I. Jakso: Taina Tokkari Helsingin yliopistosta sekä Jussi Luomanen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.  

II. Jakso: Dodon kaupunkiviljelyhankkeet.  

III. Jakso: Muita Helsingin kaupunkiviljelyhankkeita mm. Satokartta ja Aalto City Garden.  

IV. Jakso:  Muita Helsingin kaupunkiviljelyhankkeita mm. Kaupunkilaisten oma pelto ja Aquaponics Finland.

Helsingin Tukkutori  on antanut Kalasataman ja Sörnäisten kupeeseen ensi syksynä avautuvan Teurastamon piha-alueen Dodon kaupunkiviljelijöiden käyttöön. Dodon viljelysäkkejä tuodaan Teurastamolle lähes 100 kappaletta. Viljelijät valitaan ensisijaisesti Dodon Kalasataman viljelyalueen jonosta. Myös Teurastamon alueen yrittäjille on varattu 10 viljelylaaria.

”Dodon kaupunkiviljelijät ovat hienon liikkeen pioneereja ja olemme innoissamme siitä, että voimme tukea tällä tavoin kaupunkiviljelyn ja lähiruoan kehitystä”, iloitsee Helsingin ruokakulttuuristrategian projektipäällikkö Ville Relander.

Teurastamon uusi kaupunkiviljelmä perustetaan talkoilla sunnuntaina 6.5.2012 klo 12 alkaen . Valitettavasti kaikki säkit ovat jo varattuja ja jonossakin on kymmeniä halukkaita “Teurastajia”.

Teurastamon alue avautuu kuluttajille syksyllä

Syksyllä 2012 osa Tukkutorin alueesta avautuu kuluttajille, kun entisen Helsingin kaupungin teurastuslaitoksen rakennuksiin avataan ravintoloita sekä Designpääkaupunkivuoden ruoka- ja design tapahtumien päänäyttämönä toimiva tapahtumatila Kellohalli. Teurastamon kehittäminen on osa Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategiaa.

Tukkutori on Helsingin kaupungin virasto, joka vuokraa toimitiloja ja maa-alueita tukkukauppiaille sekä kauppahalli- ja torikauppiaille. Tukkutori kehittää myös vähittäiskaupan alueeksi kaavoitettua Teurastamoa.

Teurastamon kaupunkiviljelijöiden FB-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/282978178446222/

Alkuperäinen uutinen Teurastamon ja Kaupunkiviljelijöiden yhteistyöstä täällä: http://www.hel.fi/wps/portal/Helsingintukkutori/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Heltu/fi/Uutiset/Teurastamon%20piha%20annettiin%20Dodollle

Yksi Dodon kaupunkiviljelytoiminnan käynnistimistä vuonna 2009 oli reagoiminen palstojen suosiosta johtuviin jopa vuosien jonotusaikoihin. Mikä on tilanne palsta-alueilla keväällä 2012? Kaupunkiviljelijät teki aiheesta soitto- ja sähköpostikyselyn palstayhdistyksille maaliskuun aikana.

Palstat ovat suosittuja, eikä niistä helposti luovuta. Lähes kaikille alueille on jonoa, joissain jopa yli 100 jonottajaa. Joiltain alueilta taas palstan saa jo täksi kevääksi. Jonotilanne elää lähes päivittäin. Yleensä palstayhdistykset vuokraavat uudet palstat huhti-toukokuun aikana, kun on selvinnyt maksamattomien palstavuokrien ja lopettaneiden määrä.

Uusia palsta-alueita ei juuri perusteta kaupungin toimesta. Vuosaaressa ja Malminkartanossa on eräänlaiset optiot pienehköille viljelyalueille. Kaupungilla oli laita-alueillaan ns. “perunapalstoja” vielä 1980-1990 -luvuilla. Näiden alueiden käyttöönotto viljelytarkoituksiin voidaan Rakennusviraston edustajan mukaan toteuttaa nopeastikin, mikäli kysyntää ja aktiivisuutta löytyy.

Helsingin viljelypastojen jonojen pituus 2.4.2012:

Annala Hyötykasviyhdistys ry. Jonossa paljon porukkaa, ilmeisesti satoja koska pelkästään helmikuun 2012 jälkeen hakemuksia tullut yli 70kpl!

Arabia, Toukolan-Vanhankaupungin yhdistys ry. Noin 100 jonossa, vuosittain vapautuu vain muutama palsta.

