Kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan pihaan tai viljelypalstaan. Ruukkupuutarha antaa mahdollisuudet viljellä vihanneksia ja muita hyötykasveja paikoissa, joissa ei muuten voisi kasvattaa mitään.

Suunnittelu:

Miltä maistuukaan salaatti jonka ainekset tulevat suoraan omalta pihamaalta? Miten lähelle lähiruuan voi tuoda? Voiko omalla pihalla viljellä, vaikka asuisi kaupungissa?

Kaupungissa on monia erilaisia asumismuotoja, ja myös erilaisia pihoja. Varjoisimmat kerrostalopihat eivät sovellu kaupunkiviljelyyn, mutta avarammilla pihoilla ruokaa voi kasvattaa esimerkiksi laarissa. Omakotitalojen ja rivitalojen asukkailla on monta mahdollisuutta sisällyttää ruuantuotantoa pihasuunnitteluun. Syitä ryhtyä kaupunkiviljelyyn on monia, ja pihan mittakaava mahdollistaa jo suurempia muutoksia kuin ikkunalla tai parvekkeella viljely. Sadon määrä ei ole tärkein, kasvimaan hoito on viherterapiaa ja yhteisin ryytimaan hoito luo sosiaalisia yhteyksiä naapureihin. Elämyksellistä kesää omalla pihalla voi juhlia koko talon yhteisissä sadonkorjuujuhlissa.

Vinkkejä yksityispihalla viljelemisestä:

• Pihaa suunnitellessa on hyvä piirtää pihamaasta asemakuva, johon merkata ilmansuunnat, ja sen miten rakennukset ja puut varjostava pihaa.
• Pihaan on hyvä suunnitella paikkoja kasvimaille ja kukkapenkeille, paikkoja leikkiin ja oleskeluun ja sekä aurinkoisia ja varjoisia paikkoja.
• Kirjoita lista asioista joita haluat kasvattaa pihalla, sovita nämä kasvit pihapiirrokseen. Mieti mitkä kasvit ovat monivuotisia, mitkä yksivuotisia.
• Ruokakasvit vaativat vähintään 6 tuntia päivänvaloa vuorokaudessa.
• Yrttitarha on hyvä perustaa keittiösisäänkäynnin viereen, jotta yrttejä tulee käytetyksi. Yrtit voi kasvattaa korotetussa pedissä tai ruukuissa.
• Pihan perällä, kompostin päällä voi hyvin kasvattaa kurpitsoja.
• Talon eteläseinustalle sopii kasvit jotka viihtyvät suojaisassa ja aurinkoisessa paikassa. Seinustalla kannattaa käyttää ruukkuviljelyä, jotteivät talon perustukset kostuisi ja julkisivua suojatakseen köynnöskasveille tulisi virittää seinästä erotettu tukirakennelma.
• Katolta voi kerätä sadevesiä kasteluvedeksi, tai johtaa ne pieneen lampeen jossa on vesikasveja.
• Jos erilaiset kasvatusteoriat kiinnostavat voi tutustua permakulttuuriin, kateviljelyyn, luomuviljelyyn tai biodynamiseen viljelyyn.
• Koko pihaa ei tarvitse toteuttaa kerralla, aloita viljelysten kanssa pienesti, jottet uuvu heti.

Vinkkejä yhteispihalla viljelemisestä:

• Kerrostalon pihalla viljelemiseen on hyvä hankkia lupa ennen aloittamista, etenkin jos haluaa pitkäaikaisen viljelyksen, joka nähdään positiivisena asiana koko talossa.
• Kerrostaloissa on eri hallintomuotoja, voi aloittaa kysymällä huoltoyhtiöstä tai talonmieheltä kuinka suuressa määrin he saavat päättää siitä mitä pihalla kasvatetaan.
• Suunnittelussa vaikuttaa samat periaatteet kuin yksityispihan viljelyssä, tärkeää on taata riittävä valon saanti kasveille.
• Hyvä tapa ajaa pihaviljelyä on kasvattaa kasveja ruukuissa ikkunalla ja parvekkeella, ja puhua harrastuksestaan muiden asukkaiden kanssa.
• Koristekasveja ja yrttejä voi pitää suojaisassa paikassa pihaa kesäisin, esimerkiksi jos matkustelee, eikä ehdi kastella niitä kotona. Jos ruukuista tulee sanomista, ne voi helposti siirtää.
• Marjapensaiden ja hedelmäpuiden istuttamista koristepuiden ja pensaiden sijaan kannattaa miettiä samassa yhteydessä kun pihaan tehdään suurempia muutoksia.
• Kerrostalon pihaan sopii viljely erilaisissa astioissa tai laareissa, joissa kasvumulta tuodaan paikalle muualta, joten viljelyksen voi sijoittaa jopa asfaltille. Laareja ja ruukkuja voi käyttää pihatilaa jakavina elementteinä.
• Yhteisen kasvimaan hoito on sosiaalinen tapahtuma, joka ilahduttaa kaiken ikäisiä asukkaita.

Viljelyvinkkejä jotka soveltuvat käytettäväksi pihalla: Laari maattomille pinnoille, Ruukkupuutarha sopeutuu kaikkialle, Erilaisia astioita, sama periaate Vettä! Kastelun teoria ja käytäntö, Kasvualustat: katkaise turveriippuvuutesi, Komposti kotona – lämpöä ja ravinteita