Kiitos kivasta kaupunkiviljelykoulusta!

Oppitunti kasvihuoneessa

Kaupunkiviljelykoulupäivä oli tohinaa täynnä ja oppitunteja tiuhaan tahtiin aamupäivästä iltaan. Koulupäivä aloitettiin kompostoinnilla ja päätettiin matokompostointiin, väliin mahtui oppitunteja Aurinkosähköjärjestelmistä Kaupunkiviljelyn ABC:hen.

Sää oli aurinkoinen ja kasvihuoneessa oli läkähdyttävän kuuma. Onneksi terassilla oli teltta jonka varjossa pitää tunteja ja hiekkalattiaisessa petankkihallissa oli viileää ja varjoisaa, niin että siellä pystyi näyttämään esityksiä videotykillä. Ennen lounasta petankkihallissa oli Pikakurssi aurinkosähköjärjestelmiin! ja iltapäivällä siellä keskusteltiin Puutarhasta lasten ja nuorten toimintaympäristönä ja ihmeteltiin tunkiolieroja, Matokompostori sisätiloihin -tunnilla. Maatiaiskasvien sekaviljely permakulttuurin periaattein -tunnilla yksi Kääntöpöydän terassia reunustava laatikko sai uuden permakulttuuri viljelmän ja Pienpalsta vs. parveke -tunnilla kasattiin lavakaulusviljelmä demo ja tutustuttiin altakasteluruukkuihin.

Kun joillain oppitunneilla istuttiin aloillaan ja katseltiin, kuunneltiin ja kyseltiin, toisilla kierreltiin Kääntöpöydän eri paikkoja ja päästiin itse pistämään sormet multaan tai kurkistamaan mehiläispesään. Ikävä kyllä Ämpäriperunat jäivät pois sairastumisen vuoksi, mutta kiinnostusta näytti olevan, joten toivottavasti Kaupunkiviljelykoulu saa jatkoa ja saadaan kuulla perunan kasvatuksesta astioissa silloin.

Hyvän tunnelman loivat aurinkoinen sää, mielenkiintoinen paikka ja iloiset ihmiset, niin innokkaat oppilaat kuin aiheelleen omistautuneet opettajat. Hyviä kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta esitettiin pitkin päivää ja osaavat ja asiantuntevat opettajat vastasivat parhaansa mukaan.

Iso kiitos kaikille mukana olleille, etenkin opettajille ja järkkäreille erityismaininnalla Hilkka joka vastasi kahvilasta ja Kirmo joka hoiti tiloihin liittyvät asiat.

//Maria Nordlund, Dodon kaupunkiviljelijät

Tulevia tapahtumia Kääntöpöydällä:

Helsinkipäivän avoimet ovet 12.6 17-20. Ohjelmassa on Kääntöpöydän toiminnan esittelyä ja tietoiskuja puutarhayrteistä sekä Villiyrttipyöräily ja -kokkailua, johon voi hakea ilmaislipun Virka-infosta.

Perjantailounaat. Kesäperjantaisin klo 11:30-14:00. Vegaaninen lounas jossa käytetään Kääntöpöydän omaa satoa. Hinta: 8,50 sis. Kahvin. Jälkiruoka 2€. Lisäksi kesän mittaan kahvila on avoinna eri tapahtumien yhteydessä.

Kääntöpöydän mehiläiset ja madot kaipaavat uusia hoitajia,jos haluat mukaan hoitotiimiin kysy lisätietoja: mehiläisistä Lasse Tarkiaiseltalta: etunimi.sukunimi@dodo.org tai matokompostista Katja Seppiseltä: etunimi.sukunimi@dodo.org

Kesälukemista

Kirjoja joita opettajat suosittelivat tunneillaan:
– Kaupunkiviljely, toim. Minna Kontkanen
– Pihaviljelyopas (Dodon kaupunkiviljelijät ja Martat)
– Riippumaton Puutarha, toim. Riikka Kaihovaara
– Aikidoa luonnon kanssa – johdatus permakulttuuriin, Chiara Lombardini-Riipinen ja Olli Riipinen
– Kaikki kompostoinnista, Kirsi Tuominen
– Matokomposti, Eija Koski

Kuva: Maria Nordlund

Tervetuloa Kaupunkiviljelykouluun!