Pakila, Elontien viljelijät ry. Vapaita palstoja on.

Fallbacka, Vuosaari-seura ry. Vapaita palstoja 12, niihin pyrkimässä 33 hlö.

Fallkulla, Vuokraajana Falkullan palstaviljelijät ry. Lähes 50 hlö, 2-3 vuoden jono.

Haaga, Hyötykasviyhdistys ry. Hyötykasviyhdistyksen tarkkoja tietoja ei ole saatavilla.

Herttoniemi/Fastholma 114 jonossa!

Mellunmäki, Lions Club Helsinki/Puotila. 5 hlö jonossa.

Malminkartano, Kartanonhaan palstaviljelijät ry. Yli 50 hlö jonossa, noin 2-3 vuotta.

Kivihaka, Vuokraajana Kivihaan viljelijät ry. 20 hlö, lähialueen asukkaat pääsevät jonon kärkeen.

Niemenmäki, Korppaan palstaviljelijät ry. Reilu 10 hlö jonossa, vuosittain vapautuu pari palstaa.

Kumpula, Hyötykasviyhdistys ry. Helmikuun jälkeen tullut yli 20 hakemusta

Lapinlahti, Pro Lapinlahti ry. Yli 100 jonottaa eikä palstoja juurikaan vapaudu, vapautuneet palstat arvotaan.

Nummisuutarinpuisto, Laaksopolku, Hyötykasviyhdistys ry. Hyötykasviyhdistyksen tarkkoja tietoja ei ole saatavilla.

Lassila, Lassilan palstaviljelijät ry. 30 hlö jonossa.

Malmi, Hyötykasviyhdistys ry. Hyötykasviyhdistyksen tarkkoja tietoja ei ole saatavilla.

Maunulanpuisto, Maunulanpuiston palstaviljelijät ry. 5 ihmistä jonossa.

Meilahti, Meilahden palstaviljelijät ry. 61 jonossa, noin 3 vuotta jonotusta.

Mellunkylä, Rekitie, Rekitien palstaviljelijäyhdistys ry. 5 hlö jonossa.

Mellunkylä, Mustikkasuon palstaviljelijät ry. Alueella juuri nyt pohjavesiongelmia, vapaita palstoja on.

Myllypuro, Myllypuron palstaviljelijät ry. 35 hlö = vuosien jonotus.

Oulunkylä, Ogelin plantaasit ry. 15 hlö jonossa, ensi vuonna voi jo päästä viljelemään.

Pakila, Pukinmäki-seura ry. Vapaita palstoja on.

Pasila, Pasilan palstaviljelijät ry. 90 jonossa, vapautuu noin 10 palstaa vuodessa

Pikku-Huopalahti Tilkan palstaviljelijät ry. 44 hlö jonossa.

Tapulikaupunki, Hyötykasviyhdistys ry. Hyötykasviyhdistyksen tarkkoja tietoja ei ole saatavilla.

Porslahdenpuisto, Vuosaari-seura ry. 8 palstaa vapaana, hakijoita 42.

Pukinmäki, Pukinmäki-seura ry. Vapaita palstoja on.

Puotila, Puotila-seura ry. Jonossa noin 50 lähialueen asukasta, muita ei ole edes otettu jonoon.

Pihlajamäki Rapakivenkuja, Pihlajamäki.seura ry. 10 jonossa.

Savela, Savelan palstaviljelijät ry. Jonossa 8 hlö

Siltamäki, Kiertoviljelijät ry. Kysyntä ja tarjonta tasapainossa eli halukkaille riittää yleensä palstoja, eikä tyhjiä jää.

Siltakylän rantapuisto, Siltakylän viljelijät ry. Ei jonoa.

Torpparinmäki, kysyntä ja tarjonta tasapainossa, ei juuri jonoa.

Vartiosaari, Vartiosaari-seura ry. 10 hlö, pari vuotta jonotusta.

Talinlehdon palstaviljelijät ry. 40 hlö jonottaa.

Toimela, Työkeskus Toimelan tukiyhdistys ry. Noin 40 jonossa, n. 10 vapautuu vuosittain.

Uutela, Helsingin työväenopiston opistolaisyhdistys ry. Noin 20 jonossa ja vaihtuvuutta aika paljon. Etusijalla opiston opiskelijat.

