Tampereen kolmas kampusviljelykesä lähenee loppuaan

Tampereen yliopiston kolmas kampusviljelykesä on ollut aiempaa kahta vuotta hiljaisempi. Pääsyy on varmaankin ollut sateinen ilma, jonka vuoksi ei ole pahemmin tarvinnut kasteluvuoroja sopia ja viljelyn yhteisöllinenkin puoli jäänyt melko vähiin. Mutta se on kyllä myönnettävä että tultuani mukaan kampusviljelyyn olen ollut iloinen aina kun on satanut. En osaa enää mieltää sadetta ”huonona säänä”, koska olen aina iloinnut viljelmän puolesta. Omalta osaltani aktiivisuuden väheneminen on näkynyt lähinnä valokuvaamisen vähentymisenä – laarit ovat kyllä pitäneet minut varsin hyvin salaateisssa koko kesän. Nyt kun viljelykaudesta on jäljellä lähinnä enää sadonkorjuujuhla, kirjoittelen tähän ajatuksiani tältä kesältä. Vähemmän kuvia ja enemmän tekstiä siis tällä kertaa.

Monelle meistä kampusviljelijöistä on tullut yllätyksenä, että salaatit kukkivat ja voivat kasvaa kovinkin pensasmaisiksi. Tässä havainnossa tiivistyy hyvin se mitä ainakin minulle kaupunkilaisena tämä kampusviljely on tuonut. Olen oppinut paljon ruuasta: sen, että salaatti ei ole olemassa vain ihmistä varten eikä sen kaupassa oleva muoto ole muuta kuin yksi kasvuvaihe sen omassa elämänrytmissä. Kovin suurta lisää omaan ruokaansa näin pieneltä viljelmältä ei saa, mutta itselleni tämä on ollut niin tärkeää juuri siksi että kaupungissakin on jotain kontaktia kasvavaan ravintoon.

Kukkiva salaatti.

Kukkiva salaatti.

Koska on ollut niin sateista, tuholaisetkin ovat olleet eri tavalla vaivana: aurinkoisen ja kuivan kesän 2011 riesat, kirpat ja kirvat, pysyttelivät lähes kokonaan poissa, mutta etanat söivät salaattien ja herneiden lehtiä sitäkin ahkerammin, kenties pinaattiakin. Paras torjuntakeino ainakin salaattien ja pinaatin osalla oli kerätä lehdet niin pienenä ettei mikään eläin ole ehtinyt syödä niitä.Etana Ylipäänsäkin yksi keskeisimmistä viljelmämme ongelmista jokaisena vuonna on ollut se että satoa ei ole kerätty niin paljon kuin voisi, minkä vuoksi osa salaateistakin pääsi kasvamaan isoiksi. Nyt syksystä salaatit ja pinaatit ovat jatkaneet uusien lehtien tekemistä ja niihin tuholaiset eivät olekaan enää koskeneet. Luultavasti vuoden sato jäi aiempaa pienemmäksi koska multa on kolme kesää vanhaa, joskin sitä kyllä lannoitettiin jonkin verran. Kevään taimetuskin aloitettiin liian myöhään ja toisaalta taimet istutettiin laareille liian aikaisin ja valtaosa niistä menetettiin.

Sadoksi ollaan kesän aikana saatu ainakin juureksia (pari retiisiä ja naurista, sekä hieman enemmän punajuuria, sipulia, valkosipulia ja porkkanaa; perunaa ei ole vielä nostettu), monenlaisia salaatteja, pinaattia, yrttejä (ainakin minttua, timjamia, persiljaa ja ruohosipulia) ja raparperia. Tomaatit on kerätty sisätiloihin kypsymään ennen sadonkorjuujuhla. Yksi useasta istutetusta chilistäkin alkoi lopulta tehdä hedelmää ja se on myös siirretty sisäkasvatukseen säiden viillennyttyä.

Lopuksi kuva josta näkee kasvun heinäkuun (5. päivä) ja syyskuun (18. päivä) välillä. Kaikki kuvat saa klikkaamalla isommiksi.

Kampuslaarit 5.7. ja 18.9.2012.

Kuvagalleriassa hieman lisää kuvia:

Veturitalleille suunnitteilla kaupunkiviljelypuisto

Käytöstä poistettu veturinkääntöpöytä keväällä 2011

Dodo (ry) yhteistyökumppaneineen on suunnitellut Keski-Pasilan vanhoille Veturitalleille vanhaan veturinkääntöpöytään uudenlaista kaupunkiviljelypuistoa. Toteutuessaan hanke kukoistaisi vuoden 2012 ajan osana Helsingin Design-pääkaupunkivuotta ja jatkuisi mahdollisesti sen jälkeenkin.

