Opas: Aloita viljely kerrostalopihalla!

Dodon kaupunkiviljelijöiden unelmana on nähdä viljelyksiä jokaisen talon pihassa ja jokaisella joutomaalla. Viljelyn aloittaminen ei ole vaikeaa, mutta se helpottuu entisestään kun tietää muutamia niksejä. Tämän oppaan avulla, Kaupunkiviljely.fi -sivua selaillen ja hiukan googlettamalla voit aloittaa ihanan kesän oman viljelyksen äärellä!

Tässä oppaassa kerrotaan pääasiassa astiaviljelystä, vaikka viljelyn perusasiat pätevät toki kaikkialla. Kun astia on tarpeeksi korkea (70 cm), pysyvät citykanit erossa porkkanoistasi ja viljelyksen hoitaminen on ergonomista. Lisäksi astiaviljely on mahdollista ja turvallista myös saastuneella alueella ja asvalttipihalla tai kalliolla. Kerrostalopihallekin voi mainiosti perustaa perinteisen kasvimaan kaivamalla nurmikon auki ja parantamalla maata kalkilla ja lannoitteilla. Ohjeita tähän löydät, kun googlaat sanan “maanparannus”.

MITEN HALUAT VILJELLÄ?

Ennen viljelyn aloittamista on hyvä miettiä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1. Haluatko viljellä yhden kesän vai monta kesää?
Mitä jykevämpi ja kiinteämpi viljelyksesi on, sitä pidempiaikaiseksi se kannattaa suunnitella. Betonirengas on erinomainen viljelyastia, mutta sitä ei kannata hankkia pihalle yhdeksi kesäksi. Jos siis haluat aloittaa kevysti ja kokeilla viljelyä aluksi vain hiukkasen, kannattaa astiaksi valita vaikkapa helposti siirrettävä ruukku tai muu pienempi astia tai yksinkertaisesti multa- tai turvesäkki.

Huomaa kuitenkin, että mitä suurempi viljelyastia on, sitä helpompaa viljelyksen hoito on. Pikkuruisessa ruukussa multa kuivaa helteillä salamannopeasti, mutta isossa astiassa kosteus pysyy tasaisempana ja kasvit voivat paremmin, vaikka hoitaja olisi hiukan huolimatonkin.

2. Haluatko viljellä ympäri vuoden vai vain kesällä?
Näiden vaihtoehtojen ei tarvitse olla toisiaan poissulkevia. Ympärivuotista viljelyä voi tehdä vain ikkunalaudalla tai viherhuoneessa.

3. Haluatko viljellä yksin vai kavereiden kanssa?
Kerrostalon parveke on oiva paikka hyötykasvien viljelemiseen ja siellä jokainen saa tehdä viljelyksestä omannäköisensä. Myös kerrostalon piha on oivallinen viljelyspaikka ja siellä tilaa on usein enemmän kuin parvekkeella. Piha on yhteistä tilaa ja siellä viljely on tehtävä yhdessä naapurien kanssa. Se on hyvä juttu, sillä silloin joku on aina paikalla kastelemassa ja hoitamassa viljelystä, vaikka olisitkin itse reissussa. On myös mukavaa tietää naapurin nimi ja mikäs sen parempi paikka tutustua häneen enemmänkin kuin yhteinen pihaviljelys!

MISSÄ HALUAT VILJELLÄ?

1. Haluan viljellä ikkunalaudalla.
Sisäviljelystä löydät tietoa täältä: Ikkunalautaviljely

2. Haluan viljellä parvekkeella.
Parvekkeelle sopivat erilaiset viljelylaaria pienemmät astiaratkaisut. Lue lisää kohdasta astiaviljelyn perusteet.

3. Haluan viljellä pihalla.
Pihan käyttöön täytyy kysyä lupaa taloyhtiösi hallitukselta, joka päättää asiasta kokouksessaan. Voit ehdottaa viljelyn aloittamista koko taloyhtiön voimin, jolloin taloyhtiö voi osallistua viljelyksen kustannuksiin. Jos sinun taloyhtiössäsi ei tästä innostuta, voit ehdottaa mukaan pyytämiesi naapureiden kanssa yhteisen viljelyksen perustamista omalla kustannuksellanne. Molemmat ratkaisut ovat hyviä ja toimivia ja koko taloyhtiö voi ihailla viljelyksen kasvua ja nauttia niiden kauneudesta.

Jos asut vuokratalossa (jossa taloyhtiön hallitusta ei ole), kannattaa talon pihassa olevan viljelmän perustamisen ehtoja kysellä vuokraajalta. Monien taloyhtiöiden hallitusten ohella myös useat ns. viralliset vuora-asuntoja tarjoavat tahot ovat olleen hyvin myötämielisiä asukkaiden omille kaupunkiviljelyaloitteille ainakin Helsingissä.