Viikki, Viikki-seura ry. 115, 5-8 vuotta jonotusta.

Helsingin palstayhdistysten yhteystiedot ja sijainnit löytyvät Rakennusviraston sivuilta osoitteesta: http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/Viheralueet/M_kit+ja+viljelypalstat/Viljelyspalstat

Näiden kaupungin palstojen lisäksi joillain kesämajayhdistyksillä, Suomenlinnalla ja yliopistolla (Malminkartanossa) on omia palsta-alueita asukkaidensa ja opiskelijoidensa käyttöön.

Kaupunkiviljelijöiden kautta on taas tänä vuonna mahdollista hankkia hyväksi todettuja lavakauluksia ja viljelysäkkejä.

Lavakaulusviljelmä Pasilassa Kuva: Maria Nordlund

Lavakauluksia ja kasvatussäkkejä myydään Kääntöpöydällä, Dodon kaupunkiviljelykeskuksessa Pasilassa (Tallikatu 33) kolmen eri tapahtuman yhteydessä. Muina aikoina myynti ei valitettavasti ole mahdollista, eikä tuotteita voi tilata etukäteen. Maksu käteisellä! Alla on kuvaukset tuotteista, lisätietoja saa paikan päältä  tapahtumapäivinä. Lisätietoja Kääntöpöydästä, tapahtumista ja tulo-ohje: www.kääntöpöytä.fi.

Myyntipäivät:

La 21.4. klo 11–17
La 12.5. klo 11–17
Ti 12.6. klo 11–17

Tuotto käytetään Dodo ry:n kaupunkiviljelytoiminnan edistämiseen.

Lavakaulus

Lavakaulus on kuormalavoissa käytetty puinen “kehys” josta saa siistin viljelylaatikon. Kauluksia voi pinota päällekkäin sen mukaan, miten korkean laatikon haluaa. Mitat 80 x 120 cm x 20 cm. Kuljetettaessa mitat ovat n. 190 cm x 20 cm. Kaulus sopii EUR-lavan päälle. Muutama kaulus mahtuu normaalikokoisen henkilöauton kyytiin. Käytetyn lavakauluksen hinta on 20 €/kpl.

Kasvatussäkki

Säkkiviljelmä Kalasatamassa Kuva: Tanja Korvenmaa, Päivi Raivio tai Salla Kuuluvainen

Kasvatussäkki on neljään “osastoon” jaettu polypropeenipussi, jonka mitat ovat 90 x 90 x 62 cm ja paino 1.8kg.  Säkki menee tyhjänä melko pieneen tilaan, sen kuljetus onnistuu polkupyörälläkin. Kasvatussäkit ovat vastaavia kuin ne joissa on viljelty Kalasatamassa jo kaksi kesää. Hinta 20 €/kpl.

Dodo ry:n kaupunkiviljelyryhmä toivottaa teidät tervetulleiksi keskustelemaan ja kuuntelemaan millaisia mahdollisuuksia kaupunkiympäristö tarjoaa ruoantuotantoon. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä, puhtaudesta ja ekologisuudesta. Viimeisen kolmen vuoden aikana Helsinkiin on noussut useita uudenlaisia puutarhoja ja viljelyksiä. Päätimme koota kaupunkiviljelyn toimijat saman katon alle tutustumaan toisiinsa ja uusiin viljelyhankkeisiin. Tervetuloa mukaan!

Ohjelma:

17.00 Dodon kaupunkiviljelijät: Tervetuloa!

17.10 Esitelmät:

- Taina Tokkari/Helsingin yliopisto: Perunamaita puistoissa? – Helsinkiläisten naisten omaehtoinen ruoanhankinta jatkosodan aikana

- Jussi Luomanen/Helsingin kaupungin rakennusvirasto: Ruoantuotanto kaupungissa – Helsingin kaupungin näkökulma

17.45 Dodo ry:n kaupunkiviljelyhankkeiden esittelyä:

- Pasilan sissilaarit ja viljelykeskus Kääntöpöytä
- Kalasataman säkkiviljelmä + Tukkutori 2012
- Laaritalkoot
- Vallilan korttelipuutarha
- Kaupunkimehiläiset

