Lavakaulusviljelmä kerrostalon pihalla Malminkartanossa. Kuva: Andrew Paterson

Viljelykset jokaisen kerrostalon pihamaalla on ympäristöjärjestö Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden unelma. Tämän unelman toteutuminen on jo hyvässä vauhdissa, sillä pihaviljelyn suosio kasvaa jatkuvasti myös kerrostalojen pihoilla. Dodolaiset ovat avustaneet viljelmien perustamisessa välittämällä pihoille laareja ja kuormalavojen reunuksia, joihin oma kasvimaa on helppo perustaa. Monilla pihoilla asukkaat ovat rakennelleet viljelyastioita ja perustaneet pieniä palstaviljelmiä innostuksen vallassa myös omatoimisesti.

Meidän pihan viljelykset lähtivät liikkeelle kun yksi talomme asukas laittoi pihalle pari ruukkua ja siitä se lähti eteenpäin. Nyt monilla asukkailla on erilaisia ja eri kokoisia ruukkuja ja muita astioita rappujen ovien luona. Ruukuissa kasvaa muun muassa sitruunaruohoa, salaattia, mansikkaa, perunaa, chiliä, kertoo Vallilassa asuva Santtu.

Kaupunkiviljelyn suosio on lähtenyt viimeisen parin vuoden kuluessa hurjaan nousuun eri puolilla Suomea. Kun jonot perinteisille viljelypalstoille ovat pitkiä, on kaupunkitilaa alettu käyttää luovasti ja moniin kaupunkeihin on noussut viljelyksiä joutomaille ja väliaikaiskäytössä oleville alueille. Pihat ovat kaupunkiviljelyn lisääntymisessä avainasemassa. Suomessa varsinkin kerrostalojen pihat ovat usein vähällä käytöllä, vaikka niillä olisi tilaa monenlaiseen toimintaan. Viljelys ei välttämättä vie paljon tilaa, mutta se voi tuoda yllättävän suuren sadon ja tuottaa laarikaupalla iloa hoitajilleen ja ohikulkijoille. Ihmiset kertovat usein viljelyksen lisänneen myös naapureiden välistä kanssakäymistä.

Lavakaulusviljelmä kerrostalon pihalla Malminkartanossa. Kuva: Andrew Paterson

Hauskinta oli viljelyksen perustamisvaihe, siihen osallistui monta ihmistä talostamme. Senkin jälkeen on ollut mukavaa jutustella naapureiden kanssa viljelystä hoitaessa ja kastellessa, iloitsee Andrew Malminkartanosta.

Usein ihmisiä huolestuttaa viljelyksen aloittamisessa kolme asiaa: kaupungin ilmansaasteet, se että sato joutuu vääriin suihin tai tihutöiden kohteeksi ja naapureiden negatiivinen palaute. Nämä ovat turhia huolia. “Kun kasvattaa vihannekset puhtaassa maassa ja huuhtelee tai kuorii sadon, on kaupunkivihannesten syöminen täysin turvallista. Kuluneena parina vuonna ilkivaltakin on ollut viljelyksillä hyvin harvinaista. Monet pihaviljelijät kertovat myös yllättyneensä iloisesti naapureilta saamastaan kannustuksesta.”, sanoo Dodon kaupunkiviljelijä Pinja Sipari.

Lisätietoja:
Pinja Sipari, Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden koordinaattori
kaupunkiviljelijat(at)dodo.org
puh. 046-5616427
www.kaupunkiviljely.fi, www.dodo.org

Dodo ry on vuonna 1995 perustettu kaupunkilainen ympäristöjärjestö. Dodo käsittelee ympäristöongelmia yhteiskunnallisesti ja yksinkertaistamatta, turhaa vastakkainasettelua välttäen ja eri näkökulmista. Dodo pohtii kaupunkisuunnittelukysymyksiä, sekä järjestää vuosittain Megapolis-festivaalia ja toteuttaa hankkeita Suomen suurimpien kaupunkien lisäksi Malissa ja Madagaskarilla.

