Katkaise turveriippuvuutesi!
Erilaisia kasvualustoja
Hitaasti hajoava orgaaninen aines on välttämätöntä multaseoksissa vedenpidätyksen ja rakenteen vuoksi, mutta turve on ilmastolle haitallinen uusiutumaton luonnonvara, jonka korjuu uhkaa suoluontoa. Onneksi sopivaa orgaanista ainesta saa muualtakin kuin soista.
Useimmat puutarhaneuvot suosittelevat turpeen käyttää kasvualustoissa. Turve parantaa alustan vedenpidätystä ja auttaa maan rakenteen säilyttämisessä. Reseptistä riippuen turvetta voidaan laittaa puoletkin. Turve ei ole kuitenkaan mitenkään pysyvää ainetta, etenkään kun sen poistaa luonnollisesta ympäristöstään suonpohjasta. Turvepohjaiset alustat hajoavat hitaasti vapauttaen fossiilista hiilidioksidia ilmakehään. Vähän kuin kivihiilellä viljelisi. Kaupanpäälle turvealustan käyttäjä saa lommon omaantuntoonsa osallistuessaan suoluonnon hävitykseen. Mutta onko turpeelle vaihtoehtoja?
Yleisin kaupallinen vaihtoehto turpeelle on kookosturve tai – kuitu. Se on peräisin kookospalmun kuoresta, joka on sivutuote kookoselintarvikkeiden tuotannossa. Kookoskuitu tulee tropiikista, mutta se on aidosti uusiutuva luonnonvara ja kaiken lisäksi sivutuote. Lisäksi kuljetuksen aiheuttamat päästöt ovat murto-osa verrattuna siihen, mitä vapautuu turvealustan hitaasti hajotessa.
Jos globaalin elintarviketeollisuuden tukeminen arveluttaa, vaihtoehdoksi jää tehdä kasvualustaa itse. Vaihtoehtoja on kaksi: matokomposti tai lehtikomposti. Matokomposti toimii sellaisenaan hyvänä alustana, mutta siinä on ravinteita niin runsaasti, että kompostia on syytä laimentaa hiekalla. Lehtikomposti sitä vastoin on melko ravinneköyhää ja soveltuu suoraan turpeen korvikkeeksi. Varjopuolena on oma vaivannäkönsä, mikään pikatuote lehtikomposti ei ole. Lehtiä kerätään joko aumaan tai rei’itettyyn jätesäkkiin ja sekaan heitetään tuoretta ruohosilppua. Massa kastellaan hyvin ja laitetaan aurinkoiseen paikkaan muhimaan pariksi vuodeksi.
Muita vaihtoehtoja ovat vermikuliitin ja perliitin seokset, jotka varastoivat vettä hyvin. Myös puuhiiltä on käytetty kasvihuoneissa. Ja jos kasvualustat haluaa välttää tyystin, vaihtoehtoina on joko old-school-viljely maaperässä tai high-tech viljely vesiviljelmässä.
Lisätietoja:
http://www.gardenorganic.org.uk/factsheets/making_leafmould.php > Perusohjeet lehtikompostin tekoon
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/15_erikoiskasvienviljely/03_kasvihuone/01_suomeksi/01_kasvualusta/index.jsp > Kookoskuidun ja turpeen vertailu
http://www.imcg.net/docum/CompPeatFree.pdf > Lisää ohjeita turpeen välttämiseksi
Tässä kannattaisi miettiä onko syytä mainostaa vermikuliittia, joka on kaivannaistuote. Perliitti ehkä on uusiutuvampaa kun sitä muodostuu vulkaanisissa prosesseissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perliitti_%28vulkaaninen_tuhka%29
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vermikuliitti
Hyvä huomio. Valitettavasti perliitti ei ime itseensä kosteutta samassa määrin kuin turve tai vermikuliitti. Ja vaikka vermikuliitti on uusiutumaton kivimineraali, se ei ole ehtyvä eikä tuhoudu käytössä. Eli jos vermikuliittia (tai perliittiä) hankkii, kyseessä ei ole kertakäyttötuote vaan pysyvä investointi. Bioperäiset (ja uusiutuvat) materiaalit (kookoskuitu ja lehtikomposti) ovat parhaat vaihtoehdot ympäristön kannalta.
käsittääkseni se menee näin:
vermikuliitti = sitoo vettä itseensä
perliitti = tarkoitus tehdä kasvualustasta ilmavampi
suurempi asia lienee se, että kummankin valmistus vaatii paljon energiaa koska kumpiakin kuumennetaan (perliittiä kai yli 1000C)..
Miksei oteta lapiolla multaa?
Kommentoit ilmeisesti kuvaa, se on Kalasataman säkkiviljelyn aloitustalkoista, jolloin tekijöitä oli enemmän kuin lapioita. Kuten tästä kuvasta näkee: http://kaupunkiviljely.fi/wp-content/gallery/kalasatama/kalasatamatalkoot.jpg
Olen itse kasvattanut kookoskuidussa sisäkasvatusteltassa mm. tomaattia, salaatteja, paprikoita, kurkkuja ja chilejä.
Olen käyttänyt sekoitusta 80 % kookoskuitua ja 20 % perliittiä, joskus perliittiä jopa vähemmän.
Kookos sitoo hyvin vettä ja perliitti tekee alustasta ilmavamman. Lisäksi kookos pitää PH:n hyvin optimaalisena, noin 5,8:ssa. Ainakin Helsingin vesi suoraan hanasta on aika emäksistä, ph joskus jopa 8,5.
Kookoskuitu- alustaa pitää lannoittaa heti viljelyn alussa ja aika runsaasti, koska siinä ei ole ravinteita.
Keittiöpuutarhani:
http://www.youtube.com/watch?v=2Y87Cdhv6ls
Pientä satoa harrastuspohjalta. Kasvatan pääosin kookoskuidussa.