Lyhyt tauko

18.30 Muiden kaupunkiviljelyhankkeiden esittelyä:
- Joel Rosenberg: Urbaanit sadonkorjuupyöräilyt ja Satokartta
- Scott Elliot/Aalto-yliopisto: Aalto City Garden
- Sini Parikka/Kattoparatiisi ry: Puutarha Lasipalatsin katolle?
- Minna Piironen: Ravintola Savoyn kattopuutarhasuunnitelma
- Ulla Laurio/Nuorisoasiainkeskus: Nuorisotalo Hapen parvekepuutarha
- Janne Länsipuro/Lasten ja nuorten puutarha: Uusi vapaaehtoisohjelma
- Saara Patoluoto/Kasvimaita kansalle: Uusia viljelypalstoja espoolaisille
- Olli Repo/Herttoniemen ruokaosuuskunta: Kaupunkilaisten oma pelto
- Peter Paalanen: Aquaponics-vesiviljelytekniikat

19.30 Mahdollisuus liittyä Dodon kaupunkiviljelyryhmään sekä siementenvaihtoiltamat
Näin kevätpäiväntasauksen tienoilla on aika etsiä siemenpussit esille ja tehdä ensimmäiset kylvöt. Siemenpusseissa on usein enemmän kuin tarpeeksi siemeniä yhdelle puutarhurille. Ota ylimääräiset siemenet mukaasi niin pääset vaihtamaan niitä muiden puutarhaharrastajien kanssa!

Kiasma sulkeutuu klo 20.30

Dodon kaupunkiviljelyryhmä tutkii ruuantuotannon mahdollisuuksia Helsingissä ja innostaa kaupunkilaisia kasvattamaan itse osan ruuastaan. Kaupunkiviljelyn ajatuksena on tuottaa vihanneksia paikallisesti ja luonnonmukaisesti. Tällöin ruuan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin jos ruoka olisi tuotettu kasvihuoneissa tai tuotu kauempaa.

“Hienoa, että positiivinen ruohonjuuritoiminta kaupunkilaisten ympäristöasioiden parissa saa tunnustusta myös viralliselta taholta”, iloitsee Dodo ry:n puheenjohtaja Lotta Suistoranta.

Kaupunkiviljelijät ovat toimineet jo kolmen vuoden ajan muun muassa Keski-Pasilassa ja Kalasatamassa. Lisäksi laaritalkoiden avulla on tuettu taloyhtiöitä viljelylaarien perustamisessa pihoille.

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto on tunnustus arvokkaasta työstä kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin puolesta. Kilpailun teema vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna teemana oli ruoka. Kaupunki etsi helsinkiläistä yritystä, yhteisöä tai henkilöä, joka toiminnassaan yhdistää turvallisen ja terveellisen elintarvikkeen ympäristöystävällisyyteen. Palkinto on jaettu vuodesta 2008 alkaen. Palkinnon saaja voi olla helsinkiläinen yritys, yhdistys, yksityinen henkilö, virasto tai laitos, koulu, päiväkoti tai vastaava.

Kilpailun verkkosivut:
http://www.hel2.fi/ymk/ymparistopalkinto/

Miksi USA:ssa ollaan niin innoissaan lähiruuasta?

Työpajani yhteydessä huomasi kyllä heti sen isoimman eron, mikä erottaa suomalaisen kaupunkiviljelyn ja Yhdysvaltain projektit: USA:ssa, myös New Yorkissa, monet viljelevät todelliseen tarpeeseen, eivät yksinomaan yhteisöllisyyden ilojen tai herkullisemman ruuan toivossa. Jopa muodikkaassa Brooklynissa on köyhemmillä alueilla todella vähän meille suomalaisille tuttuja lähikauppoja, ja ruokaostokset voi hoitaa lähinnä pienissä deleissä, joiden valikoima ei ole kovin monipuolinen. Farmer’s marketit, vihanneksia kärryistä myyvät Green Cart - yrittäjät, Park Slope Food Co – Op 10 000 jäsenellään ja kaikki paikalliset CSA:t todellakin tulevat tarpeeseen, sillä tuoreita, laadukkaita vihanneksia ei ole helppo löytää.

Amerikkalaisessa lähiruokakeskustelussa korostuu pienyrittäjyys, ruuan laatu ja puhtaus, hyvä maku ja erityisesti kasvisvoittoisen ruokavalion terveellisyys. Näkökulma lähiruokaan on hiukan erilainen kuin Suomessa: ruuan hiilijalanjälki tuntuu amerikkalaisille olevan liki tuntematon käsite. USA:ssa lähiruoka on vastalause teolliselle maataloudelle ja epäterveelliselle pikaruualle.