Hexakasvihuone valmistui

Kaupunkiviljelykoulu järjestetään sunnuntaina 2.6 klo 11-17 Dodon kaupunkiviljelykeskus Kääntöpöydällä.

– Kaupunkiviljelykouluun on nyt löytynyt opettajat ja lukujärjestys on luotu. Voit tutustua tuntien esittelyyn tällä sivulla.

– Koulupäivä alkaa 10:30-11:00 opettajahuoneen kahveilla, jossa myös oppilaat voivat ostaa kupin kahvia ennen ensimmäistä oppituntia.

– Oppilaat voivat osallistua vapaasti niille tunneille joille haluavat, ei tarvitse olla kaupunkiviljelykoulussa koko päivää.

– Keskellä koulupäivää on lounastunti jolloin on tarjolla omakustanteinen lounas Kahvila Kääntöpöydässä.

– Kaupunkiviljelykoulu pidetään Pasilan Kääntöpöydällä ja aivan sen vieressä olevassa Petankkihallissa. Paikalle löytää tämän kartan avulla.

– Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Lue lisää Kaupunkiviljelykoulu sivulla.

– Tervetuloa mukaan oppimaan ja tekemään ensimmäistä kaupunkiviljelykoulua!

Kaupunkiviljelykoulun lukujärjestys ja oppituntien esittelyt

Lukujärjestys

10:30-11:00 Opettajahuoneen aamukahvit
11:00-11:45 Kompostointi
11:45-12:00 Välitunti
12:00-12:45 Pikakurssi aurinkosähköjärjestelmiin Kääntöpöydän kevättyöt
12:45-13:30 Lounas
13:30-14:15 Maatiaiskasvien sekaviljely permakulttuurin periaattein Kaupunkiviljelyn ABC
14:15-14:30 Välitunti
14:30-15:15 Mehiläishoito kaupungissa Ämpäriperunat
15:15-15:30 Välitunti
15:30-16:00 Puutarha lasten ja nuorten toimintaympäristönä Pienpalsta vs. parveke
16:00-16:15 Välitunti
16:15-17:00 Matokompostori sisätiloihin

Oppituntien esittelyt

Kompostointi

HSYn kompostineuvoja, Kaikki kompostoinnista-kirjan kirjoittaja, hortonomi Kirsi Tuominen opettaa, miten eloperäiset jätteet muutetaan kompostoimalla humukseksi.

Pikakurssi aurinkosähköjärjestelmiin! aurinkopaneelit aasikärryssä

Janne Käpylehto opettaa pikakurssi aurinkosähköön ja omaan sähköntuotantoon. Aurinkosähköllä voi tehdä kaikkea kivaa mökillä, kotona ja kasvihuoneessa. Kurssilla opit perusteet niin mitoittamisesta kuin asentamisestakin.

– Energialähteet, aurinko, tuuli, TEG
– Aurinkosähkön hyödyntäminen kasvihuoneessa
– Vesipumput, yleisvalaistus, muu käyttö
– Kasvatuslamppujen käyttö aurinkoenergialla, mitoituksen haasteet, tekniikka
– LED-kasvatuslamput, mitoitus, hintataso
– Lämpöakku, kasvukauden pidentäminen lämpöakun avulla, mitoitusesimerkki, tekniikka

Kääntöpöydän kevättyötLannoitus

Maria Nordlund ohjaa Kääntöpöydän kevätpuuhia kasvihuoneessa ja pihamaalla. Katsotaan missä vaiheessa eri kasvit ovat ja tehdään tarvittavia töitä. Taimien koulintaa, lannoitusta tai latvomista. Suorakylvöjä, harventamista tai rikkaruohojen kitkemistä.