Pasilan Kaupunkiviljelypuisto sijaitsee Liikenneviraston hallinnoimalla valtion maalla, se on kaikille avointa kaupunkitilaa ja vuoden 2012 omintakeinen nähtävyys, jossa pääsee iskemään kädet multaan. Puistossa veturitallien rautatieläiseen historialliseen miljööseen ja hieman salaperäiseen tunnelmaan sekoittuu vehreys ja yhdessä tekemisen myötä tuleva kokemisen ilo.

Puiston ytimen muodostaa kääntöpöytään rakennettu n. 6 metriä korkea kasvihuone ja sen ympärille avomaalle sijoittuvat viljelylaarit sekä kesäkahvila, joka voisi toimia samalla tapahtumapaikkana ja tarvittaessa vaikka tanssilavana.

Luonnos suunnitelmasta. Kuva: Joseph Mulcahy / Dadadotank

Puiston viljelylaarit ovat alueen hyötykasvien viljelystä kiinnostuneiden asukkaiden, perhekuntien tai kaveriporukoiden viljeltävissä. Kaikki itse viljelyssä käytettävä multa ja muut rakenteet tuodaan paikalle, joten ratapihan mahdollisesti saastunut maa-aines ei ole missään yhteydessä kasveihin. Kasvihuoneessa puolestaan kokeiltaisiin erityisiä olosuhteita vaativien ruokakasvien viljelyä. Kasvihuoneen kohdalla tarkoitus olisi kehittää myös kaupunkiviljelylle hedelmällistä, erikoistunutta pienviljelytaloutta, lähinnä ravintoloiden ja erikoisruokakauppojen tarpeisiin.

Suunnitelman toiminnallisin vaihe on vuoden 2012 kasvukausi. Varsinaista kasvukautta edeltää kuitenkin tarkemman suunnittelun ja viljelyä valmistelevien työpajojen vaihe. Samalla kasvihuoneen ja muiden toteutettavien ratkaisujen avulla pyritään myös hieman pidentämään molemmista päistä Suomessa suhteellisen lyhyeksi jäävää kasvukautta.

Luonnos kasvihuonerakenteesta. Kuva: Joseph Mulcahy / Dadadotank

Omalta osaltaan kaupunkiviljelypuisto voi olla luomassa myös tulevan Keski-Pasilan identiteettiä, vanhat veturitallithan ovat suojeltuja ja jäävät joka tapauksessa paikoilleen uuden kaupunginosan rakentuessa niiden ympärille. Kaupunkiviljelyssä on myös kysymys vallitsevasta kansainvälisestä megatrendistä. Esimerkiksi Lontoo, New York ja San Fransisco ovat tukeneet “virallisten” viljelyverkostojen ja kaupunkifarmien syntyä, ja niiden suosio on ollut kaupunkilaisten keskuudessa huikeaa.

Ruokaan ja ruoantuontantoon liittyy suuria, globaaleja ekologisia ja sosiaalisia haasteita. Kaupunkiviljely on yksi tarkastelukulma näihin haasteisiin, ja siinä myös kuluttajan rooli saa lisämausteita, sillä hyötykasvien viljelyssä kuluttaja on myös tuottaja. Ekologisuus on yksi hankkeen perustuksista. Kaikki kaupunkiviljelypuiston tarvikkeet voitaisiin hankkeen jälkeen ohjata tarvittaessa uudelleen käyttöön asukkaiden ja osallistujien omille pihoille ja lähialueille. Tämä muunneltavuuden ja siirreltävyyden elementti tulee olla huomioitu niin viljelylaarien, kasvihuoneen kuin kalusteidenkin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Dodo ry on vuodesta 2009 alkaen edistänyt menestyksekkäästi kaupunkiviljelyn juurtumista ja leviämistä Suomessa. Sen lisäksi, että kaupunkiviljely on tehokas tapa saada ihmiset kiinnostumaan omasta elinympäristöstään ja rohkeasti käyttämään sitä, on se yksi tapa oppia arvostamaan ruokaa ja miettimään sen alkuperää. Laajamittainen kaupunkiviljely voi olla yksi tulevaisuuden ekologisen ruoantuotannon todellinen vaihtoehto – myös Helsingissä ja Suomessa.

Lisätietoja: Kirmo Kivelä ja Päivi Raivio
pasila [at] kaupunkiviljely.fi

Kirjoitus julkaistu myös Pasilan uutiset -paikallislehdessä (nro 1/2011)

HUOM! Seuraa projektia osoitteessa kaantopoyta.fi

 

Laaritalkoot tulee taas – entistä parempina!