Konferenssityöpajani osallistujat kertoivat, että heidän yhteisöpuutarhojensa jäsenet ovat usein vähävaraisia, eikä heillä välttämättä ole mahdollisuutta käyttää internetiä, tai aina edes puhelinta. Toimivia kommunikaatiosysteemejä tällaisessa tilanteessa ovatkin siis Facebookin ja sähköpostin sijaan vaikkapa puutarhaan sijoitetut postilaatikot! Itseäni hiukan huvitti esitellä Kalasataman hipsteriviljelijöiden Facebook – ryhmää, joka kieltämättä kuitenkin toimii mainiosti ja tarkoitustaan vastaten.

New Yorkin yhteisöpuutarhatoiminnan aloitti Green Guerillas - järjestö jo 60 – luvulla. Nykyään puutarhoja on yhteensä kuutisensataa, kaikilla New Yorkin alueilla, kaupungin puisto – osaston Green Thumb - ohjelman hallinnoimina. Yhteisöpuutarhatoimintaa pyörittävät kymmenet eri järjestöt, joilla usein on myös esimerkiksi nuorten työllistymiseen tai kompostointiin liittyviä ohjelmia. East Villagen 30 vuotta vanhat puutarhat ovat nykyään rauhallisia keitaita, pakopaikkoja kaupungin kuumuudesta ja melusta.

Newyorkilaiset yhteisöpuutarhat ovat varsin erilaisia kuin suomalaiset palstaviljelmät, aina ruuan tuottaminen ei välttämättä ole pääasia, vaan puutarha saattaa myös toimia yhteisöllisenä kohtauspaikkana, jossa kasvaa koristepuita ja – pensaita, grillaillaan ja järjestetään korttelijuhlia. Toisaalta vähävaraisemmilla aluella puutarhat saattavat olla hyvinkin merkittäviä ravinnon lähteitä. Kanojen pitäminen on myös yleistä New Yorkin yhteisöpuutarhoissa ja takapihoilla.

Tällaiset kuusi trendiä tunnustelin kaupunkiviljelypiireissä USA:ssa:

1. Koulupuutarhat

Alice Waters Edible Schoolyard - projektillaan on ollut yksi tärkeimmistä trendin aloittajista Yhdysvalloissa. Kouluruoka ei tunnetusti ole Amerikan kouluissa aina terveellisintä mahdollista, ja koulupuutarhaprojektit pyrkivät tuomaan oppilaiden lautasille myös tuoreita luomuvihanneksia, samalla kun lapsilla on mahdollisuus oppia puutarhanhoidosta.

2. Nuorisoprojektit

New Yorkista löytyy monia puutarhaprojekteja, jotka tarjoavat nuorille kesäksi harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuden opetella kaupunkiviljelyä ammattimaisesti. Näitä ovat vaikkapa East New York Farms! ja Added Value Red Hookissa Brooklynissä. Itse tutustuin BK Farmyardsin pyörittämään High School for Public Service Youth Farmiin, jossa geelikynsin ja tiukoin topein varustautuneet teinit esittelivät puutarhaa suurella ylpeydellä. Puutarhan vihannekset ovat myyntitavaraa, mutta nuoret mainitsivat, että omakin ruokavalio on muuttunut kesätyön myötä.

3. Kaupunkiviljely  bisneksenä

USA:n lähiruokabuumin myötä kaupunkiviljelyn mahdollisuudet liiketoimintana ovat valjenneet monille yrittäjille. Puutarhat eivät olekaan vain yhteisöllistä hauskaa, vaan niissä tuotetaan vihanneksia myös myyntiin vaikkapa viikottaiselle Farmer’s marketille. On myös olemassa yrittäjiä, joiden fokus on selkeästi bisneksessä, kuten vaikka suurta huomiota niittäneet puolen hehtaarin kattopuutarhat Eagle Street Rooftop Farm ja Brooklyn Grange Rooftop Farm, jotka tuottavat raaka – aineita New Yorkin hienostoravintoloille.

