Kompostoinnin perusteet

LierotKaikki kaupasta kotiin kantamasi ja itsekin viljelemäsi muuttuu lopulta jätteeksi. Kompostoinnin avulla eloperäiset jätteet eivät joudu hukkaan, vaan ruoan ja muiden kasvinosien arvokkaat ravinteet saadaan uudestaan käyttöön.

Kaikki eloperäinen jäte kannattaa ehdottomasti kompostoida ja hyödyntää siitä syntyvä humus maan kasvukunnon ylläpitämiseen. Puutarhajätteen voi kompostoida hyvin hoidetussa ja siistissä avokompostissa, mutta ruokajätteen kompostointiin vaaditaan kompostori. Käymäläjätteestä syntyy erinomaista humusta, sen kompostointi pitää tehdä kompostorissa, jossa valumavesien pääsy ympäristöön on estetty. Suomen kylmä ilmasto on kompostoinnille aina haaste, parhaiten puutarha- tai ruokajätteen kompostointi onnistuu suojatussa kompostorissa. Sen voi hyvin rakentaa itse.

Kompostissa on tärkeää luoda jätteitä hajottaville pieneliöille, kuten erilaisille bakteereille ja sienille mahdollisimman hyvät toimintaolosuhteet. Toimiakseen hyvin pieneliöt tarvitsevat happea, kosteutta, sopivan ravinnesuhteen sekä lämpöä. Hyvin toimivan kompostin tunnistaa lämpötilan noususta sekä tietenkin siitä, että jätteet muuttuvat humukseksi.

Kompostin täyttäminen:

  1. Asettele kompostin pohjalle 10 cm karkeaa oksan silppua ilman kierron varmistamiseksi. Pohjalle voi laittaa myös ranteenpaksuisia oksia tai risuja, mutta kompostin kääntäminen voi silloin olla hankalampaa.
  2. Kompostoitavia aineksia lisätään sitä mukaa kuin niitä tulee. Isot kappaleet pienennetään.
  3. Kompostoitava jäte peitetään oksanhakkeella tai muulla karkealla aineksella.
  4. Kerrosten paksuus on n. 15 cm eloperäistä ainesta 5 cm seosainetta(oksanhaketta).
  5. Sopiva kompostin korkeus on noin metri, älä kokoa sitä korkeammaksi.
  6. Suojaa kanneton puutarhakomposti pressulla tai vastaavalla.
  7. Jos komposti ei tahdo toimia, tarkista kompostin kosteus. Kuivaa kompostia kastellaan kädenlämpöisellä vedellä. Sitä voidaan tarvita parikin ämpäriä. Myös typen puutos voi hidastaa pieneliöiden toimintaa. Lisää kompostiin silloin tällöin kourallinen kanankakkaa tai muuta typpipitoista lannoitetta. Myös virtsaa voi käyttää typpilisänä. Jos komposti alkaa haista ammoniakilta, tiedät lisänneesi typpeä liikaa!
  8. Kompostia ei tarvitse kääntää säännöllisesti. Keväällä, kun komposti on sulanut, se voidaan kääntää kunnolla. Mikäli komposti on kuiva, se kastellaan kääntämisen yhteydessä.
  9. Kompostin voi tyhjentää, kun humuksesta ei enää erotu kompostoitavaa materiaalia, oksanhaketta lukuun ottamatta. Jos humus on tuoretta ja tuntuu lämpimältä, on se puolikypsää. Puolikypsä kompostihumus sisältää ravinteita ja sitä käytetään typpilannoitteen tapaan: sitä levitetään keväisin noin 3 cm paksuinen kerros puuvartisten kasvien eli puiden, pensaiden ja köynnösten juurelle. Jos kasvatat vihanneksia, yrttejä tai kukkia, kannattaa kompostihumus käyttää kypsänä. Silloin se on oiva maanparannusaines, jonka voi sellaisenaan sekoittaa maahan.

Kun komposti ei toimi:

- tarkista kosteus: ota hieman pinnan alta kourallinen massaa ja purista sitä nyrkissä. Jos siitä tulee muutama tippa, kosteus on sopiva. Liian märkä komposti haisee mädältä ja puristettaessa nestettä irtoaa reilusti. Selvitä liiankosteuden syy – onko seosaine märkää tai onko komposti sateelle alttiina. Käytä karkean oksansilpun seassa esimerkiksi kuivaa turvetta tai sahanpurua, se imee liikaa kosteutta kompostista. Suojaa komposti sateelta. Kompostin pinnalla viihtyvät muurahaiset kertovat kompostin kuivuudesta.

- jos kosteus on sopiva, eikä komposti toimi, lisää typpeä.

- jos komposti talvella jäätyy, niin se ei haittaa. Keväällä, kun ilma alkaa lämmetä, kompostia voi sulattaa kastelemalla sitä varovasti lämpimällä vedellä.

Teksti: Kirsi Tuominen