4. Haluan viljellä katolla.
Katolla viljeleminen mahdollista, jos talossasi on tasakatto. Ennen kattoviljelmän perustamista on selvitettävä muutamia tärkeitä seikkoja. Selvitettävien asioiden listaa ei kannata pelästyä, katoilla ympäri maailmaa viljellään menestyksekkäästi ja katto voi olla mitä hienoin viljelykeidas, kun viljemä on suunniteltu huolella. Mieti ainakin seuraavia asioita:
Riittääkö katon kantavuus? Pääseekö kasteluvesi katon rakenteisiin? Onko katolla kaiteet, vai voiko viljelijä tai viljelyastia tippua tuulessa? Miten viljelyastiat ja multa saadaan kuljetettua katolle?

Helpointa kattoviljely on pienimuotoisesti ruukuissa. Katot ovat usein hyvin aurinkoisia, lämpimiä ja tuulisia paikkoja, joten se kannattaa ottaa huomioon viljelmää suunnitellessa. Lämpöä kestävät, vähän hoitoa ja kastelua vaativat kasvit, kuten puuvartiset yrtit kestävät hyvin katto-olosuhteita.  Jos taas haluat hiukan laajempaa viljelmää, kannattaa ottaa suunnitteluun mukaan ammattilaisia: kysy kokemuksia esimerkiksi (voisko tähän laittaa yhteystietoja vaikka Josephille – eikös hän suunnitellut sinne Savoyn katollle viljelmän?)

5. Haluan viljellä joutomaalla. Muutamia esimerkkejä sissiviljelmistä löydät täältä: Blogi>Sissiviljely.

MISTÄ SAAT MATERIAALEJA?

1. Multaa. Jos tarvitset multaa enemmän kuin muutaman kaupan multasäkillisen ( á 65 l) verran, kannattaa harkita irtomullan ostamista. Sitä voi hakea peräkärryllä Tieluiskan multa-asemilta Espoosta tai Vantaalta.

Myös Metsäpirtin mullan toimisteistä Viikistä ja Sipoosta saa irtomultaa, mutta se on tilapäisesti loppu ja uusi erä on valmis vasta elokuussa.

Lisäksi isompia määriä multaa tarvitseva voi harkita nk. suursäkkejä, joita voi tilata Biolanilta. Myös yllämainittu Tieluiska myy multaa suursäkeissä.

Tavallisia multa- ja turvesäkkejä (65/80l) saa ostaa puutarhamyymälöistä, isojen tavaratalojen puutarhaosastoilta ja rautakaupaupoista.

2. Työkaluja. Jos rakennat itsellesi viljelylaarin, tarvitset vain sahan ja akkuporakoneen. Jos niitä ei löydy omasta työkalupakistasi, kysy naapurilta! Yhtä nikkarointikertaa varten on turha ostaa omia työkaluja. Laarin pystytysvaiheessa kottikärryt ovat hyvä apu mullan kuljetuksessa, ne löytyvät mitä todennäköisimmin taloyhtiösi varastosta – tai naapurin varastosta. Sama pätee lapioihin. Kantakaupungin alueella rautakauppoja on Hakaniemessä (Oy Rautamies), Kampissa (Clas Ohlsson) ja Ruoholahdessa (K-rauta).

3. Peräkärry. Jos tarvitset peräkärryä, sen voi lainata  Kierrätyskeskukselta. Jos tämä ei onnistu, saa peräkärryn vuokrattua luottokortin avulla huoltoasemilta muutamalla kympillä.

4. Siemeniä ja taimia. Hyviä siemeniä ja samalla kertaa viljelyneuvoja saa Hyötykasviyhdistyksen Alku&Juuri -kaupasta Töölöstä. Torit ovat hyviä paikkoja taimien ostoon (Esim. Hakaniemen tori ja Kauppatori). Lisäksi siemeniä saa jopa monista ruokakaupoista ja puutarhamyymälät myyvät sekä siemeniä, että taimia.

5. Harsoa, kastelukannu, katetta. Nämä ovat tarvikkeita, joita tarvitset viljelyksen hoitoon. Harsoa ja kastelukannuja myydään puutarhamyymälöissä, niitä voi kysellä myös rautakaupoista ja tavaratalojen puutarhaosastoilta. Katetta saat haravoimalla syksyn lehdet talteen ja niittämällä läheisen pöheikön heinikkoa. Myös leikkuunurmi on ok.

ASTIAVILJELYN PERUSTEET

Useimpien hyötykasvien viljely on helppoa. Puutarhalehdistä ja internetin keskustelupalstoilta voi saada toisenlaisen kuvan asiasta, mutta käytännössä satoa saa, kun muutama perusasia on kunnossa. Hifistelyn voi aloittaa parin vuoden kuluttua, kun viljelyn perusteet ovat hallussa.