4. Kaupunkiviljellen terveellistä lähiruokaa!

Sanat diabetes ja lihavuus eivät Suomessa yleensä yhdisty suoraan kaupunkiviljelyyn, mutta USA:ssa ne kuulee usein tässä yhteydessä. Vähävaraisemmissa kaupunginosissa terveellistä ruokaa on itse asiassa vaikea saada, ja elintasosairaudet ovat yleisiä. Kaupunkiviljely on täysin realistinen tapa saada ihmiset syömään enemmän vihanneksia ja hedelmiä.

5. Vesiviljely

Vesiviljely ei Suomessa ole tuntematon tai uusi asia: talviset salaatit, yrttiruukut ja tomaatit kasvavat ravinneliuoksissa kasvihuoneissa. USA:ssa vesiviljelyn mahdollisuudet on oivallettu vasta nyt, ja siitä povataan uutta trendiä ruuantuotantoon: vesiviljely onnistuu pienemmillä aloilla kuin perinteinen, ja kaupungeista on mahdollista löytää vesiviljelyyn monenlaista tilaa. New Yorkin kaupunkiviljelypiireissä kohistaan Gotham Greens – yrityksestä, jonka kasvihuoneet tuottavat vihanneksia vanhan varastorakennuksen katolla rakennetuissa kasvihuoneissa. DIY – asennetta vesiviljelyyn puolestaan tuo myös newyorkilainen Windowfarms – projekti, jossa on kyse kierrätysmateriaaleista itse rakennettusta ikkunapuutarhamoduulista. Löytyypä New Yorkin Greenwich Villagesta myös ravintola, Bell Book and Candle, jonka salaattivihannekset kasvavat katolla vesiviljelytorneissa.

6. Urbaanit kanat

New Yorkissa kanojen, vaan ei kukkojen, pitäminen kaupunkialueilla on sallittua. Kukaan ei tiedä, paljonko kanoja on, mutta niiden pitäminen varsinkin Brooklynin takapihoilla ja yhteisöpuutarhoissa on yleistä.  Kanaruokaa voi ostaa lemmikkitarvikeliikkeesta koiranruokapussia muistuttavassa pussissa, ja netistä löytyy lukuisia Urban Chicken – foorumeita kaupunkilaisen kanankasvattajan avuksi. Kaupunkikanojen munia voi myös ostaa, esimerkiksi brooklyniläinen Imani Community Garden pyörittää muna – CSA:ta, jolla on nelisenkymmentä jäsentä.

Lopputoteamana voin sanoa, että on selvää, miksi lähiruoka on niin iso buumi USA:ssa: paikallinen ruoantuotannon ja jakelun järjestelmä on varsin erilainen kuin Suomessa. Meillä kuitenkin lähialepassakin myydään luomuporkkanoita ja kauramaitoa, jotka kenties eivät ole sadan kilometrin säteellä tuotettuja mutta kuitenkin ihan terveellistä ja syötävää ruokaa. Tämä ei New Yorkissakaan ole itsestäänselvyys, vaan luomuporkkanoiden hankkiminen saattaa olla melkoista luovuutta vaativa operaatio. Toki isossa kaupungissa on myös paljon ihmisiä, ja paljon erityisryhmiä, joita tavoittaa: vaikkapa vegaanisesta raw food fine – dining ruuasta kiinnostuneita tai punajuurijäätelöstä pitäviä.

Teksti ja kuvat: Salla Kuuluvainen

Ikkunalautojen asentamisestahan se kaikki sitten alkoi. Hankin Ikeasta kaksi 25 x  110 cm hyllyä ikkunapuutarhaani kannattamaan.

Bongasin 300-litraisen akvaarion aquawebistä. Kauppaan kuului hyväkuntoiset kalat ja laadukkaat varusteet. Tällä hetkellä akvaariossani asuu haarniskamonneja (5), lasimonneja (16), tulipyrstö, käärmekaloja (2), helmirihmakaloja (3) ja kaksi määrittelemätöntä imumonnia. Nämä kalat eivät kelpaa ihmisravinnoksi eikä kalojen syöminen ole tavoitteena, vaikka usein akvaarioviljelijät pyrkivät syömään sekä fisut että rehut.

Kasvatettavat yrtit olin ajatellut ostaa ruokakaupasta tai kasvattaa itse siemenestä.