Dodon kaupunkiviljelijät sekä taloyhtiöt ja lastentarhat pystyttivät alkukesällä 2010 Helsingin asvattipihoille ja nurmikentille seitsemän viljelylaaria, joissa asukkaat ja lastentarhalaiset kasvattivat huikea määrä satoa! Katso täältä miten 2010 Laaritalkoot sujuivat http://kaupunkiviljely.fi/category/laaritalkoot/

Haluatko ryhtyä kaupunginosasi laaritalkoo-organisaattoriksi?
Viime kesänä kuitenkin sekä meidän dodolaisten että mullan ja logistiikan lahjoittaneiden yritysten resurssit natisivat liitoksissaan jo seitsemän laarin kanssa. Joten, kun alkuvuonna alkoi ropista kyselyitä 2011 laaritalkoista, päätimme uudistaa laaritalkoot- konseptin, tehdä siitä vähän yhteisöllisempää, sillä mikäs sen hauskempaa!

Etsimme  helmi-maaliskuun aikana ihmisiä, jotka haluaisivat toimia oman kaupunginosansa laaritalkoo-organisaattoreina.
Dodolaiset tuovat talkoisiin kontaktit ja ohjeet laarien rakentamiseen sekä mullan, taimien ja siemenien hankintaan. Tämän lisäksi Dodosta löytyy viljelyuneuvojia ja yleisjeesaajia. Kaupunginosaorganisaattori tuo kontaktinsa naapurustossa. Hän hoitaa yhteydenpidon alueen laaritalkoista kiinnostuneisiin taloyhtiöihin ja on linkkinä talojen ja Dodon välillä.  Mitä enemmän yhteen kaupunginosaan saadaan laareja, sitä helpommalla ja halvemmalla saamme hommattua laarien materiaalit.

Kiinnostaako? Ota yhteyttä Minnaan laaritalkoot@kaupunkiviljely.fi

Viikin viljelykesän kuulumiset

Viikin viljelyprojekti menneenä kesänä oli menestyksekäs. Kasvit nauttivat helteistä ja kasvoivat sen mukaisesti valtavan kokoisiksi ja satoisiksi. Kaikki viljelylajimme, muun muassa kesäkurpitsa, basilika, salvia, minttu, porkkanat, retiisit ja kumppanit tuottivat satoa pitkin kesää. Tomaatit kasvoivat todella hyvin ja jopa valtasivat turhan paljon tilaa muilta: mangoldi, salaatti ja herneet kasvoivat todella hyvin siihen asti kunnes tomaatit pääsivät täyteen mittaansa. Tomaattejakin isommaksi kasvoi kurpitsa, jonka piti olla viattoman pieni, mutta joka lopulta kasvoi jopa ulos laarista ja pitkin paikallisia kallioita. Meillä oli siis ehkä hieman puutarhuriharrastelijoiden tietämättömyyttä kasvien sijoittelussa, mutta se ei lopulta haitannut yhtään.

Sato oli niin hyvä, että päätimme järjestää myös juhlat ja niitä pidettiinkin yhteensä kolmet: parit grillijuhlat viljelijöiden kesken sekä yhdet täydenkuun kurpitsajuhlat joihin kutsuttiin muitakin ystäviä. Tunnelma oli mukava ja grillin tuli lämmitti jo hieman viilenevässä loppukesän illassa. Omista kurpitsoista tehty keitto oli todella maukasta!

Nyt kaikki sato on korjattu ja laarit on valmisteltu talvea ja lunta varten kattamalla mullan pinta kasvijätteellä. Olisi todella hienoa jos projekti jatkuisi samoissa tunnelmissa. Kaikki Viikissä asuvat ja opiskelevat/työskentelevät ovat tervetulleita mukaan. Laarit löytyvät Eviran takaa Latokartanon ylioppilaskylän viereisiltä kallioilta.

Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä osoitteeseen:  anna.haukka(ät)dodo.org

Viljelyä Viikissä

Kuukausi sitten vietimme vapun jälkeistä sunnuntaita iloisissa viljelytunnelmissa Viikissä. Kallioille kohosi kaksi kierrätysmateriaaleista kasattua omatekoista laaria. Multakin saatiin paikoilleen ja kevään ensimmäinen kasvi, lahjaksi saatu mäkimeiramin taimi, istutettua. Muutamia viljelytarvikkeita sekä taimia ja siemeniä varten oli pari innokasta viljelijää leiponut leipää ja myynyt sitä kampuksella. Kauppa kävi hyvin ja nyt näissäkin laareissa kasvaa jo ties mitä kesäkurpitsasta yrtteihin! Oma-aloitteisuus kannatti!

Ensimmäinen Laaritalkoolaari seisoo jo omillaan

Laaritalkoolaarin prototyyppi koottiin Pasilan vanhojen Veturitallien pihalle lauantaina 24.4. Laarin koko on 240cm x 120cm x 80 cm, (tuotantoversiot tulevat olemaan 10cm matalampia). Laari on valmistettu ns. raakalaudasta ja sen pinta on käsitelty kevyesti polttamalla. Lähiaikoina veturitallien ”protolaariin” istutetaan  ruokakasveja.

Lue lisää Kaupunkiviljelijöiden Laaritalkoot-palvelusta.