Maatiaiskasvien sekaviljely permakulttuurin periaattein

Anton Nordqvist opettaa permakulttuuriviljelmän perustamisesta. Keskittyminen ruokakasveihin, monivuotisiin ja siementäviin, perustavoite ruokaa tuottava viljelmä joka säilyy itsenäisesti ja ravitsee suuresti pienellä hoidolla, vuodesta toiseen. Kasvikokonaisuus joka mahdollistaa maitohapposäilönnän ”lisää vain vesi ja suola” -periaatteella.

Kaupunkiviljelyn ABC

Pinja Sipari opastaa vasta-alkajat kaupunkiviljelyn saloihin. Käydään läpi viljelyksen perustamista, kasvien valintaa, kylvämistä, hoitoa, sadonkorjuuta jne. Kokeillaan juttuja myös käytännössä. Tämän jälkeen tiedät miten päästä alkuun ja mitä sen jälkeen!

Mehiläishoito kaupungissa Mehiläishoitoa katolla

Lasse Tarkiainen kertoo kaupunkimehiläisistä. Mehiläiset viihtyvät kaupungissa aivan samoin kuin ihmisetkin. Täällä ei torjunta-aineita käytetä ja pihoilla & parvekkeilla kasvatetaan muitakin lajeja kuin rypsiä. Tervetuloa oppimaan erittäin lyhyt oppimäärä kaupunkimehiläishoidon perusteita. Ota hyttyshattu+huivi ja vaaleat suojaavat vaatteet mukaan niin katsotaan myös Kääntöpöydän mehiläispesän sisään.

Ämpäriperunat

Mari Saloheimo on parina kesänä kasvattanut pihalla ämpäriperunoita, ja opettaa parhaat niksit. Perunat ovat menestyneet hyvin, kun hän otti selvää oikeasta tekniikasta. Oppitunnilla istutetaan perunaa ämpäreihin.

Puutarha lasten ja nuorten toimintaympäristönä

Taina Laaksoharju kertoo lasten ja nuorten kasvusta puutarhoissa. Esimerkkeinä Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry:n toimintamuodot Kumpulan koulukasvitarhalla. Käydään läpi eri ikäryhmiä ja sitä, mihin lasten tarpeisiin puutarha ja viljely vastaa. Pohjalla Taina Laaksoharjun väitöstutkimus lasten puutarhasuhteesta.

Pienpalsta vs. parveke

Huhtikuussa ilmestyneen Kaupunkiviljely-kirjan toimittaja LavakauluskurpitsojaMinna Kontkanen vertailee hyötykasvien kasvatusta parvekkeella ja pienpalstalla – eroja ja yhtäläisyyksiä. Dodo ry:n, Hyötykasviyhdistyksen ja ProAgrian yhteistyönä valmistunutta kirjaa on saatavissa Kääntöpöydältä hintaan 30€ (Akateemisessa 39,90, Suomalaisessa 45,80).

Matokompostori sisätiloihin

Katja Seppinen tutustuttaa tunkiolierojen maailmaan. Opi oman matokompostin perustaminen ja sen hoito, sekä ravinteikkaan mullan käyttö. Katja tuo matoja näytille.

Valokuvakilpailu on ratkennut

kaupunkiviljely_maria_santto-5

Voittokuva: Maria Santto

Kiitos kaikille ProAgria Keskusten Liiton ja Dodo ry:n järjestämään valokuvakilpailuun osallistuneille! Kisaan osallistui 23 kuvaajaa lähes 150 kuvalla. Kisan voittokuvan laukaisi Maria Santto. Raadin perustelut: kuvassa on toimintaa ja siitä välittyy hyvä olo: kaupunkiviljely on kivaa! Lisäksi kuvan kasvatussäkit ja taustan graffitiseinä viestivät urbaanista ympäristöstä. Lämpimät onnittelut voittajalle! Kisan voittokuva valittiin uuden Kaupunkiviljely-kirjan kansikuvaksi, siihen liitettiin taitossa muutama lisäelementti toisista kuvista. Useita muitakin valokuvakilpailun kuvia tullaan näkemään 12.4.2013 julkaistavassa kirjassa Kaupunkiviljely. Lisätietoja kirjasta: ProAgria – Kaupunkiviljely

Valokuvakilpailun satoa

Kuvaajan nimi on tiedostonimessä, yhdessä kuvauksen kanssa.