Ensimmäisiä versoja

Tähän saakka kaiken tarvittavan sai valmiina, mutta varsinainen puutarha vielä puuttui. Koska en itse osaa rakentaa kasveja tuottavaa soudatussysteemiä, sovimme, että Timo suunnittelee ja rakentaa kaltaiselleni aloittelijalle sopivan turvallisen ja helppohoitoisen järjestelmän. Seuraavassa tee-se-itse-henkisille kuvaus vesiviljelmän rakentamisesta.

Kasvisuodattimeksi sopii esimerkiksi parvekelaatikko, johon pumpataan vesi akvaariosta ja josta se valuu ylivuotoputken läpi takaisin akvaarioon. Laatikkoon laitetaan kuohkeana pysyvää ainesta, joka toimii pintana bakteerikasvustolle ja mahdollistaa kasvien juurakoiden kasvun. Tässä  täytteenä on huuhdeltu lecasora.

Parvekelaatikko asetettiin lasilaatikkoon, joka  toimii veden keräysastiana ja suojaa tulvimiselta  mahdollisissa kasvisuodattimen tukkeutumistapauksissa. Lasilaatikossa istutuslaatikon pystyy säätämään eri syvyyksiin ja näin kokeilemaan kasveille parhaiten sopivia olosuhteita.

Lasilaatikko on tehty akvaariotekniikalla. Päätyyn on tehty lasikuppiporanterällä reikä, johon on asennettu Motonetin hyllystä löytynyt sadevesitynnyrin asennusputki. Läpiviennistä  saa suoraan jatkettua valutusputken takaisin akvaarioon tavallisilla tiivisteellisillä ø 32 mm viemäriputkiosilla.

Kasvatuslaatikko

On muistettava, että näihin virtausmallisiin kasvisuodattimiin  kerääntyy vääjäämättä moskaa. Lisäksi kasvien juuret kasvavat ja ovat oikein hyviä tukkimaan veden virtaukselle suunnitellut kanavat ja tiehyet. Kanavien tukkiutuessa saatetaan ajautua varsin ikäviin vesivahinkohenkisiin tilanteisiin, jos varaylivuotojärjestelmiä ei ole funtsittu.

Tällaisen tuplatun systeemin ilo ja hyöty on se, että parvekelaatikon pohjaan porattujen kaikkien reikien tukkeutuessa parvekelaatikko vuotaa yli ala-altaaseensa, eikä lattialle.

Ala-altaan ylivuoto puolestaan on niin ylimitoitettu ja kasvien orgaanisen toiminnan ulottumattomissa, että tukkeutuminen ei ole mahdollista.

Vesi pumpataan suoraan kasvilaatikkoon akvaarion ulkosuodattimesta jaetusta haarasta. Toinen haara menee suoraan takaisin akvaarioon. Molemmissa letkuissa on säätöhana, jotta virtauksen saa mukavaksi ja suodatuksen kannalta mahdollisimman tehokkaaksi. Kovin paljoa ei vettä tarvitse kasvilaatikkoon työntää, jotta asia tulee ajettua. Tuloputki on tehty parista reiitetystä akryyliputkesta, jotka jakavat veden koko laatikon alalle.

Laatikon päälle on lisäksi asennettu kaksiputkinen T5 HO-loisteputkivalaisin, jota pidetään päällä noin puolet pimeästä vuodenajasta.

Basilikaa pestoon, minttua mojitoon!

Chili kypsyy

Parin ensimmäisen vuoden aikana olen viljellyt laatikossani basilikaa, papuja, pinaattia, minttua, salaatteja, timjamia ja chiliä. Lajit ovat vaihdelleet, ja aion myös jatkaa uusien kasvien kokeilua. Tulevalla talvikaudella pyrin pitämän hengissä hyvään kasvuvauhtiin päässeet chilit ja basilikat. Lisäksi aion pitää kaupan ruukuista kasviaarioon siirretyt kasvit käyttökelpoisina kunnes ne on syöty.

Mullassa idätettyjä/kasvavia kasveja kasvatuslaatikkoon siirrettäessä tulisi kasvien juuret huuhdella mullasta puhtaiksi, koska multa on akvaariolle haitaksi.