Keskon kestävän kehityksen palkinnot jaettiin tänään Helsingissä. Yksi palkinnon saajista oli Dodo ry:n kaupunkiviljelijät.

Kesko halusi palkita kestävän kehityksen edelläkävijöitä erityisesti vastuullista ja kestävää tuotantoa ja kulutusta edistäviä hankkeita. Palkinnoilla halutaan kannustaa myös työtä, jota tehdään vapaaehtoisesti ja pienillä resursseilla. Kaupunkiviljelijöiden toimintaa tuetaan 10 000 eurolla.

Dodon kaupunkiviljelijöiden toiminta alkoi keväällä 2009. Tarkoituksena oli tehdä pieni kokeilu siitä, voiko kaupungissa todellakin kasvattaa ruokaa. Jo samana vuonna kaupunkiviljelyä kutsuttiin valtakunnan mediassa ilmiöksi. Moni kaupunkilainen ja jopa huippuravintoloiden kokit innostuivat painamaan sormensa multaan. Keskon palkintolautakunta kiinnittikin erityistä huomiota siihen, että oman toiminnan lisäksi palkittava innostaa muita mukaan.

Kestävän kehityksen palkinnon teemana oli tänä vuonna materiaalitehokkuus. Materiaalitehokas toiminta säästää luonnonvaroja ja ympäristöä sekä rahaa. Kaupunkiviljely onkin materiaalitehokasta viljelmien rakentamisesta alkaen: kasvualustoja valmistetaan kierrätysmateriaaleista kuten laudasta, betonisäkeistä, autonrenkaista, ämpäreistä tai kahvisäkeistä. Lisäksi pakkaamatonta, yhdyskuntajätteestä kompostoitua multaa tilataan suurina erinä, jolloin monia kuljetuksia ei tarvita ja pakkausmateriaalilta vältytään. Kemiallisia lannoitteita ei käytetä ja kasvijäte hyödynnetään kompostointiin ja maaperän parannukseen.

Kaupunkiviljely kannustaa ihmisiä valitsemaan luonnonmukaisia ja herkullisia kasviksia ruokapöytäänsä. Kasvisruokavalion ympäristövaikutukset ovat moninkertaisesti pienemmät kuin sekaruokavalion. Kun ruoka tulee omalta pihalta tai omasta kaupunginosasta, vältytään ruoan ylimääräiseltä pakkaamiselta, kuljetukselta, ostosmatkoilta, varastoimiselta, erityisesti kylmäketjusta huolehtimiselta, jolloin näihin liittyvä energia säästyy.

Ruoka muodostaa yhden kolmasosan ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä ja ruoan arvostuksen parantaminen ja sitä kautta sen pois heittämisen vähentäminen on tärkeää. Laajasti ajateltuna voidaan joutomaan käyttöä uudella tavalla pitää materiaalitehokkuutena. Ennen kaikkea joutomaiden muuttaminen kaupunkilaisten viljelymaaksi myös elävöittää kaupunkia ja luo yhteisöllisyyttä.

Lisätietoja:
Dodon kaupunkiviljelijät: Pinja Sipari, Maria Nordlund ja Anna Haukka / puh. 046 5616 427, kaupunkiviljelijat@dodo.org

Dodo ry:n puheenjohtaja: Lotta Suistoranta, p. 040 52 73 506, lotta.suistoranta@dodo.org
www.dodo.org

Keskon kestävän kehityksen palkinnot jaettiin seitsemännen kerran. Hakemuksia tuli 78 kpl, muun muassa yrityksistä, oppilaitoksista ja yksityishenkilöiltä. Dodon kaupunkiviljelijöiden lisäksi palkinnon saivat Netcycler Oy, Yritetään yhdessä ryja Ulvilan lukiolaisten Pieni vihreä paja NY.