Komposti kotona

Ravinnekierron sulkeminen on tärkeää, muuten viljely ruokkii ainoastaan vesien rehevöitymistä ja luonnonvarojen ehtymistä. Komposti kotona poistaa tarpeen keskitetylle jätehuollolle ja tuottaa ruokamullan lisäksi myös lämpöä.

Yleisenä nyrkkisääntönä aine ei häviä. Kaikki kotiisi kaupasta kantamasi ja kotona viljelemäsi muuttuu lopulta jätteeksi. Jätteen mukana ruuan arvokkaat kasvinravinteet menetetään viemäriin ja biojätelaitosten kautta viherrakentamiseen. Viemärilaitos pyrkii suojelemaan vesistöjä rehevöitymiseltä, joten se tuhoaa ravinteet. Typpi palautetaan ilmakehään, josta se runsaalla energiankäytöllä aiemmin sidottiin. Fosfori saostetaan liukenemattomaan muotoon ja sijoitetaan yleensä viherrakentamiseen. Samalla toisaalla maailmassa fosforikaivokset syvenevät ja maakaasu hupenee uusien ravinteiden saamiseksi kiertoon.

Myös kaupunkiviljelyssä tarvitaan ravinteita. Jos niitä ei kierrätä, kaupunkiviljely köyhdyttää muita alueita niiden ravinteista. Aina köyhdytys ei ole haitallista, mutta kotikompostointi sulkee ravinnekierron paikallisesti, ilman kuljetuksia ja melko helposti.

Vaikka kompostivessan voi asentaa kaupunkiasuntoonkin, useimmiten kannattaa aloittaa helposti ruuan kompostoinnista. Verkosta löytyy runsaasti ohjeita kompostoinnista, mutta kaupunkiasumiseen sopii helpoiten joko matokomposti tai hyvin hoidettu lämpökompostori. Lämpökompostorin voi rakentaa vanhasta pakastearkusta tai vaikka sohvasta. Tärkeintä siinä on huolehtia siitä, etteivät kosteus, hajut ja pieneliöt pääse huoneilmaan. Tämän voi tehdä joko hankkimalla kaupallisen suodattimen, tai kytkemällä kompostin asunnon ilmanvaihdon poistohormiin. Lämpökompostorin etuna on se, että se todella tuottaa lämpöä. Talvikautena patterin voi vääntää pienemmälle ja kesäksi kompostorin päälle voi laittaa vaikka chilejä tai kissan lämmöstä nautiskelemaan.

Lämpökompostorin kannalta tärkeää on nopea ja kuumana käyvä prosessi. Sen takia kuiviketta tarvitaan sopivasti. Tarkka resepti on hiilen ja typen suhteelle 25:1, mutta kompostiseoksen voi tehdä myös lisäämällä yhtä paljon märkiä (useimmat biojätteet) ja kuivia asioita (sanomalehtisilppu, lehdet puistosta, tms.). Jos komposti on liian märkä, se haisee ja on tiivis. Liian kuiva komposti ei hajoa lainkaan. Ohjeita kompostointiin löytyy verkosta.

Matokomposti kuulostaa oudolta, mutta on harmiton, vaivaton ja täysin luonnollinen tapa kasvijätteiden hävittämiseen. Ei luonnossakaan ole tunkioita. Ensin tehdään madoille koti: muoviseen astiaan porataan reikiä pohjaan ja sivuille ilmarei’iksi ja astia täytetään kuivikkeella (sanomalehtisilppua tai kookosturvetta). Sitten lisätään madot, eli tunkiolierot. Kaste- ja peltolieroista tunkiolierot eroavat ripeän liikehdinnän ja suuremman ruokahalun osalta. Luonnosta lieroja ei kannata ottaa, sillä etenkään kastelierot eivät selviä matalissa astioissa.

Tunkiolieroja saa kalastuskaupoista tai Helsingin kierrätyskeskuksesta. Madot ovat luonteeltaan vilkkaita vegaaneja, jotka pitävät kahvista ja säännöllisistä suihkuista. Liha ja maitotuotteet eivät kuulu matojen ruokavalioon. Purkillinen matoja syö puolet painostaan päivässä, mutta matoja ei saa ruokkia liikaa. Yliruokkiminen johtaa ruuan pilaantumiseen, hajuihin ja pahimmassa tapauksessa koko matopopulaation äkkikuolemaan. Jos biojätteitä on kertynyt liikaa, haisevat jätteet pitää poistaa astiasta. Madot lisääntyvät nopeasti, joten varovaisuus on tarpeen etenkin kompostin alkuvaiheissa. Myöhemmin kompostorillinen matoja syö jätteitä enemmän kuin niitä ehtii tuottamaan.

Etenkin matokomposti on ensiluokkaista kasvinravinnetta. Sen mukana ruukkuihin voi eksyä madonpoikasia, joista ei ole mitään haittaa, mutta huomattavasti hyötyä. Madot syövät ruukuista kuolleet juuret ja pitävät kasvit terveinä, aivan kuten luonnossakin. Kasvit tuntuvat viihtyvän matokompostissa erityisen hyvin, siementen itävyys paranee huomattavasti. Lisäksi kompostissa on hyvä rakenne, joten sillä voi jopa korvata turvetta kasvualustoissa.

Komposti sopii hyvin parvekepuutarhaan, pihalle tai palstalle. Lannoitus kompostilla on osaratkaisu ympäristökriisiin ja ravinteiden ehtymiseen. Kompostia voit käyttää taimien kasvatukseen ja muutenkin turpeen korvikkeena.

http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/39D78826-503F-4F99-94ED-F680E6F62077/0/matokomposti.pdf > Lyhyt opas matokompostointiin

http://www.rodaleinstitute.org/20040801/Grube > Rodale Instituutin hyvä kuvitus matolaatikon teosta.

http://www.urbanorganicgardener.com/start-making-organic-compost-at-home/ > Yleiskatsausta kompostiin kaupunkiasunnossa

http://nyccompost.org/how/materials.html > Ohjeistus siihen, miten paljon ruskeita ja vihreitä jätteitä kompostoriin sopii laittaa.