Ennakkoluuloille kyytiä

Kasvien käyttäminen akvaarioveden ylimääräisten ravinteiden, lähinnä nitraattien, poistamiseen on laajalti käytetty tapa suodattaa akvaariovettä. Tavallisesti suodattimissa käytetään nopeakasvuisia huonekasveja. Syötävien hyötykasvien kasvattaminen  tällä menetelmällä herättää ennakkoluuloja, ja itsekin ensi alkuun halusin varmistua kasvieni autenttisesta mausta. Kasviravinteiden ja muiden akvaariokemikaalien käytön sekä kalojen lääkityksen epäillään rikastuvan kasveissa ja aiheuttavan yrttien ravinnoksikelpaamattomuutta.  Kaikki kasvejani maistaneet ovat kehuneet niiden makua. Oma järjestelmäni toimii  mahdollisimman luonnonmukaisesti; sisäänhän menee veden lisäksi vain kalanruokaa, jonka koostumuksen voi lukea purkin kyljestä. Jos kalojaan joutuu lääkitsemään,  sen voi varmuuden vuoksi tehdä erillisessä karanteenialtaassa, ei toimivassa akvaariossa.

Tämän kasvienkasvatussysteemin suunnitteli ja toteutti ikkunalleni Timo Helameri. Se on hänen varhain yhdeksänkymmentäluvulla aloittamiensa akvaariokalojen jätöksillä toimivien ruokakasvijärjestelmäkokeilujen neljättä sukupolvea.

Hilloa Helsinki – tapahtumassa säilötään Helsingin maut talven varalle. Julkisilla paikoilla kasvaa
herkullisia marjoja ja hedelmiä, joista teemme hilloa, tuo siis mukanasi aroniaa, omenaa, pihlajanmarjoja, tyrniä, kriikunoita tai ruusunmarjoja!

Parhaat marjastuspaikat ja satoisimmat hedelmäpuut julkisilta paikoilta löytyvät satokartta.net - sivustolta.

Ota mukaan:
*Kannellisia lasipurkkeja, jotka olet ensin pessyt huolellisesti ja
sitten liottanut yön yli vedessä.
*Veitsi ja leikkuulauta hedelmien pilkkomista varten
*Haluamiasi hedelmiä ja marjoja

Hilloja tehdään sunnuntaina 11.9 klo 13 – 17 kahdessa sessiossa
Kalasataman konttiaukiolla. Sessioihin mahtuu kumpaankin 15 hilloajaa, ilmottauduthan siis etukäteen. Sateen sattuessa olemme myöhemmin ilmoitetussa sisätilassa.

Sessio 1 klo 13 – 15: Ilmottaudu Taina Tokkarille taina.tokkari(at)helsinki.fi
Sessio 2 klo 15 – 17: Ilmottaudu Salla Kuuluvaiselle salla.kuuluvainen(at)dodo.org

Ota mukaan 5 euroa hillokuluja varten!

Tapahtuma  Facebookissa

Hilloa Helsinki! on osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa.
http://www.helsinkidesignweek.com/
http://kaupunkiviljely.fi/

Tsekkaa myös Urbaani sadonkorjuupyöräily!

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Helsinki Public Jam

How does Helsinki taste? We’ll make an experimental jam of the
tastiest fruits and berries in the open areas of our city. Aronia,
apple trees, rowan berries, plums and roseberries are easy to find in Helsinki, and for the best spots check out the satokartta.net website.

Bring a jar witha lid that you have washed well and soaked in water overnight, a cutting board, a knife, and your chosen berries or fruits. Please let us know ahead if you’re coming!

First session 13:00-15:00: enroll to Taina Tokkari taina.tokkari@helsinki.fi

Second session 15:00-17:00: enroll to Salla Kuuluvainen salla.kuuluvainen@dodo.org

Please bring 5 euros to cover costs.

Helsinki Public Jam is part of the program of Helsinki Design Week.
http://www.helsinkidesignweek.com/
http://kaupunkiviljely.fi/

sadonkorjuujuhliin!

Nyyttäripöytä notkuu

sadonkorjuuherkuista keskiviikkona

31.8. klo 17.00 alkaen Inarintien

kaupunkiviljelmälle Vallilaan

Helsinkiin, osoitteeseen Inarintie 9 -

11. 

Tule tekemään löytöjä ja myymään

pihakirpparille, tapaamaan naapureita

ja tutustumaan kaupunkiviljelyyn!

!

 Lisätietoja puutarhasta ja kaupunkiviljelystä: kaupunkiviljely.fi/projektit/vallila

dodo.org/ryhmat/kaupunkiviljely

Juhlista ja pihakirpparista kirsi.pihlaja@dlc.fi, 050-5979512