Kaupunkiviljely 2012 -seminaari Stadi TV:ssä

Maaliskuussa 2012 Kiasman seminaarihuone täyttyi kiinnostuneista kaupunkilaisista, kun ympäristöjärjestö Dodo ry järjesti Kaupunkiviljely 2012 -seminaarin. Stadi TV oli paikalla ja voit näiden linkkien kautta päästä seminaarin menevään tunnelmaan ja kuulla mitä Suomalaisessa kaupunkiviljelyssä tapahtuu.

I. Jakso: Taina Tokkari Helsingin yliopistosta sekä Jussi Luomanen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.  

II. Jakso: Dodon kaupunkiviljelyhankkeet.  

III. Jakso: Muita Helsingin kaupunkiviljelyhankkeita mm. Satokartta ja Aalto City Garden.  

IV. Jakso:  Muita Helsingin kaupunkiviljelyhankkeita mm. Kaupunkilaisten oma pelto ja Aquaponics Finland.

 

 

Hanki viljelyastioita!

Kalasatama garden

Kaupunkiviljelijöiden kautta on taas tänä vuonna mahdollista hankkia hyväksi todettuja lavakauluksia ja viljelysäkkejä.

lavakaulusviljelma-maria-n

Lavakaulusviljelmä Pasilassa Kuva: Maria Nordlund


Lavakauluksia ja kasvatussäkkejä myydään Kääntöpöydällä, Dodon kaupunkiviljelypuutarhassa Pasilassa (Tallikatu 33) aina kahvilan aukioloaikoina. (pe 11.30–14.30, la 12–18) ja kerran kuussa sunnuntaisin (11-15) Maksu käteisellä!
Alla kuvaukset tuotteista, lisätietoja saa paikan päältä. Lisätietoja Kääntöpöydästä, tapahtumista ja tulo-ohje: www.kääntöpöytä.fi.

Tuotto käytetään Dodo ry:n kaupunkiviljelytoiminnan edistämiseen.

Lavakaulus

Lavakaulus on kuormalavoissa käytetty puinen ”kehys” josta saa siistin viljelylaatikon. Kauluksia voi pinota päällekkäin sen mukaan, miten korkean laatikon haluaa. Mitat 80 x 120 cm x 20 cm. Kuljetettaessa mitat ovat n. 190 cm x 20 cm. Kaulus sopii EUR-lavan päälle. Muutama kaulus mahtuu normaalikokoisen henkilöauton kyytiin. Käytetyn lavakauluksen hinta on 20 €/kpl.

Kasvatussäkki

säkkiviljelmä

Säkkiviljelmä Kalasatamassa Kuva: Tanja Korvenmaa, Päivi Raivio tai Salla Kuuluvainen

Kasvatussäkki on neljään ”osastoon” jaettu polypropeenipussi, jonka mitat ovat 90 x 90 x 62 cm ja paino 1.8kg.  Säkki menee tyhjänä melko pieneen tilaan, sen kuljetus onnistuu polkupyörälläkin. Kasvatussäkit ovat vastaavia kuin ne joissa on viljelty Kalasatamassa jo kaksi kesää. Hinta 20 €/kpl.

Basilikaa mun pestooni – kokemuksia akvaarioviljelystä

Kerrostalokotini eteläseinän puhkaisee viisimetrinen ikkunarivi. Asuntoon muutettuani heräsi ajatus ikkunapuutarhan perustamisesta. Haaveilin omasta keittiöyrttipuutarhatyyppisestä vesiviljelmästä takaamassa tuoreet yrtit ympärivuotisesti. Lisäksi minua hävetti heittää bioroskikseen jääkaapissa nahistuneet puoleksisyödyt salaatit ja tiskipöydälle kuivuneet yrtit. Akvaarioiden kasvisuodattamissa hyötykasveja kasvattanut Timo innosti minut kokeilemaan akvaarioveden kierrättävää systeemiä ravintoliuoksella toimivan vesiviljelmän sijaan.