- Viljelykasvit tarvitsevat vähintään 6 tuntia suoraa auringonpaistetta. Huomioi, että auringon on paistettava suoraan viljelyastiaan. Kasvia ei paljon lohduta, jos aurinko paistaa metrin päähän astiasta.

- 50 sentissä multaa voi kasvattaa kaikkia viljelykasveja, jopa puita ja pensaita. Monet lajit eivät kuitenkaan tarvitse yhtä paljoa multaa. Puiden ja pensaiden lisäksi juurekset tarvitsevat syvän mullan (n. 30 cm). Toisaalta on olemassa esimerkiksi baby-porkkanalajikkeita, jotka kasvavat ohuemmassakin multakerroksessa. Ylöspäin kasvaville vihanneksille riittää 15 sentin paksuinen multakerros. Mitä suuremmassa multamäärässä kasvi kasvaa, sitä tasaisempana kosteus pysyy ja kastelu on helpompaa.

- Astian pohjassa tulee olla reikiä, tai se pitää salaojittaa, jotta kasvin juuret eivät tukehdu. Salaojittaminen tarkoittaa kivien, soran, ruukunpalojen ym. asettamista ruukun pohjalle multakerroksen alle. Kun nämä ehdot täyttyvät, voi viljelyastia olla mikä vain: turvesäkki, ruukku, ämpäri, parvekelaatikko, amme, kattila, saapas, ostoskori, autonrengas, korotettu penkki, laari…

Turve-, tai multasäkki on erityisen kätevä astia helpon saatavuutensa ansiosta. Tee reiät säkin pintaan niihin kohtiin, joihin haluat istuttaa taimen tai kylvää siemeniä, sekä myöskin pieniä reikiä säkin pohjaan. Lannoita multa vaikkapa kanankakalla sekä istutusvaiheessa että pari kertaa kesän aikana. Säkkiin voit istuttaa esim. kesäkurpitsan, 3 tomaatin tainta, 5-6 yrttiä tai näiden yhdistelmän.

- Lue siemenpussin ohjeet ja noudata niitä. Kylvövaiheessa kiinnitä huomiota erityisesti siihen, milloin kasvi suositellaan kylvettäväksi. Jos se vaatii maaliskuussa aloitetun esikasvatuksen sisällä, on turhaa yrittää kylvää sitä avomaalle kesäkuun alussa. Tässä tapauksessa valitse jokin toinen lajike, tai osta taimi.

- Muista kastella, harso on hyvä, käytä katetta. Kastelussa kannattaa noudattaa seuraavaa sääntöä: kastele reilusti kerralla, mutta harvemmin. Alkuun pieniä taimia täytyy kuitenkin kastella varovaisesti ja useammin. Myöhemmin kesällä on aika kastella, kun multa ei ole kosteaa 5-10 sentin syvyydessä.

Kasvuharso pitää yllä suotuisan mikroilmaston kasveille ja sen käyttö etenkin alkukesästä on suositeltavaa. Vanhan kansan mukaan vielä 10. päivä kesäkuuta voi tulla hallaöitä ja tähän asti harso on jees. Sen käytöstä vaikka läpi kesän ei kuitenkaan ole haittaa ja etenkin hyönteisiä keräävien kasvien, kuten kaalien kasvatuksessa harso on hyvä apu koko viljelykauden ajan.

Paksu katekerros mullan päällä auttaa torjumaan rikkaruohojen kasvua ja samalla se pitää mullan kosteutta tasaisempana. Kateviljelystä, samoin kuin monista muista viljelyyn liittyvistä asioista löytyy runsain määrin tietoa internetistä ja erilaisista puutarhakirjoista.

- Korjaa satoa jatkuvasti! Monet hyötykasvit innostuvat kasvamaan nopeammin, kun satoa muistaa korjata jatkuvasti. Tästä esimerkkinä kesäkurpitsa ja erilaiset yrtit. Luonnollisestakaan sama ei päde kaikkiin hyötykasveihin, esim. juureksista saa vain yhden sadon.

- Pidä sadonkorjuujuhlat! Tyyli on vapaa, mutta itse viljellyt vihannekset maistuvat parhaalta ystävien seurassa ja musiikin soidessa pimenevässä syysillassa.

LISÄTIETOJA

- www.kaupunkiviljely.fi
- www.martat.fi
- www.hyotykasviyhdistys.fi
- www.gardenia-helsinki.fi

- googlaa viljelykasvien nimiä, kumppanuuskasvit jne.

- erilaiset viljelyyn liittyvät kirjat, esim.:
Keittiötarhan 3 vuodenaikaa. Siltala (2010).
Puutarha parvekkeella. Kuokkanen, Lehmusoksa & Mäki (2009)

Haluatko kysyä jotain tarkempaa? Ota yhteyttä: kaupunkiviljelijat(at)dodo.org