan salaatti jonka ainekset tulevat suoraan omalta pihamaalta? Miten lähelle lähiruuan voi tuoda? Voiko omalla pihalla viljellä, vaikka asuisi kaupungissa?

Kaupungissa on monia erilaisia asumismuotoja, ja myös erilaisia pihoja. Varjoisimmat kerrostalopihat eivät sovellu kaupunkiviljelyyn, mutta avarammilla pihoilla ruokaa voi kasvattaa esimerkiksi laarissa. Omakotitalojen ja rivitalojen asukkailla on monta mahdollisuutta sisällyttää ruuantuotantoa pihasuunnitteluun. Syitä ryhtyä kaupunkiviljelyyn on monia, ja pihan mittakaava mahdollistaa jo suurempia muutoksia kuin ikkunalla tai parvekkeella viljely. Sadon määrä ei ole tärkein, kasvimaan hoito on viherterapiaa ja yhteisin ryytimaan hoito luo sosiaalisia yhteyksiä naapureihin. Elämyksellistä kesää omalla pihalla voi juhlia koko talon yhteisissä sadonkorjuujuhlissa.

Vinkkejä yksityispihalla viljelemisestä:

• Pihaa suunnitellessa on hyvä piirtää pihamaasta asemakuva, johon merkata ilmansuunnat, ja sen miten rakennukset ja puut varjostava pihaa.
• Pihaan on hyvä suunnitella paikkoja kasvimaille ja kukkapenkeille, paikkoja leikkiin ja oleskeluun ja sekä aurinkoisia ja varjoisia paikkoja.
• Kirjoita lista asioista joita haluat kasvattaa pihalla, sovita nämä kasvit pihapiirrokseen. Mieti mitkä kasvit ovat monivuotisia, mitkä yksivuotisia.
• Ruokakasvit vaativat vähintään 6 tuntia päivänvaloa vuorokaudessa.
• Yrttitarha on hyvä perustaa keittiösisäänkäynnin viereen, jotta yrttejä tulee käytetyksi. Yrtit voi kasvattaa korotetussa pedissä tai ruukuissa.
• Pihan perällä, kompostin päällä voi hyvin kasvattaa kurpitsoja.
• Talon eteläseinustalle sopii kasvit jotka viihtyvät suojaisassa ja aurinkoisessa paikassa. Seinustalla kannattaa käyttää ruukkuviljelyä, jotteivät talon perustukset kostuisi ja julkisivua suojatakseen köynnöskasveille tulisi virittää seinästä erotettu tukirakennelma.
• Katolta voi kerätä sadevesiä kasteluvedeksi, tai johtaa ne pieneen lampeen jossa on vesikasveja.
• Jos erilaiset kasvatusteoriat kiinnostavat voi tutustua permakulttuuriin, kateviljelyyn, luomuviljelyyn tai biodynamiseen viljelyyn.
• Koko pihaa ei tarvitse toteuttaa kerralla, aloita viljelysten kanssa pienesti, jottet uuvu heti.

Vinkkejä yhteispihalla viljelemisestä:

• Kerrostalon pihalla viljelemiseen on hyvä hankkia lupa ennen aloittamista, etenkin jos haluaa pitkäaikaisen viljelyksen, joka nähdään positiivisena asiana koko talossa.
• Kerrostaloissa on eri hallintomuotoja, voi aloittaa kysymällä huoltoyhtiöstä tai talonmieheltä kuinka suuressa määrin he saavat päättää siitä mitä pihalla kasvatetaan.
• Suunnittelussa vaikuttaa samat periaatteet kuin yksityispihan viljelyssä, tärkeää on taata riittävä valon saanti kasveille.
• Hyvä tapa ajaa pihaviljelyä on kasvattaa kasveja ruukuissa ikkunalla ja parvekkeella, ja puhua harrastuksestaan muiden asukkaiden kanssa.
• Koristekasveja ja yrttejä voi pitää suojaisassa paikassa pihaa kesäisin, esimerkiksi jos matkustelee, eikä ehdi kastella niitä kotona. Jos ruukuista tulee sanomista, ne voi helposti siirtää.
• Marjapensaiden ja hedelmäpuiden istuttamista koristepuiden ja pensaiden sijaan kannattaa miettiä samassa yhteydessä kun pihaan tehdään suurempia muutoksia.
• Kerrostalon pihaan sopii viljely erilaisissa astioissa tai laareissa, joissa kasvumulta tuodaan paikalle muualta, joten viljelyksen voi sijoittaa jopa asfaltille. Laareja ja ruukkuja voi käyttää pihatilaa jakavina elementteinä.
• Yhteisen kasvimaan hoito on sosiaalinen tapahtuma, joka ilahduttaa kaiken ikäisiä asukkaita.

Viljelyvinkkejä jotka soveltuvat käytettäväksi pihalla: Laari maattomille pinnoille, Ruukkupuutarha sopeutuu kaikkialle, Erilaisia astioita, sama periaate Vettä! Kastelun teoria ja käytäntö, Kasvualustat: katkaise turveriippuvuutesi, Komposti kotona – lämpöä ja ravinteita