Ikkunalautojen asentamisestahan se kaikki sitten alkoi. Hankin Ikeasta kaksi 25 x  110 cm hyllyä ikkunapuutarhaani kannattamaan.

Bongasin 300-litraisen akvaarion aquawebistä. Kauppaan kuului hyväkuntoiset kalat ja laadukkaat varusteet. Tällä hetkellä akvaariossani asuu haarniskamonneja (5), lasimonneja (16), tulipyrstö, käärmekaloja (2), helmirihmakaloja (3) ja kaksi määrittelemätöntä imumonnia. Nämä kalat eivät kelpaa ihmisravinnoksi eikä kalojen syöminen ole tavoitteena, vaikka usein akvaarioviljelijät pyrkivät syömään sekä fisut että rehut.

Kasvatettavat yrtit olin ajatellut ostaa ruokakaupasta tai kasvattaa itse siemenestä.

Vesiviljely

Ensimmäisiä versoja

Tähän saakka kaiken tarvittavan sai valmiina, mutta varsinainen puutarha vielä puuttui. Koska en itse osaa rakentaa kasveja tuottavaa soudatussysteemiä, sovimme, että Timo suunnittelee ja rakentaa kaltaiselleni aloittelijalle sopivan turvallisen ja helppohoitoisen järjestelmän. Seuraavassa tee-se-itse-henkisille kuvaus vesiviljelmän rakentamisesta.

Kasvisuodattimeksi sopii esimerkiksi parvekelaatikko, johon pumpataan vesi akvaariosta ja josta se valuu ylivuotoputken läpi takaisin akvaarioon. Laatikkoon laitetaan kuohkeana pysyvää ainesta, joka toimii pintana bakteerikasvustolle ja mahdollistaa kasvien juurakoiden kasvun. Tässä  täytteenä on huuhdeltu lecasora.

Parvekelaatikko asetettiin lasilaatikkoon, joka  toimii veden keräysastiana ja suojaa tulvimiselta  mahdollisissa kasvisuodattimen tukkeutumistapauksissa. Lasilaatikossa istutuslaatikon pystyy säätämään eri syvyyksiin ja näin kokeilemaan kasveille parhaiten sopivia olosuhteita.

Lasilaatikko on tehty akvaariotekniikalla. Päätyyn on tehty lasikuppiporanterällä reikä, johon on asennettu Motonetin hyllystä löytynyt sadevesitynnyrin asennusputki. Läpiviennistä  saa suoraan jatkettua valutusputken takaisin akvaarioon tavallisilla tiivisteellisillä ø 32 mm viemäriputkiosilla.

Vesiviljelyä

Kasvatuslaatikko

On muistettava, että näihin virtausmallisiin kasvisuodattimiin  kerääntyy vääjäämättä moskaa. Lisäksi kasvien juuret kasvavat ja ovat oikein hyviä tukkimaan veden virtaukselle suunnitellut kanavat ja tiehyet. Kanavien tukkiutuessa saatetaan ajautua varsin ikäviin vesivahinkohenkisiin tilanteisiin, jos varaylivuotojärjestelmiä ei ole funtsittu.

Tällaisen tuplatun systeemin ilo ja hyöty on se, että parvekelaatikon pohjaan porattujen kaikkien reikien tukkeutuessa parvekelaatikko vuotaa yli ala-altaaseensa, eikä lattialle.

Ala-altaan ylivuoto puolestaan on niin ylimitoitettu ja kasvien orgaanisen toiminnan ulottumattomissa, että tukkeutuminen ei ole mahdollista.

Vesi pumpataan suoraan kasvilaatikkoon akvaarion ulkosuodattimesta jaetusta haarasta. Toinen haara menee suoraan takaisin akvaarioon. Molemmissa letkuissa on säätöhana, jotta virtauksen saa mukavaksi ja suodatuksen kannalta mahdollisimman tehokkaaksi. Kovin paljoa ei vettä tarvitse kasvilaatikkoon työntää, jotta asia tulee ajettua. Tuloputki on tehty parista reiitetystä akryyliputkesta, jotka jakavat veden koko laatikon alalle.

Laatikon päälle on lisäksi asennettu kaksiputkinen T5 HO-loisteputkivalaisin, jota pidetään päällä noin puolet pimeästä vuodenajasta.

Basilikaa pestoon, minttua mojitoon!

Chili

Chili kypsyy

Parin ensimmäisen vuoden aikana olen viljellyt laatikossani basilikaa, papuja, pinaattia, minttua, salaatteja, timjamia ja chiliä. Lajit ovat vaihdelleet, ja aion myös jatkaa uusien kasvien kokeilua. Tulevalla talvikaudella pyrin pitämän hengissä hyvään kasvuvauhtiin päässeet chilit ja basilikat. Lisäksi aion pitää kaupan ruukuista kasviaarioon siirretyt kasvit käyttökelpoisina kunnes ne on syöty.

Mullassa idätettyjä/kasvavia kasveja kasvatuslaatikkoon siirrettäessä tulisi kasvien juuret huuhdella mullasta puhtaiksi, koska multa on akvaariolle haitaksi.

Ennakkoluuloille kyytiä

Kasvien käyttäminen akvaarioveden ylimääräisten ravinteiden, lähinnä nitraattien, poistamiseen on laajalti käytetty tapa suodattaa akvaariovettä. Tavallisesti suodattimissa käytetään nopeakasvuisia huonekasveja. Syötävien hyötykasvien kasvattaminen  tällä menetelmällä herättää ennakkoluuloja, ja itsekin ensi alkuun halusin varmistua kasvieni autenttisesta mausta. Kasviravinteiden ja muiden akvaariokemikaalien käytön sekä kalojen lääkityksen epäillään rikastuvan kasveissa ja aiheuttavan yrttien ravinnoksikelpaamattomuutta.  Kaikki kasvejani maistaneet ovat kehuneet niiden makua. Oma järjestelmäni toimii  mahdollisimman luonnonmukaisesti; sisäänhän menee veden lisäksi vain kalanruokaa, jonka koostumuksen voi lukea purkin kyljestä. Jos kalojaan joutuu lääkitsemään,  sen voi varmuuden vuoksi tehdä erillisessä karanteenialtaassa, ei toimivassa akvaariossa.

Tämän kasvienkasvatussysteemin suunnitteli ja toteutti ikkunalleni Timo Helameri. Se on hänen varhain yhdeksänkymmentäluvulla aloittamiensa akvaariokalojen jätöksillä toimivien ruokakasvijärjestelmäkokeilujen neljättä sukupolvea.

 

CSA tulee Tampereelle

Community-supported agriculture ei varsinaisesti ole kaupunkiviljelyä, vaikka periaatteessa mikään ei estäkään CSA-pellon perustamista kaupunkiinkin. Käytännössä vaadittavat peltoalat ovat kuitenkin kaupunkien ulkopuolella, mutta CSA:ssa keskeistä on että kaupunkilaiset voisivat päästä lähemmäksi ruokaansa, maata ja viljelijää. Etenkin Pohjois-Amerikassa suosittu CSA on vasta saapunut Suomeen. Helsingissä on nyt ensimmäistä kesää toiminnassa Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Tampereella suunnitellaan vastaavanlaista CSA-peltoa ensi kesäksi. Alla Tampereen Oma Pelto -hankkeen tiedote.

 

Tamperelaisten Oma Pelto (Tiedote 14.7.2011)

 

Kaupunkilaiset etsivät peltoa!

Tamperelaisten Oma Pelto hankkeen ensimmäinen tapaaminen pidettiin 30. kesäkuuta, ja kiinnostus kumppanuusmaataloutta kohtaan oli suuri. Lyhykäisyydessään idea on, että ryhmä ihmisiä vuokraa yhdessä pellon ja palkkaa viljelijän sitä viljelemään. Viljelijälle maksetaan reilu korvaus työstä, ja ryhmän jäsenet saavat tuoreita luomukasviksia säännöllisesti. Ryhmäläiset myös auttavat viljelijää konkreettisesti talkoillen ja kasvisten toimituksien kanssa.

Helsingissä käynnistettiin tänä keväänä vastaavanlainen hanke, Herttoniemen ruokaosuuskunta. Täällä Tampereella Oma Pellon viljelijäksi on löytynyt luomupuutarhuri Jonna Kumpulainen. Tavoitteena on, että ensi keväänä pääsisimme kylvämään ensimmäiset  vihannekset  – siksi etsimme nyt sopivaa peltoa! Toivomme, että noin sadan talouden kokoiseksi kaavailtu osuuskunta   löytäsi vuokrapeltoalan (1-4 ha) max. 40 kilometrin etäisyydeltä Tampereelta. Ihanteellista olisi, että vihannesviljelmä voisi olla osa luomukarjatilan omaa viljelykiertoa (tai luomuun siirrettävä pelto, voimme aloittaa siirtymävaiheen), kastelu onnistuisi helposti ja että raskaimmat konetyöt voitaisiin saada alihankintana tilalta. Hienoa olisi myös suoja kokoontumisia ja työkaluja varten. Vastavuoroisesti tilalle suora yhteys kaupunkilaisiin tuo valtavasti mahdollisuuksia yhteisöllisyydestä taloudelliseen toimeentuloon.

Jos hanke kiinnostaa sinua tai tiedät missä meidän peltomme on, anna  vinkki!

Rebecca Koskenniemi
rebecanposti[at]gmail[dot]com
0456710865

Tanja Korvenmaa
tanja[dot]korvenmaa[at]gmail[dot]com
0442974584

Dodon kaupunkiviljelijöiden sadonkorjuujuhlat la 4.9.

Juhlitaan kasvukauden päätöstä ja uutta satoa urbaanissa maisemassa Kalasataman konttiaukiolla. Ohjelmassa musiikkia ja sadonkorjuumaistiaisia.

Esiintymässä The Studets, Kyökkifunkki ja Osuuskassa. Soitto alkaa 18.30

Mahdollisuus pizzan paistoon juuri valmistuneessa Archie – saviuunissa. Mukaan 5 euroa pizzakassaan ja lisäksi nyyttärievästä! Pitsaa paistellaan klo 17 alkaen!

Mukaan lämmintä vaatetta ja oma lautanen, muki ja haarukka.

Lisätiedot:

Päivi Raivio 050 466 8312

Urbaani sadonkorjuupyöräily to 2.9.

Kaupungissa kasvaa ruokaa, kerätään se talteen.

Puistoissa, katujen varsilla, sun kotimatkallasi on sadonkorjuun aika. Tule keräilemään ja ihmettelemään kaupungin marja- ja hedelmäsatoa. Luvassa uusi näkökulma Helsinkiin, paikallisia superfoodeja ja hyvää seuraa.

Lähtö Herttoniemen metroaseman ison K-kaupan parkkipaikalta klo 17. Poljetaan siitä Hertsikanrannan kautta Kallioon toteuttamaan jokamiehen- ja jokanaisenoikeutta.

Ota mukaan polkupyörä, kori/pussi sadolle sekä säänmukainen varustus. Vapaa pääsy.

Linkki Facebook –  tapahtumaan: http://www.facebook.com/event.php?eid=150600201618124&ref=mf

Lähtö Herttoniemen metroaseman viereisen K – kaupan pihalta to 2.9 klo 17.

Lisätiedot:

Joel Rosenberg

050-5658793

joel@iki.fi